Hyppää pääsisältöön

Hämähäkkiretkellä eroon ötökkäkammosta – ota mukaan äänirauta

Hämähäkin ratasverkko punahatussa.
Hämähäkin ratasverkko punahatussa. Kuva: Yle/Risto Salovaara hämähäkinseitti

Niitä on karvaisia, sileitä, pitkulaisia, pullukoita. Yhteistä niille on, että aika moni ihminen pelkää ja inhoaa niitä. Ihan turhaan, sillä hämähäkit ovat paitsi hyödyllisiä petoja myös ihmeen taitavia kutojia.

Liekö pelko vai mikä syynä siihen, että hämähäkkien tutkijat ja harrastajat ovat Suomessa todella harvassa. Luontokuvaaja ja hämähäkkiharrastaja Reino Pajarre on kirjoittanut ensimmäisen suomalaisen kirjan hämähäkeistä: Hämikki ja seitsemän seittiä. Kirjan yhtenä tavoitteena on tiedon avulla hälventää hämähäkkeihin liittyviä pelkoja.

Reinon oma innostus hämähäkkejä kohtaan alkoi valokuvauksen kautta. Hän oli kuvaamassa suopursuilla hopeatäpläperhosia, kun yksi niistä ei lähtenytkään karkuun. Sillä oli mielenkiintoinen, asuinkukan mukaan väriä vaihtava kukkahämähäkki – kukkaravukki – kaulassa kiinni. Pikku hiljaa muutkin hämähäkit rupesivat kiinnostamaan.

Hämähäkkimiehen varusteina sumutinpullo ja sateenvarjo

Aitoristihämähäkki
Aitoristihämähäkki. Aitoristihämähäkki Kuva: Yle/Risto Salovaara aitoristihämähäkki

Hämähäkkejä löytää, kun malttaa pysähtyä hetkeksi. Hyviä havaintopaikkoja ovat esimerkiksi männyn rungot ja kaarnojen rakopaikat. Kannattaa etsiä puun aurinkoiselta puolelta, sieltä missä hyönteisetkin ovat, Reino opastaa.

Lisäksi aidat ja seinämät, yleensäkin kaikki suuret pinnat ja myös suurilehtisten kasvit, esimerkiksi kielon lehdet, ovat hyviä näyteikkunoita hämähäkkien seuraamiselle.

Valokuvaaminen on oiva keino tutkia hämähäkkejä ja niiden seittejä. Koska seitit näyttävät parhaimmilta kosteina, kasteiset aamut ovat otollista aikaa kuvaamiselle. On kuitenkin toimittava nopeasti, sillä tuuli ja aurinko kuivattavat kasteen äkkiä pois. Jos haluaa pelata varman päälle, reppuun voi pakata sumutinpullon mukaan.

Reino vinkkaa ottamaan mukaan myös sateenvarjon. Jos hämähäkki hyppää pakoon, se ei ihan heti karkaa, jos sen saa putoamaan ylösalaisin laitetun sateenvarjon päälle.

Hämähäkit ovat arkkitehtuurin mestareita

Hämähäkki verkossaan.
Ristihämähäkit kutovat symmetrisiä ratasverkkoja. Hämähäkki verkossaan. Kuva: Yle/Risto Salovaara hämähäkinseitti

Hämähäkin seittiaines herättää ihmetystä ja ihailua. Miten niin ohut lanka voi olla samaan aikaan niin vahvaa ja kuitenkin joustavaa?

Seittiainesta erittyy takaruumiin kehruurauhasista, kun hämähäkki liikkuu. Kaiken kaikkiaan hämähäkit voivat valmistaa seitsemää erilaista seittityyppiä, joista yksittäinen hämähäkki voi kutoa viittä erilaista seittiä.

Katso videolta, kuinka hämähäkin seitti syntyy.

Jokaisella lajilla on seitinvalmistukseen oma tapansa. Osa seiteistä on pelkkää kulkujätettä, osa kudotaan pyynti- tai asumistarkoitukseen. Verkot voidaan virittää vaakatasoon tai pystyasentoon.

Riippuhämähäkki verkossaan.
Riippuhämähäkki virittää sotkuisen verkkonsa vaakatasoon. Saalis törmää estelankoihin ja putoaa verkkoon. Riippuhämähäkki verkossaan. Kuva: Yle/Risto Salovaara riippuhämähäkki

Reino Pajarre kertoo, että arkkitehtuurin mestareilla, ratasverkkoa kutovilla ristihämähäkeillä, on silmien rakenteessa ohjainmekanismi, joka saa ne noudattamaan perimässä määrättyä kudontakaavaa. Kun seitti kulkee vasemmassa silmässä, seuraava säie kudotaan oikean silmän mukaan. Silloin seitin kulma pysyy vakiona. (Kuuntele Minna Pyykön maailma kohdasta 22:07)

Hälytyslanka kiristyy, kun saalis on verkossa

Hämähäkki punoo itselleen hälytyslangan, joka ilmoittaa kun hyönteissaalis on kiinni verkossa. Usein hämähäkin löytääkin lankaa seuraamalla.

