Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Näkökulma: Saako olla kotimaista?

Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjan lappuja kaupan hyllyn reunassa
Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjan lappuja kaupan hyllyn reunassa Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjan lappuja kaupan hyllyn reunassa Kuva: Katja Solla sinivalkoinen jalanjälki

Kotimaisuus on myyntivaltti – jos ei aina ostopäätöksissä, niin ainakin mielikuvien tasolla. Ruokakaupan hyllyllä onkin aiempaa isänmaallisempi tunnelma. S-ryhmä perusti uuden oman merkin nimeltä Kotimaista. Kesko laputtaa tuotteitaan Sinivalkoisella jalanjäljellä. Harmi kyllä, Sinivalkoinen jalanjälki ei takaa kotimaisuuden astetta. Käyttötavaroissa Jalanjälki-tunnuksen voivat saada jopa ulkomailla valmistetut tuotteet – jos ne on suunniteltu Suomessa. Sitä paitsi Jalanjälki-kampanjaan osallistuu vain osa tuotteita valmistavista yrityksistä. Monen pienen suomalaisen valmistajien tuotteet jäävät ilman jalanjälkeä.

Kauppaketjujen kampanjointi hämmentää. Ruoallahan on jo ennestään useita alkuperästä kertovia merkkejä. Olen hiljaa ylpeillyt sillä, että osaan ne kaikki…. Ruokapakkauksissa näkyviä alkuperämerkkejä on kolme: Avainlippu, Hyvää Suomesta –merkki ja Sirkkalehtilippu. Olen jopa tiennyt näiden merkkien kotimaisuusasteen - eikä se ole kaikilla sama! Nämä alkuperämerkit eivät nyt riitä kaupan ketjuille. Kotimaisuutta hehkutetaan monin konstein.

Rainbow imagopestään Kotimaiseksi

S-ryhmä ei laputa tuotteitaan Sinivalkoisilla jalanjäljillä, vaan nostaa kotimaisuutta esiin toisella tavalla. Kauppaketjun oman merkin eli Rainbow’n tuotteista noin kolmasosa valmistetaan Suomessa. Moni kuitenkin mieltää tuotteet ulkomaisiksi. Niinpä S-ryhmä siirtää Suomessa valmistettuja Rainbow-ruokia nyt rivakasti uuden Kotimaista -tuotemerkin alle.

Kotimaista-tuotteita (S-ryhmän oma merkki)
S-ryhmän Kotimaista-tuotteita Kotimaista-tuotteita (S-ryhmän oma merkki) Kuva: Katja Solla kotimaista-merkki

Uusi logo ilmestyi ensimmäiseksi vanhaan Rainbow-hittiin, sika-nauta-jauhelihaan. Vähitellen Kotimaista-tuotteiden määrän on tarkoitus kasvaa muutamaan sataan.

S-ryhmä on tehnyt imagonmuutoksen taitavasti: Kotimaista-maitoa ei tunnista ”entiseksi Rainbow’ksi”. Ketjun tiedote ei edes mainitse sanaa Rainbow.

Kotimaista-sarjaan tulee tietenkin myös uusia tuotteita, entisten Rainbow-ruokien lisäksi. Näinhän kasvavat kaikki kauppojen omat merkit.

S-ryhmän Kotimaista-tuotteen pitää täyttää Hyvää Suomesta -merkin tai Sirkkalehtimerkin vaatimukset. Tässä suhteessa S-ryhmä on ollut tiukkana. Mutta tiukka vaatimus tarkoittaa, että S-ryhmän toisen oman merkin X-tran tuotteita tuskin siirtyy Kotimaista-merkin alle. X-tran kotimaisuusaste ei riitä.

Kesko kampanjoi Jalanjäljellä

Ruokakaupan toinen iso eli Kesko kampanjoi tänä vuonna tunnuksella Sinivalkoinen jalanjälki. Keskon kampanja näkyy jo muun muassa elokuvateattereissa. Syksyllä tahti kiihtyy. Kampanja saattaa jatkua myös ensi vuonna.

Aloite kampanjaan lähti Suomalaisen Työn Liitolta. Vain Ruokakesko lähti mukaan. Alepan, Prisman, Siwan tai Lidlin mainoksista on siis turha hakea jalanjälkilogoja.

Keskon lisäksi kampanjan takana on noin 50 suomalaista yritystä. Niistä suunnilleen puolet valmistaa elintarvikkeita. Mukana ovat muun muassa Valio, Arla, Fazer ja Vaasan sekä lihatalot HK, Atria, Snellman ja Saarioinen.

Jalanjälki ei korvaa alkuperämerkkejä

Sinivalkoinen jalanjälki kampanjoi suomalaisen työllisyyden puolesta. Jalanjäljellä merkitään vain sellaiset tuotteet, joilla on jo ennestään joku suomalaisuudesta kertova alkuperämerkki. Siis elintarvikkeissa Avainlippu, Hyvää Suomesta tai Sirkkalehti. Käyttötavaroilla alkuperämerkkejä on kaksi: Avainlippu sekä Design from Finland.

