Hyppää pääsisältöön

Haistaako kala kompostilta löyhkäävän onkimadon?

Ahven
Hajuaistilla on merkitystä, millaisen syötin ahven valitsee. Kaloilla on kaksi sierainaukkoa. Hajuaistisolut sijaitsevat nenäkuoppien onteloissa. Kuva:Arja Lento Ahven Kuva: Arja Lento Ahvenet,kalat,verkot

Kun kala ei iske kompostimatoon, pitäisikö vaihtaa kaupan syöttiin? Useilla kaloilla on tarkka hajuaisti, joten syötillä on väliä. Tarkasta hajuaistista on kaloille hyötyä myös petojen väistelyssä.

Kalojen aistit

Näkö Kalan näkökenttä on laaja. Silmät ovat kummallakin puolella päätä. Kalat ovat likinäköisiä ja sopeutuneet vähäiseen valoon.

Kylkiviiva-aisti Kalan kyljessä on soluja, jotka tuntevat veden välittämiä paineaaltoja. Aistin avulla kalat hahmottavat vedessä liikkuvia esineitä.

Kuulo Kaloilla ei ole korva-aukkoja vaan ne aistivat äänet sisäkorvallaan.

Hajuaisti  Hajuaisti on hyvä lajeilla, joilla näkö ei auta ruuan etsinnässä.

Makuaisti Kehittynyt hyvin sameissa vesissä ja yöllä saalistavilla lajeilla. Ruuan syömäkelpoisuus tunnistetan maun avulla.

Tuntoaisti Ihon hermopäätteet välittävät mm. painetta ja lämpötilaa. Kalat tuntevat kipua, mutta ei tiedetä, mikä niiden kivun tuntemus on ja miten ne sen ymmärtävät.

Kompostin madot eivät kelpaa kaloille. Parempi kaivaa lierot puutarhan mullasta, kuulee onkiharrastajien  väittävän.

Tieteellistä näyttöä kalojen kompostimatokammosta ei ole, mutta jätteitä möyhentäneissä madoissa voi olla kaloja karkottavia hajuja.

Kompostiin on ehkä lipsahtanut tupakantumppeja, voiteluöljyä tai muita kalojen inhokkeja.

Syötin turmelee myös pyörittelemällä matoa hyttysöljyisissä käsissä. Kalastusvälineet kannattaa pitää kaukana bensakanisterista tai veneöljystä, sillä polttoaineiden haju pitää kalat loitolla.

Toisaalta jotkut hajut vetävät kaloja puoleensa, minkä vuoksi kaupoissa myydään hajustettuja syöttejä.

Kaloja onkijat narraavat pilaantuneilla katkaravuilla, taikinalla, lenkkimakkaran palasilla ja monilla muilla hyväksi koetuilla konsteilla.

Oikean houkuttimen löytämiseksi erilaisten syöttien kokeilu onkin vielä tiedettä varmempi vaihtoehto.

Hajuaisti auttaa pysymään hengissä

Öljyt, jotkut metallit ja tuholaismyrkyt tuhoavat kalan hajuaistin, millä voi olla kohtalokkaat seuraukset eloonjäämistaistelussa. Ilman hajuaistia lohikalat eivät löydä kotijokeensa kutemaan ja petokalat voivat jäädä ilman ruokaa.

Eri kalalajien hajuaisteissa on eroja. Jotkut kalat saalistavat enemmän näön kuin hajuaistin avulla, mutta monet petokalat tunnistavat saaliinsa hajun perusteella.

Hajuaisti on tärkeä kaloille myös silloin, kun ne ovat vaarassa joutua petojen saaliiksi. Hauen hampaisiin joutunut särki levittää kauhuhajua, joka on lajitovereille varoitus uhkaavasta vaarasta.

Treeniä laitoskaloille

Poikasvaiheessa turvallisesti altaan pohjassa köllötelleille kaloille käy luonnossa usein köpelösti, koska ne eivät tunnista petokalan hajua.

Helsingin yliopiston tutkimusohjelmassa on selvitetty, millaisella treeniohjelmalla laitoskalojen luonnossa selviytymistä voitaisiin helpottaa.

Treeniohjelmaan kuuluu monien muiden harjoitusten lisäksi altistaminen petokalan hajulle. Kokeneemmat kalat opettavat laitospoikasille, miten reagoida, kun veteen ilmaantuu petokalan hajua.

Koonnut: Marja Paavilainen

Artikkeli perustuu pääasiassa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen erikoistutkija Lauri Urhon haastatteluun ja vuonna 2005 TV1:ssä lähettyyn ohjelmaan "Tutkittu juttu: Kalakoulu".

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Miehulainen, rieska, äänenkauna – testaa, tunnistatko Agricolan keksimät sanat!

    Mitä tarkoittavat rupeemus, huonollisuus ja vertaveli?

    Mikael Agricolan päivää vietetään 9. huhtikuuta. Agricola keksi suomen kieleen tuhansia sanoja, joista suurin osa on edelleen käytössä; esimerkiksi hallitus, isänmaa, omatunto ja raatihuone. Mutta monet ovat unohtuneetkin: arvaatko, mitä tarkoittavat nämä Agricolan keksimät, sittemmin kielestä kadonneet tai merkitykseltään muuttuneet sanat?

  • Vappu on kevään, työn ja ylioppilaiden juhla

    Vappua on vietetty jo 700-luvulla Saksassa.

    Vappu vietetään 1.toukokuuta. Se merkitsee useimmille iloista karnevaalijuhlaa kevään tulon kunniaksi. Se on myös työväen ja ylioppilaiden juhlapäivä. Vappu, suomalaisen työn päivä, on myös virallinen liputuspäivä.

  • Ihminen

    Ihmiset hahmottavatmaailmaa aistien välityksellä.

    Ihmiset hahmottavat ja ymmärtävät maailmaa aistien välityksellä. Jos jokin aisteista ei toimi, muut aistit pyrkivät korvaamaan sen. Ihmisen perusaistit ovat näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaisti. Miten ne toimivat? Entä miten sydän toimii? Millainen on keuhkojen rakenne? Ja kuinka mahalaukku mahtaa toimia?

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Avaruus

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Kasvit ja sienet

    Kasvit mahdollistavat nykyisen kaltaisen elämän maapallolla tuottamalla fotosynteesissa happea. Ne ovat monesti myös koko ravintoketjun perusta. Sienet ovat tärkeitä hajoittajia, joista monet muut kasvit ovat riippuvaisia.

  • Linnut

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.