Hyppää pääsisältöön

12.5. Teeman Elävä arkisto: 1950-luvun missit

Missikisojen kandidaatteja uimapukukierroksella vuonna 1955.
Missikisojen kandidaatteja uimapukukierroksella vuonna 1955. Missikisojen kandidaatteja uimapukukierroksella vuonna 1955. Kuva: Yle Kuvapalvelu 1950-luku

Miss Suomet ja Suomen Neidot markkinoivat maatamme 1950-luvulla menestyksekkäästi. Pikkuinen Suomi haali vuosikymmenen aikana niin Miss Euroopan, Miss Maailman kuin Miss Universuminkin tittelit.

Sodan jälkeinen nousukausi näkyi Suomessa myös kiihtyvänä kiinnostuksena oman maan markkinointia kohtaan. Ja mikäpä olisi ollut kiehtovampi markkinatavara kuin nuoret neitokaiset. Suomalaista naiskauneutta, puhdasta ja viatonta, haluttiin lähettää nähtäväksi maailman kisoihin. Miss Suomi -kisojen rinnalle nostettiin myös Suomen Neito, joka sai edustaa maatamme upouusissa Miss Universum -kisoissa.

Ensimmäinen Suomen Neito valittiin vuonna 1952 ja valinta osui kerralla nappiin: Armi Kuusela toi kotiin myös ylimaallisen komealta kalskahtavan Miss Univere -tittelin. Hänestä tuli voiton myötä superjulkkis Suomessa – ja avioliiton kautta myös kaukaisilla Filippiineillä. Eivätkä heikommin julkisuudessa menestyneet seuraavatkaan Suomen Neidot: vuonna 1953 neidoksi valittiin Teija Sopanen, 1954 Lenita Airisto ja vuonna 1956 Sirkku Talja. Nykykatsojille tuntemattomin on kohukaunotar Sirkku Talja, joka avioitui ensin Ranskaan, sitten Italiaan, ja julkaisi 1970-luvulla kaksiosaiset muistelmansa.

Neljän tuloksekkaan neitovuoden jälkeen Suomen Neito -titteli pantiin jäihin, mistä se on silloin tällöin sulateltu uusiokäyttöön. 1990- ja 2000-luvuilla Suomen Neito valittiin edustamaan maatamme Miss Maailma -kisoissa.

Miss Suomi -kisat alkoivat jo vuonna 1931, ja sotavuosia lukuunottamatta Miss Suomi on valittu säännöllisesti.

1950-luku alkoi ja päättyi poikkeuksellisin missivalinnoin. Vuoden 1950 Miss Suomi Hilkka Ruuska sai kantaa titteliään vielä seuraavanakin vuonna, sillä seuraavaksi missiksi valittu Eva Hellas oli Miss Suomi 1952. Heitä seurasivat vuonna 1953 Maija-Riitta Tuomaala, 1954 Yvonne de Bruyn, 1955 Inga-Britt Söderberg, 1956 Sirpa Koivu, 1957 Marita Lindahl, 1958 Pirkko Mannola ja 1959 Tarja Nurmi. Vuonna 1960 missikisat voitti Heli Heiskala, mutta tuomaristo piti laatua niin heikkona, että hänelle myönnettiin vain Miss Messuhallin titteli, ja Tarja Nurmi sai kantaa kruunua seuraavankin vuoden.

1950-luvun Miss Suomista kansainvälistä mainetta maallemme toivat Yvonne de Bruyn, josta tuli Miss Euroopan toinen perintöprinsessa 1954, Inga-Britt Söderberg, joka kruunattiin Miss Euroopaksi 1955 sekä Marita Lindahl, josta tuli sekä Miss Euroopan ensimmäinen perintöprinsessa että Miss Maailma vuonna 1957. Ylevän kaunista Maritaa houkuteltiin maailmalle tosissaan: sekä Federico Fellini että Luchino Visconti tarjosivat hänelle rooleja elokuvissaan. Lindahl ei kuitenkaan kokenut näyttelemistä itselleen luontevaksi.

Pirkko Mannola kruunattiin Miss Suomeksi 1958. Perintöprinsessat Anja Hatakka ja Eva-Maija Sariola.
Miss Suomi 1958 Pirkko Mannola ja perintöprinsessat Anja Hatakka ja Eeva-Maija Sariola. Pirkko Mannola kruunattiin Miss Suomeksi 1958. Perintöprinsessat Anja Hatakka ja Eva-Maija Sariola. Kuva: YLE miss suomi 1958

1950-luvun kauneuskuningattaret ja neidot on koottu Ylen arkistosta aikakauden uutisinserteistä ja filmeistä. Marko Gustafsson on saanut Arkistovieraana -ohjelmaan kruunattua seuraa, sillä misseyttä ja maailman muuttumista miettii hänen kanssaan vuoden 1958 kaunein tyttö Pirkko Mannola, jonka ura on jatkunut tasaisesti huipulla yli 50 vuotta.

  • Arkistovieraana Pirkko Mannola (2015) Toimittaja Marko Gustafsson. Ohjaaja Minna Tienhaara. Tuotanto Yle Kulttuuri.
  • 1950-luvun missit (2015) Uutiskatsauksista koostanut Minna Tienhaara. Tuotanto Yle Kulttuuri.
Kommentit
  • Neljän kirjailijan herkät hetket kirjastossa – Millainen on sinun kirjastotarinasi?

    Jos rakastat kirjastoa, jaa #kirjastotarina!

    Kirjastoilla on suuri merkitys suomalaisten elämässä! Leena Lehtolainen, Koko Hubara, Juha Itkonen ja Aleksi Delikouras käynnistävät kirjastotarinoiden keräyksen. Jaa sinäkin oma tarinasi hastagillä #kirjastotarina tai artikkelin lopussa olevalla lomakkeella. Nyt on kultainen hetki pitää kirjastoista meteliä ja kerätä tarinoita.

  • Iso D toi show'n Suomeen

    Teemalauantaissa dokumenttielokuva ja arkistojen aarteita.

    Teemalauantain tähti on Iso D, Suomi-viihteen jättiläinen, Mr. Tähtitehdas Danny eli Ilkka Lipsanen – mies joka toi show’n Suomeen. Danny-dokumenttielokuvan ensiesityksen lisäksi kaivellaan arkistojen aarteita.

  • Musiikkilegenda Brian Pern kertoo rockin noususta ja tuhosta

    BBC:n parodiasarjassa tosi ja fiktio sekoittuvat.

    Musiikkilegenda Brian Pern on nähnyt progen nousun ja rockin tuhon. Nyt hän kertoo, miten kaikki tapahtui. Teema esittää kaikki kolme tuotantokautta BBC:n komediasarjasta, jossa tosi ja fiktio sekoittuvat, yhteensä yhdeksän osaa. Teema tiistaisin 20.11.2018–22.1.2019 klo 20.30. Uusinnat perjantai-iltaisin.

Yle Teema

  • Sting! Pitkä ilta Gordon Sumnerin seurassa

    Uusi dokumentti ja konsertti sekä kulttielokuva Dyyni.

    Pyhäinpäivän ilta vietetään Teemalla Stingin eli Gordon Sumnerin, 67, seurassa. Pitkässä Teemalauantaissa nähdään uusi henkilökuva, viimeisimmältä kiertueelta taltioitu Pariisin-konsertti ja David Lynchin scifi-spektaakkeli Dyyni, jossa nuori Sting näyttelee julmuria nimeltä Feyd-Rautha Harkonnen.

  • Janis: Little Girl Blue

    Dokumenttielokuva ainutlaatuisesta Janis Joplinista

    Janis Joplin eli lyhyen, uhmakkaan ja säkenöivän elämän. Hän mursi rajoja niin esiintyjänä kuin naisena: rakasti täysillä, eli täysillä ja lauloi täysillä. Amy J. Bergin dokumenttielokuva kertoo hänen tarinansa.

  • Peggy Guggenheimilla oli paha addiktio – taiteeseen

    Dokumenttielokuva tahtonaisesta ja museon perustajasta.

    Dokumenttielokuva miljonäärisuvun oudosta linnusta, boheemista oman tiensä kulkijasta ja 1900-luvun tärkeimpiin modernin taiteen kerääjiin kuuluneesta Peggy Guggenheimista on täynnä taidetta ja rakkautta.

  • Eurooppalaisen elokuvan mestari Agnès Varda kulkee yhä omia teitään

    Teemalauantaissa kaksi Vardaa: Kasvot, kylät ja Onnen hetket

    Elokuvaohjaaja Agnès Varda on oman tiensä kulkija ja edelläkävijä, jonka visiota ei ikä ole hämärtänyt. Uusi Kasvot, kylät -elokuva seuraa Vardan ja nuoren katutaiteilijan JR:n kiehtovaa yhteisötaiteellista valokuvaprojektia ympäri Ranskaa. Lisäksi Teemalauantaissa esitetään Ranskan uuden aallon merkkiteos Onnen hetket, jonka Varda ohjasi hehkuvissa väreissä vuonna 1965.

  • Marianne Faithfullilla on ääni, jollaista kukaan ei saa ilmaiseksi

    Uusi dokumenttielokuva kertoo laulajan elämästä ja urasta.

    Marianne Faithfull on kokenut paljon, ja se kuuluu hänen äänessään. Dokumenttielokuvan upean laulajan tapahtumarikkaasta elämästä ja hienosta musiikillisesta urasta on ohjannut näyttelijä Sandrine Bonnaire. Suomen-ensi-ilta Teemalla 29.9.

  • You're So Vain – Rockin klassikkolevyt: Carly Simon

    Laulaja-lauluntekijä kertoo levynteosta ja elämästään.

    No Secrets -albumin tarina, pääkertojana avomielinen Carly Simon itse. Albumi ja siltä lohkaistu single You're So Vain tekivät laulaja-lauluntekijä Carly Simonista maailmanlaajuisen tähden.

  • Musiikkia, elokuvaa, dokumentteja, kissoja: Teeman lauantai-illat syksyllä 2018

    Musiikkidokumenteissa on naisten vuoro.

    Teeman lauantai-illoissa tarjotaan syksyllä tuhti annos musiikkia. Musiikkidokumenteissa alkaa syyskuussa naisten vuoro: juhlimme omaperäisiä ääniä Marianne Faithfullista funkin kuningattareen Betty Davisiin ja grungepunkbändiin L7. Syksyn teemailtojen tähtiä ovat muun muassa Iggy Pop, Sting, Danny, Agnès Varda, Ryhmäteatterin väki, Peggy Guggenheim, Samuel Fuller ja Istanbulin kissat.

  • Teeman syksyn 2018 elokuvat ja Teemalauantait

    Ranskalaista elokuvaa, rikosta, kuulentoja, Kurosawaa...

    Teemalla vietetään ranskalaisen elokuvan syksyä, erityisesti Kino Klassikossa. Loppusyksystä nähdään Kurosawan samuraielokuvia. Ensi-illoissa muun muassa salaisuuksia kuulennoista ja uutta elokuvaa Ranskasta. Teeman elokuvafestivaali valtaa kanavan 28.12.–2.12.

  • Ryhmäteatterin puoli vuosisataa ja kolme kautta

    Mika Kaurismäen dokumentin ensiesitys Teemalla 13.10.

    ”Se oli perhe, se oli bändi, se oli yhteisö. Koskaan ei keskusteltu rahasta.” Mika Kaurismäen dokumenttielokuva kertoo legendaarisen Ryhmiksen tarinan. Ensiesitys Teemalauantaissa 13.10.

  • Klassinen musiikki Teemalla ja Areenassa lokakuussa 2018

    Kohokohtina Pikaparantola, Tosca ja Paulon sellokilpailu.

    Lokakuun klassisen musiikin kohokohtia Teeman ja Areenan ohjelmissa ovat mm. Kansallisoopperan Pikaparantola ja Tosca suorina sekä kansainvälinen Paulon sellokilpailu. Ohjelmassa myös mm. RSO:n ja HKO:n konsertteja, Brahmsia ja Bernsteiniä... Suorat Areena-lähetykset katsottavina Teeman Areena-kanavalla tiistai 2.10.

  • Koko maailman taiteen historia BBC:n uudessa suursarjassa

    Luovuuden katkeamaton ketju ulottuu vuosituhansien taakse

    Kulttuurien juurilla on BBC:n uusi yhdeksänosainen suursarja koko maailman kuvataiteen historiasta varhaisimmista luolamaalauksista nykypäivään – ja tulevaisuuteenkin. Teema tiistaisin 21.8. – 19.10.

  • Tilaa itsellesi Teeman Areena-poiminnat

    Näin tilaat itsellesi Teeman kirjeen ja muuta Areena-infoa

    Teeman kirje tuo sähköpostiisi säännöllisesti parhaita poimintoja Teeman tarjonnasta Areenassa, myös vain Areenassa katsottavia ohjelmia. Sen voit tilata helposti Yle Tunnuksen avulla. Tässä ohjeet!