Jalanjälki ei siis ole yksi alkuperämerkki lisää, vaan kampanjan tunnus. Tätä eroa on kyllä kuluttajan hankala hahmottaa.

Jalanjälki heruu vain kampanjayritysten tuotteille

Kiertelin K-ryhmän kauppoja. Katselin myös niiden mainoksia lehdissä. Yllätyin, kun Sinivalkoinen jalanjälki puuttui monilta tuotteilta, joiden pakkauksessa näkyi alkuperämerkki, kuten Hyvää Suomesta -merkki.

Ruokakeskolta sain selityksen: Näiden tuotteiden valmistajat eivät ole kampanjassa mukana. Siis ei lappujakaan!

Keskon omat merkit eli Pirkka ja K-menu saavat käyttää jalanjälkeä, jos tuotteet on valmistanut joku kampanjaan osallistuvista yrityksistä ja jos alkuperämerkit ovat kunnossa. Keskon halvimpaan omaan merkkiin eli Euroshopperiin ei Sinivalkoista jalanjälkeä haluta liittää.

Sinivalkoinen jalanjälki puuttui monilta tuotteilta, joiden pakkauksessa näkyi alkuperämerkki.

Toinen selitys lappujen puuttumiselle on se, että maito-, liha- ja juomatuotteille ei yleensä kaupassa laiteta lappuja. Niissä kotimaista tavaraa on niin paljon, että hyllyn reuna olisi yhtä jalanjälkien jonoa. Laput on tarkoitus laittaa vain sellaisiin tuoteryhmiin, joissa kotimaista tarjontaa on vähemmän.

Tähänkin löytyy poikkeuksia: Esimerkiksi Valion edustajat voivat sopia jalanjälki-laputuksesta kauppiaan kanssa. Näin yhden yrityksen tuotteet saavat näkyvyyttä - vaikka muiden tavara olisi aivan yhtä kotimaista.

Hyllyn reunaan sinivalkoiset laput kiinnittää joko kauppias tai tuotteen valmistaja. Sinivalkoinen jalanjälki-merkkien laputus on kuulemma kaupoissa vielä kesken. Pahimmillaan laputuksen logiikka ei ehdi aueta kaikille kauppiaillekaan kampanjan aikana.

Haamumerkit hämäävät

Entä miksi jalanjälkitunnus tököttää hyllyn reunassa, vaikka elintarvikkeessa ei ollenkaan näy Avainlippua tai Hyvää Suomesta –merkkiä? Keskolta kerrottiin, että Sinivalkoista jalanjälkeä saa käyttää, jos tuotteella on oikeus alkuperämerkkiin. Pelkkä oikeus siis riittää.

En tiennytkään, että kaikki Avainlipun tai muun alkuperämerkin saaneet eivät printtaa merkkiä pakkauksen kylkeen. Ei ihme, jos merkkien viidakossa turhautuu.

Sinivalkoinen ja Kiinassa valmistettu

Sinivalkoista jalanjälkeä löytyy myös muiden kuin ruokien vierestä. Esimerkiksi Fiskarsin Kiinassa valmistettu veitsisetti on saanut kampanjamerkin. Syynä on se, että tuotteella on alkuperämerkki ”Design from Finland”. Setti on siis vain suunniteltu Suomessa.

Valikoiva kampanja suosii isoja valmistajia

Kotimaisen Työn Liitosta ja Ruokakeskolta kerrottiin, että Jalanjälki-kampanja on saanut hyvää palautetta. Keskon käyttötavaramyymälöissä eli Citymarketeissa, Anttiloissa ja Kodin Ykkösissä kampanja nosti kotimaisten tuotteiden ostojen määrää viisi prosenttia parilla kevään kampanjaviikolla.

Elintarvikkeista haen entiseen tapaan Hyvää Suomesta –merkkiä, kauppaketjusta riippumatta.

Ruokakesko mainitsi, että Sinivalkoinen jalanjälki -logoa voidaan käyttää paikallisissa tapahtumissa, joissa on esillä pienten ja paikallisten yritysten tuotteita. Mutta kaupan hyllyllä ja Keskon mainoksissa jalanjälki -kampanja nostaa esiin vain valikoituja tuotteita. Useimmat niistä tulevat isoilta valmistajilta. Monet pienemmät kotimaiset valmistajat jäävät nuolemaan näppejään.

Kaupassa aion jatkaa pakkausten kääntelyä ja tiirailla tietoa alkuperästä. Elintarvikkeista haen sinistä Hyvää Suomesta –merkkiä, kauppaketjusta riippumatta. No, Sirkkalehti kelpaa myös. Ja jollei käyttötavarasta löydy tietoa valmistusmaata, oletan tästä lähtien, että valmistusmaa on Kiina.

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.