Hyppää pääsisältöön

Persukirjasta nousi älämölö

Jo ennen kuin politiikan toimittajan Leena Sharman perussuomalaisista kertova kirja tuli painosta kevättalvella 2014, netin keskustelupalstoilla alkoi parjaava loanheitto.

Äänessä eivät olleet vain Hommaforumiin kirjoittavat, vaan yhtä lailla vihaiseen älämölöön osallistuivat toisen ääripään vasemmistolaiset omalla nettipalstallaaan.

Mikä vihervasemmistolaisia suututti? Oliko Sharma kirjoittanut kirjansa persulaput silmillä? Entä jos värilliset linssit ovatkin punavihreillä itsellään?

Voima-lehden toimittaja ja teatterintekijä Jari Hanska luki Leena Sharman kirjan ennakkoon. Stradassa hän vastaa Sharman esittämään kritiikkiin, jonka mukaan osa vihervasemmistolaisista demonisoi perussuomalaisia.
Teatteriohjaaja Lauri Maijalan mielestä vasemmiston olisi syytä pöyhiä omaa pesää ja miettiä, mikä teki suvaitsevista ylimielisiä.

Sarja: Strada
Strada Facebookissa
Strada Twitterissä

Kommentit
  • Nelli Ruotsalainen puhuu runoissaan suunsa puhtaaksi patriarkaatista

    Nelli Ruotsalaisen teos kisaa Tanssivasta karhusta.

    Nelli Ruotsalaisen esikoisteos on suorapuheinen kuvaus sukupuolirooleista ja niistä vapautumisesta. Omaelämäkerrallisissa runoissa henkilökohtaisesta kasvaa poliittista. Täällä en pyydä enää anteeksi on ehdolla tämänvuotisen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri