Hyppää pääsisältöön

Hämähäkkiretkellä eroon ötökkäkammosta – ota mukaan äänirauta

Hämähäkin ratasverkko punahatussa.
Hämähäkin ratasverkko punahatussa. Kuva: Yle/Risto Salovaara hämähäkinseitti

Niitä on karvaisia, sileitä, pitkulaisia, pullukoita. Yhteistä niille on, että aika moni ihminen pelkää ja inhoaa niitä. Ihan turhaan, sillä hämähäkit ovat paitsi hyödyllisiä petoja myös ihmeen taitavia kutojia.

Liekö pelko vai mikä syynä siihen, että hämähäkkien tutkijat ja harrastajat ovat Suomessa todella harvassa. Luontokuvaaja ja hämähäkkiharrastaja Reino Pajarre on kirjoittanut ensimmäisen suomalaisen kirjan hämähäkeistä: Hämikki ja seitsemän seittiä. Kirjan yhtenä tavoitteena on tiedon avulla hälventää hämähäkkeihin liittyviä pelkoja.

Reinon oma innostus hämähäkkejä kohtaan alkoi valokuvauksen kautta. Hän oli kuvaamassa suopursuilla hopeatäpläperhosia, kun yksi niistä ei lähtenytkään karkuun. Sillä oli mielenkiintoinen, asuinkukan mukaan väriä vaihtava kukkahämähäkki – kukkaravukki – kaulassa kiinni. Pikku hiljaa muutkin hämähäkit rupesivat kiinnostamaan.

Hämähäkkimiehen varusteina sumutinpullo ja sateenvarjo

Aitoristihämähäkki
Aitoristihämähäkki. Aitoristihämähäkki Kuva: Yle/Risto Salovaara aitoristihämähäkki

Hämähäkkejä löytää, kun malttaa pysähtyä hetkeksi. Hyviä havaintopaikkoja ovat esimerkiksi männyn rungot ja kaarnojen rakopaikat. Kannattaa etsiä puun aurinkoiselta puolelta, sieltä missä hyönteisetkin ovat, Reino opastaa.

Lisäksi aidat ja seinämät, yleensäkin kaikki suuret pinnat ja myös suurilehtisten kasvit, esimerkiksi kielon lehdet, ovat hyviä näyteikkunoita hämähäkkien seuraamiselle.

Valokuvaaminen on oiva keino tutkia hämähäkkejä ja niiden seittejä. Koska seitit näyttävät parhaimmilta kosteina, kasteiset aamut ovat otollista aikaa kuvaamiselle. On kuitenkin toimittava nopeasti, sillä tuuli ja aurinko kuivattavat kasteen äkkiä pois. Jos haluaa pelata varman päälle, reppuun voi pakata sumutinpullon mukaan.

Reino vinkkaa ottamaan mukaan myös sateenvarjon. Jos hämähäkki hyppää pakoon, se ei ihan heti karkaa, jos sen saa putoamaan ylösalaisin laitetun sateenvarjon päälle.

Hämähäkit ovat arkkitehtuurin mestareita

Hämähäkki verkossaan.
Ristihämähäkit kutovat symmetrisiä ratasverkkoja. Hämähäkki verkossaan. Kuva: Yle/Risto Salovaara hämähäkinseitti

Hämähäkin seittiaines herättää ihmetystä ja ihailua. Miten niin ohut lanka voi olla samaan aikaan niin vahvaa ja kuitenkin joustavaa?

Seittiainesta erittyy takaruumiin kehruurauhasista, kun hämähäkki liikkuu. Kaiken kaikkiaan hämähäkit voivat valmistaa seitsemää erilaista seittityyppiä, joista yksittäinen hämähäkki voi kutoa viittä erilaista seittiä.

Katso videolta, kuinka hämähäkin seitti syntyy.

Jokaisella lajilla on seitinvalmistukseen oma tapansa. Osa seiteistä on pelkkää kulkujätettä, osa kudotaan pyynti- tai asumistarkoitukseen. Verkot voidaan virittää vaakatasoon tai pystyasentoon.

Riippuhämähäkki verkossaan.
Riippuhämähäkki virittää sotkuisen verkkonsa vaakatasoon. Saalis törmää estelankoihin ja putoaa verkkoon. Riippuhämähäkki verkossaan. Kuva: Yle/Risto Salovaara riippuhämähäkki

Reino Pajarre kertoo, että arkkitehtuurin mestareilla, ratasverkkoa kutovilla ristihämähäkeillä, on silmien rakenteessa ohjainmekanismi, joka saa ne noudattamaan perimässä määrättyä kudontakaavaa. Kun seitti kulkee vasemmassa silmässä, seuraava säie kudotaan oikean silmän mukaan. Silloin seitin kulma pysyy vakiona. (Kuuntele Minna Pyykön maailma kohdasta 22:07)

Hälytyslanka kiristyy, kun saalis on verkossa

Hämähäkki punoo itselleen hälytyslangan, joka ilmoittaa kun hyönteissaalis on kiinni verkossa. Usein hämähäkin löytääkin lankaa seuraamalla.

Seuraavalla videolla näkyy, kuinka heinäsirkka on tehnyt kohtalokkaan virheen ja takertunut aitoristihämähäkin verkkoon. Hämähäkille heinäsirkka on iso, rajusti sätkivä saalis, joka pitää taltuttaa nopeasti.

Hidastuksessa hämähäkki "kauhoo" takajaloillaan monisäikeistä seittilankaa takapään kehruurauhasista ja viskoo sitä heinäsirkan ympärille. Näin se paketoi saaliin liikkumattomaksi muumioksi odottamaan myöhempää käyttöä.

Houkuttele hämähäkkiä ääniraudalla

Ötökkäretkeilijä voi houkutella hämähäkkiä esiin koskettamalla verkkoa varovasti. Jos verkkoon koskee liian kovaa, hämähäkki saattaa pelästyä ja verkkokin voi mennä rikki.

Joskus ihan heinänkorrella värisyttäminen saattaa riittää, mutta Reino Pajarteen mukaan parempi keino on ottaa äänirauta käyttöön. Ei siksi, että hämähäkit kuulisivat, vaan siksi että ääniraudan värähtely muistuttaa hyönteisen liikkeitä. (Kuuntele Minna Pyykön maailma kohdasta 13:44).

Kuinka ötökkäkammoinen olet?

Pelkäätkö, inhoatko vai ihailetko hämähäkkejä?

Makuuhuoneessa on hämähäkki. Mitä teet?

Juttua on lyhennetty alusta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto

  • Siperian metsäpalot jatkuvat – miten luonto selviää liekeistä?

    13 miljoonaa hehtaaria metsää on jo palanut tänä vuonna.

    Siperian metsäpaloja ei ole saatu vieläkään hallintaan, vaan ne jatkavat leviämistään. Venäjällä on palanut metsää tämän vuoden aikana jopa 13 miljoonaa hehtaaria. Eläimille ja kasveille metsäpalot merkitsevät dramaattisia muutoksia, joista toipumiseen menee vuosikausia. Pohjoisella pallonpuoliskolla roihuaa tällä hetkellä niin Pohjois-Amerikassa kuin Venäjällä.

  • Majava – metsänomistajan riesa vai ahkera luonnonsuojelija?

    Majavien läsnäolo hyödyttää muita eläimiä.

    Metsiemme uuttera eläininsinööri majava työskentelee ahkerasti luonnon monimuotoisuuden puolesta. Tuore tutkimus paljastaa, että majavalammilla elää lähes kaksi kertaa enemmän nisäkäslajeja kuin tavallisilla metsälammilla. Myös nisäkkäiden yksilömäärä on isompi. Eikä tässä vielä kaikki: majavien läsnäolo hyödyttää kaloja, sammakoita, hyönteisiä ja vesilintuja.