Hyppää pääsisältöön

Pelastusliivit testissä

Vuonna 1975 eri pelastusliivimallit voitiin luokitella karkeasti viiteen eri kategoriaan. Vene-lehden toimittaja Seppo Suuronen esitteli A-studiossa tyypillisimpiä liivivaihtoehtoja sekä havainnollisti niiden toimivuutta käytännön kelluntatesteillä. Hankalinta oli löytää sopivat pelastusliivit hyvin isoille ihmisille tai pikkulapsille.

Helposti puhkeavat ja ilmalla täytettävät pelastusliivit olivat 1970-luvun puolivälissä onneksi jo lähes poistuneet Suomen markkinoilta. Halvimmat tarjolla olevista pelastusliivimalleista olivat niin sanotut laivaliivit, jotka esitellään ohjelmassa kovina ja erittäin epämiellyttävinä pitää päällä. Liivit saivat kategorian laiva-liitteen syystä: liivejä näki harvoin laivoissa missään esillä, vaan niitä pidettiin usein jopa lukkojen takana piilossa — lieneekö syynä tähän ollut juuri niiden epämukavuus?

Purjehtijaliivit tunnisti siitä, ettei liiveissä ollut kauluksia, jotka saattaisivat haitata purjehtimista. Liivit olivat epävarmat, koska niissä oli kellukkeita myös liivin selkäpuolella. Tämän takia veden varaan joutunut saattoi kääntyä vedessä vaarallisesti mahalleen.

Varsinaiset veneilyliivit olivat mukavat ja pehmeät. Kaulus tuki kellujan päätä ja heijastinnauhat helpottivat vedessä kellujan löytämistä myös pimeällä. Veneilijäliiveissä oli usein mukana myös narussa roikkuva pilli hälytysäänen antamista varten. Liivit maksoivat ohjelmavuonna noin sata markkaa.

Viidenteen liiviryhmään luokiteltiin niin sanotut kellutakit. Takeissa saattoi olla valmiiksi sisään ommeltuja ilmataskuja tai vaihtoehtoisesti kellujan itse täytettävät "keuhkot", joihin oli tarkoitus puhaltaa ilmaa jos joutui veden varaan kellumaan. Puhallettavia takkeja pidettiin Suomen kylmiin vesiin vaarallisina.

Teksti: Ville Matilainen

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto