Hyppää pääsisältöön

4.8. Teeman Elävä arkisto: Atomipommin varjossa

Ydinpommin räjähdys ohjelmasta Säteilyn varjossa.
Ydinpommin räjähdys Ydinpommin räjähdys ohjelmasta Säteilyn varjossa. Kuva: YLE säteilyn varjossa

Atomisodan aikakausi alkoi Hiroshimassa 70 vuotta sitten. Mutta mitä teet jos ydinpommi putoaa huomenna? Vanhoissa kotimaisissa valistuselokuvissa neuvotaan, kuinka ydinsäteilyltä suojaudutaan niin kaupungissa kuin maaseudullakin.

Yhdysvallat pudotti maailman ensimmäiset ja toistaiseksi viimeiset sodassa käytetyt atomipommit Japanin Hiroshimaan 6.8. ja Nagasakiin 9.8.1945.

Pommien merkitys toisen maailmansodan päättymiselle oli kiistaton, mutta samalla niiden käyttö johti moniin moraalisiin ja eettisiin pohdintoihin, joita ihmiskunta käy yhä.

Atomiaseiden ylivoimaisuus johti varustelukierteeseen, jossa toisen maailmansodan jälkeen syntyneet vastakkainasettelut voimistuivat ja kärjistyivät entisestään. Kuuban kriisin myötä 1960-luvun alussa myös ydinsodan mahdollisuus nousi kauhuskenaarioihin.

Yhdysvalloissa oli opetuselokuvin valistettu ydinräjähdysten vaaroista jo 1950-luvun alusta saakka. Kyykkyyn ja kätköön kehottava tiedotuskampanja Duck and cover sai paljon näkyvyyttä kaikissa medioissa.

Kuinka maaseudulla varaudutaan ydinräjähdykseen?
Kuinka maaseudulla varaudutaan ydinräjähdykseen? Kuva: Videokuva/Yle Kuvapalvelu teeman elävä arkisto
Suomessakin ydinräjähdyksiltä suojautuminen tuotti omia valistuselokuvia. Elokuvan Radioaktiivinen laskeuma maaseudun vaarana (1966) päähuolenaiheena on säteilevä laskeuma, joka tuulen myötä leviää harvaan asutulle maaseudulle. Ohjelmassa herätellään kauhukuva harhautuneesta ydinpommista, joka räjähtää Korven kaupungin lähistöllä. Äänimerkein, radiolähetyksin ja hätäraketein tieto räjähdyksestä saadaan leviämään kunta kunnalta syrjäisimpiinkin kolkkiin.
Laskeumassa taistelemme näkymätöntä, mutta erittäin vaarallista pölyä vastaan.

Elokuvassa ihmisiä neuvotaan suojaamaan paitsi asuinrakennukset myös karjasuojat, ja itse maastoutumaan kivikellareihin, joihin säteily ei ulotu. Kellarit on etukäteen varustettu pidempääkin viipymistä varten. Väestönsuojelujoukot kiertävät alueilla suojavarusteissaan, ja kertovat kun vaara on ohi. Sen jälkeen talon väki voi suojavarusteissa lypsää lehmät ja lakaista radioaktiivisen pölyn pois huoneista. Kaikki saastuneet suojapeitteet ja muut haudataan maakuoppaan. Sitten pestään lehmät.

”Laskeumassa taistelemme näkymätöntä, mutta erittäin vaarallista pölyä vastaan”, elokuvassa todetaan.

Säteilyn varjossa on dramaattinen värielokuva vuodelta 1972. Sen alussa suojapukuun pukeutunut henkilö ottaa vesinäytettä laiturin nokasta, ja taivaalla lentää ohjuksia ja tulittavia koneita: on selvästi sotatila. ”Ihmiskunta on kehittänyt tuhovälineitä, joilla siviiliväestölle voidaan aiheuttaa suunnattomia kärsimyksiä, ellei ole ryhdytty asianmukaisiin suojelutoimenpiteisiin”, tekstiplanssi kertoo svengaavan musiikin säestämänä.

Elokuva kertoo kuntien suojautumismekanismeista, mutta ote ja visuaalisuus ovat hyvin radikaalit aiempaan verrattuna. Kunnanvaltuuston kokousta pirstotaan psykedeelisillä leikkausefekteillä ja nopeilla ristikuvilla. Harjoituksessa radioaktiivinen pilvi uhkaa Imatraa.

Ohjelmassa kaivataan hallituksen ohjeistusta väestönsuojien varusteluun, ja siihen kuinka väestösuojista tehdään sellaisia, että niistä on hyötyä myös silloin kun kriisiä ei ole. ” Tämä asia olisi kunnassa yhteistoimin selvitettävä, jotta me voisimme tässä vaarojen sävyttämässä maailmassa elää mahdollisimman onnellista ja turvattua elämää.” Elokuvan on valmistanut Sisäasiainministeriö yhteistyössä lukuisien teollisuuslaitosten, Puolustusvoimien ja Väestönsuojelusäätiön kanssa. Sen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat Sisäasiainministeriö, Imatran kaupunki ja Kaino Rastas.

Ohjelmissa Omakohtainen väestönsuojelu I-II (1967) opastetaan monenlaiseen katastrofiapuun ja kriisinhallintaan, mutta pääpaino on suojautumisessa säteilyä vastaan. Ohjelma sisältää myös ensiavun peruskurssin yksityiskohtaisine neuvoineen, ohjeet hengityssuojainten valmistamiseen ja muuta hyödyllistä.

  • Radioaktiivinen laskeuma maaseudun vaarana (1966) Käsikirjoitus ja ohjaus E. Tuompo. Suomen Väestönsuojelujärjestö.
  • Säteilyn varjossa (1972) Kuvaus Martti Uosukainen, Veli Koukku, Reino Tenkanen. Äänitys Filmiääni Oy. Toteutus Sisäasiainministeriö, Imatran kaupunki ja Kaino Rastas. Yhteistyössä mukana Enso-Gutzeit Oy, Imatran kaupunki, Imatran Voima Oy, Nokia Osakeyhtiö, Outokumpu Oy, Palosuojelun edistämissäätiö, Paraisten Kalkki Oy, Puolustuslaitos, Rikkihappo Oy, Sanoma Oy, Suomen Punainen Risti, Temet Oy, Väestönsuojelusäätiö. Tuotanto Sisäasiainministeriö.
  • Omakohtainen väestönsuojelu I-II (1967) Suunnittelu Hugo Railonkoski, ohjaus Antero Ruuhonen, kuvaus Kari Dahlberg, leikkaus Sirkka-Liisa Kullaa. Tuotanto TV1 Yhteiskuntaohjelmien toimitus.

Lue lisää:

Vänrikki Koskelakin valjastettiin väestönsuojelutyöhön

Sotien jälkeisillä vuosikymmenillä suomalaisia valistettiin ja varoiteltiin olemaan valmiina ja varuillaan. Sodan ja pommitusten lisäksi myös ydin- ja kaasuiskujen uhka tiedostettiin. Suomen Filmiteollisuuden valistusfilmin keulakasvoksi kiinnitettiin näyttelijä Kosti Klemelä, eli Tuntemattoman sotilaan Vilho Koskela.

Lue lisää:

Vetypommien ydinlaskeuma huolestutti Suomessa

Neuvostoliitto teki syksyllä 1961 "atomipommikokeiluja" melkein päivittäin. Suomessa huolestuttava maailmanpoliittinen tilanne heijastui poronlihan kysyntään ja sääilmiöitä koskeviin ihmettelyihin.

Lue lisää:

Ydinsotaan varustauduttiin kalliosuojin, kaasunaamarein ja koivunlehvin

Kylmän sodan kilpavarustelu sai myös puolueettoman Suomen tehostamaan väestönsuojeluaan 1960-luvulla.

Kommentit

Yle Teema

Teema Twitterissä ja Facebookissa