Harto Hänninen
Yle
Kirjailija Hannu Salama sai vuonna 1965 syytteen jumalanpilkasta, koska teoksessa Juhannustanssit oli kohtia jotka loukkasivat monien uskonnollisia tuntoja. Hänet tuomittiin kolmeksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen, josta presidentti Kekkonen myöhemmin armahti hänet. Suomen suurimmasta sananvapaustapauksesta on 50 vuotta. Aikoinaan se pysyi puheenaiheena vuosia ja sitä ruodittiin moneen otteeseen radiossa ja televisiossa.
Tampereen Pispalasta kotoisin oleva Hannu Salama (4.10.1936) oli työläisperheen lapsi, jolta lyseo jäi kesken ja aika kului perinteisissä hanttihommissa, isän mukana sähköasennustöissä tai maatöissä. Armeijan jälkeen Salama päätti kuitenkin mennä Oriveden opistoon, jossa syttyi kipinä kirjallisuuteen.
Esikoisteos Se tavallinen tarina ilmestyi vuonna 1961.
Salaman neljäs teos jäi suomalaiseen kirjallisuushistoriaan eräänlaisena merkkipaaluna. Juhannustanssit ilmestyi vuonna 1964 ja romaani oli monien arvostelijoiden mielestä rienaava ja rivo. Uskonnolliset piirit raivostuivat kirjassa pidetystä ”pilasaarnasta”. Lopulta 18 kokoomuksen kansanedustajaa teki kirjan sisältämästä jumalanpilkasta ja sukupuolikurin loukkaamisesta eduskuntakyselyn, ja oikeusministeri nosti syytteen Salamaa ja kustantamoa vastaan. Syyte koski ainoastaan jumalanpilkkaa.
Kyseessä oli suurin sodanjälkeinen oikeudenkäynti, jossa jouduttiin punnitsemaan kirjailijan vapautta käyttää haluamaansa kieltä haluamiensa asioiden ilmaisemiseen. Tapaus herätti valtavasti keskustelua ja huomiota, ja Salaman puolesta järjestettiin mielenosoituskin. Pentti Saarikoski erosi kirkosta protestiksi.
Salama myönsi halunneensa pilkata ihmisten uskonnollisia tuntoja, ja oikeus päätyi tuomitsemaan jumalanpilkan toteennäytetyksi ja Salama tuomittiin Helsingin hovioikeudessa 1966 kolmeksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen. Lisäksi sekä Salama että kustannusyhtiö Otava joutuivat tilittämään valtiolle ”rikoksesta saadun hyödyn”, ja kustantajan varastoissa olevat kappaleet määrättiin tuhottaviksi. Kustantaja Kari Reenpää sai 2000 markan sakot ajattelemattomuudesta tehdystä jumalanpilkasta.
Tuomio säilyi ennallaan myös Korkeimmassa oikeudessa, joka kuitenkin vapautti kustantajan sakkorangaistuksesta. Suomen kirjailijaliitto ja Pen-klubi anoivat Salamalle armahdusta, ja presidentti Kekkonen armahti hänet vuonna 1968.
Romaanin kiistanalaiset kohdat sivuilla 139–142 määrättiin siivottaviksi, ja uusintapainokset 1966-1989 ovatkin sensuroituja. Kirjan sensuroimattomasta versiosta oli kuitenkin ehditty kohun saattelemana ottaa jo 6 painosta vuosina 1964-1965. Vuonna 1990 Juhannustanssit ilmestyi jälleen sensuroimattomana.
Eduskuntakyselyn masinoinut kokoomuksen kansanedustaja Margit Borg-Sundman kertoi pyrkineensä hyökkäämään yleisemmin ”aikamme moraalista nihilismiä” vastaan. 1960-luvullahan nuoret radikaalit asettuivat taidekentällä ja yhteiskunnassa monella tapaa vanhempaa sukupolvea vastaan. Juhannustansseista käyty kiivas keskustelu ja sananvapauden rajoja koetellut Salama-sota kestivät koko 1960-luvun loppupuoliskon. Vuonna 1971 lainsäädäntöä uudistettiin siten, että rangaistukset julkisesta jumalanpilkasta lievenivät. Uusien kulttuurillisten virtausten myötä myös ihmisten näköalat avartuivat ja taidetta opittiin vastaanottamaan suvaitsevaisemmin.
Arvo Ahlroosin toimittamassa rennossa keskusteluohjelmassa Hannu Salama keskustelee (1968) jumalanpilkkasyytettä ja kirjailijan tehtävää ruotivat kirjailijat Jorma Ojaharju ja Teuvo Saavalainen Hannu Salaman kanssa. Mirja Pyykön vieraana Salama oli ohjelmassa Kahden kesken vuonna 1973, kun hän oli juuri julkaissut uuden kohua herättäneen romaaninsa Siinä näkijä missä tekijä. Sen johdosta Salaman kimppuun kävivät vasemmistoaktiivit, ja Pyykön haastattelussa puhutaankin paljon puoluepolitiikasta.Sosialistista realismia ja vallankumousromantiikkaa Salama sanoo vierastavansa. "Tehdään nyt se vallankumous ensin, niin kyllä minä sitten vaikka kirjoitan siitä", Salama sanoo selittäessään haluaan kuvata työväenluokkaa sellaisena kuin se oikeasti on.
Pyykkö kyselee Salamalta monipuolisesti muun muassa kirjoittamisesta, kirjallisista esikuvista, nuoruuden iskelmälaulajahaaveista ja ujoudesta. Ohjelman puolenvälin jälkeen päästään lyhyesti kertaamaan jumalanpilkkasyytettä ja siihen liittyneitä lieveilmiöitä. Ohjelman formaattiin liittyen Salama on saanut valita myös yhden haastateltavan itselleen, ja hän on halunnut haastatella Yleisradion johtajaa Eino S. Repoa.
Lisää kulttuurisotia ja sananvapautta Elävän arkiston netissä.
- Hannu Salama keskustelee (1968) Keskustelijat: Hannu Salama, Jorma Ojaharju ja Teuvo Saavalainen. Ohjaaja ja toimittaja Arvo Ahlroos. Leikkaaja Jorma Kuusisto. Kuvaussuunnittelu Juhani Heikkonen. Tuotanto TV2 Dokumenttitoimitus.
- Kahden kesken: Hannu Salama (1973) Toimittaja Mirja Pyykkö. Ohjaaja Erkki Pohjanheimo. TV1 Viihdetoimitus.
