Hyppää pääsisältöön

Suomalaisten emotionaalinen sukulainen Leonard Cohen

Kanadalainen laulaja ja lauluntekijä Leonard Cohen muisteli edellistä Suomen vierailuaan ennen Helsingin konserttiaan vuonna 1993. Hän muisti masentuneen oloisen kansan, johon tunsi sukulaisuutta.

Ajankohtainen kakkonen kävi haastattelemassa Cohenia Tanskassa, josta hän oli aloittanut Euroopan kiertueensa. Tanskalaisen hotellin aulassa odotti avoin ja rehellinen mies, jolla on omien sanojensa mukaan ollut omituinen ura.

"Monet tuntevat nimeni, mutta harvat ovat ostaneet levyjäni. Olen taloudellisesti samanlaisessa tilanteessa kuin Einstein. Kaikki tunsivat hänet nimeltä, mutta ei hän rikas ollut", Cohen pohti uraansa.

Cohen on tunnettu varsinkin koskettavista sanoituksistaan. Noiden sanoitusten työstäminen ei kuitenkaan ole helppoa.

"Minusta on noloa, että laulun tekemiseen voi mennä vuosia. Harvoin ne syntyvät nopeasti. Eikä sekään ole laadun tae. Jotkut synnyttävät laulun taksin takapenkillä. Tunnen monia, jotka tekevät hyvän laulun vartissa. Minulta menee pari vuotta ennen kuin saan sellaisen, jonka takana voin seistä."

Aiemmalla Helsingin vierailullaan vuonna 1985 Cohen oli löytänyt yhteyden itsestään suomalaisiin: "Muistan, että ihmiset olivat samalla tavalla masentuneita kuin minä. Tunsin eräänlaista emotionaalista sukulaisuutta."

Keväällä 1985 lauluntekijän Dance Me to the End of Love -musiikkivideo aloitti myös uusien yrittäjien rynnistyksen Hittimittarin videolistalle

Vuonna 1934 syntynyt taiteilija oli vuonna 1993 58-vuotias ja tunsi elämän vain paranevan iän myötä.

"Luin jostakin, että vanhetessa ahdistukseen liittyvät aivosolut tuhoutuvat. Jos siitä rupeaa voimaan paremmin, niin mikäs siinä", Cohen naurahti.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto