Hyppää pääsisältöön

8.9. Teeman Elävä arkisto: Anki

Anki Lindqvist 1960-luvun puolivälissä.
Anki Lindqvist 1960-luvun puolivälissä. Kuva: YLE anki lindqvist

Muusikko Anki Lidqvistin syntymästä on tänä syksynä kulunut 70 vuotta. Muistoa kunnioittaen on ohjelmistoon valittu pitkä henkilödokumentti vuodelta 1997 ja Ankin esikoislevyyn liittyvä pieni musiikkiohjelma vuodelta 1966.

Pitkätukkainen Anki edusti mitä ilmeisimmin beat-sukupolven nuorisoa 1960-luvun mediamaailmassa: hän ei laulanut iskelmää eikä tanssilavatangoa, vaan nuorison omaehtoista musiikkia, folkkia, rokkia, laulelmia, bluesia. Teini-ihanteena hän kilpaili Ann-Christinen ja Katri Helenan kanssa suosiosta, mutta hänen musiikkinsa ei ollut yhtä kaupallista, vaan selkeästi tietoisemmalle nuorisoryhmälle suunnattua.

Ankin lauluaarteita

Ikätoverinsa Katri Helenan tavoin Anki pääsi levyttämään jo teininä, vuonna 1962. Ensimmäinen isompi soolohitti oli Marianne Faithfull -käännös Ne kesäyöt syksyllä 1965.

Ankin ensilevy oli hyvin kansanlaulu- ja folkpainotteinen, ja hänet nimettiinkin Suomen folkkuningattareksi. Seuraavilla levyillä imago kuitenkin laajeni kaikkiin suuntiin, erityisesti chansoniin ja amerikkalaiseen naisten säveltämään poprockiin. Muista aikakauden laulajista poiketen Anki sai melko itsenäisesti valita materiaalit levyilleen, eikä hänestä yritetty muokata koko kansan iskelmätähteä. Tuohon aikaan melko harvinaisia pitkäsoittolevyjä hän teki peräti kahdeksan aikavälillä 1966-1976, sitten seurasi yli kymmenen vuoden tauko soolotuotannossa. Levyjä ilmestyi vielä kolme ennen hänen menehtymistään vuonna 2007.

Soolouran lisäksi Anki vaikutti 1960-luvun puolivälissä folktriossa Anki, Bosse ja Robert, jossa hän esitti amerikkalaista ja ruotsalaista folkmusiikkia Österbergin veljesten kanssa. Vuonna 1970 hän perusti Hectorin, Cay Karlssonin ja Sakari Lehtisen kanssa eri maiden kansanmusiikkiin erikoistuneen Cumulus-yhtyeen, joka levytti aktiivisimmillaan jopa pari levyä vuodessa 1970-luvulla. Cumulus oli hyvin suosittu myös Ruotsissa.

Taiteilijan muotokuva (1997) on Benny Törnroosin tekemä musiikillinen henkilökuva, jossa Anki kertoo 1960-luvusta, uransa vaiheista ja ajatuksistaan. Ohjelmassa Anki yksin (1966) laulajatar esittää kaksi laulua ensimmäiseltä soololevyltään ja vaeltelee öisessä Helsingissä. Laulut ovat Kuljen taas katuja pitkin ja Sano nuo kauniit sanat.

Anki Lindqvist 1960-luvun puolivälissä.
Anki Lindqvist 1960-luvun puolivälissä. Kuva: Yle Kuvapalvelu anki lindqvist
  • Taiteilijan muotokuva: Anki (1997) Toimittaja Benny Törnroos. Tuotanto FST/Fiktio.
  • Anki yksin (1966) Ohjaus Heikki Roivas. Tuotanto TV2.
Kommentit

Yle Teema

Teema Twitterissä ja Facebookissa