Seuraavalla videolla näkyy, kuinka heinäsirkka on tehnyt kohtalokkaan virheen ja takertunut aitoristihämähäkin verkkoon. Hämähäkille heinäsirkka on iso, rajusti sätkivä saalis, joka pitää taltuttaa nopeasti.

Hidastuksessa hämähäkki "kauhoo" takajaloillaan monisäikeistä seittilankaa takapään kehruurauhasista ja viskoo sitä heinäsirkan ympärille. Näin se paketoi saaliin liikkumattomaksi muumioksi odottamaan myöhempää käyttöä.

Houkuttele hämähäkkiä ääniraudalla

Ötökkäretkeilijä voi houkutella hämähäkkiä esiin koskettamalla verkkoa varovasti. Jos verkkoon koskee liian kovaa, hämähäkki saattaa pelästyä ja verkkokin voi mennä rikki.

Joskus ihan heinänkorrella värisyttäminen saattaa riittää, mutta Reino Pajarteen mukaan parempi keino on ottaa äänirauta käyttöön. Ei siksi, että hämähäkit kuulisivat, vaan siksi että ääniraudan värähtely muistuttaa hyönteisen liikkeitä. (Kuuntele Minna Pyykön maailma kohdasta 13:44).

Kuinka ötökkäkammoinen olet?

Pelkäätkö, inhoatko vai ihailetko hämähäkkejä?

Makuuhuoneessa on hämähäkki. Mitä teet?

Juttua on lyhennetty alusta.

Kommentit
  • Miksi ahven kellertää ja jää vihertää?

    Luontoillan kuulijoiden kuvalliset kysymykset.

    Miten ahvenesta tuli kultaisen kellertävä? Entä mihin ilmiöön retkiluistelija törmäsi, kun näki Pernajanlahden jäällä kilometreittäin vihreää halkeamaa? Luontoillassa pohditaan tällä kertaa muun muassa kuulijoiden lähettämien kuvien erikoisen värisiä luonnonilmiöitä.

  • Lumivyöryä ei voi täysin ennustaa, mutta vaaraa voi ennakoida

    Lumivyöryn laukeamisen syyt ja seuraukset.

    Lumipeitteen vyöryherkkyys riippuu maastosta ja sääoloista. Jyrkkä rinne ja paljon lunta, kevätauringon paahde tai kova tuuli – lumipeitteen ja lumen koostumus muuttuu jatkuvasti. Kukaan ei hallitse kaikkea, mutta vyöryvaaraa voidaan tutkia ja ennakoida.

  • Nuori aktivisti jalosti ilmastoahdistuksen toiminnaksi – Laura Kolehmainen ja tuhannet muut vaativat päättäjiltä pikaista ryhtiliikettä

    Laura Kolehmainen päätti yksin aloittaa ilmastokampanjoinnin

    Kun karua kieltä puhunut ilmastoraportti julkaistin viime vuoden lopulla, Laura Kolehmainen päätti toimia. Hän aloitti yksin ilmastokampanjan, jolla yritetään herättää päättäjiä toimimaan. Nyt kampanjaan on liittynyt suuri joukko ihmisiä ja vetoomuksen ovat jo tuhannet allekirjoittaneet. Kolehmainen toivoo, että kampanja poistaa ilmastoahdistusta ja antaa ihmisille tunteen siitä, että asioille voi vielä tehdä jotain.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto

  • Lumivyöryä ei voi täysin ennustaa, mutta vaaraa voi ennakoida

    Lumivyöryn laukeamisen syyt ja seuraukset.

    Lumipeitteen vyöryherkkyys riippuu maastosta ja sääoloista. Jyrkkä rinne ja paljon lunta, kevätauringon paahde tai kova tuuli – lumipeitteen ja lumen koostumus muuttuu jatkuvasti. Kukaan ei hallitse kaikkea, mutta vyöryvaaraa voidaan tutkia ja ennakoida.

  • Avara luonto keväällä 2019

    Avaran luonnon uusia luontodokumentteja lauantaisin TV1:ssä.

    Avaran luonnon dokumentteja keväällä 2019. YLE TV1 lauantaisin klo 18:45. (Uusinta sunnuntaisin klo 8:05)

  • Nuori aktivisti jalosti ilmastoahdistuksen toiminnaksi – Laura Kolehmainen ja tuhannet muut vaativat päättäjiltä pikaista ryhtiliikettä

    Laura Kolehmainen päätti yksin aloittaa ilmastokampanjoinnin

    Kun karua kieltä puhunut ilmastoraportti julkaistin viime vuoden lopulla, Laura Kolehmainen päätti toimia. Hän aloitti yksin ilmastokampanjan, jolla yritetään herättää päättäjiä toimimaan. Nyt kampanjaan on liittynyt suuri joukko ihmisiä ja vetoomuksen ovat jo tuhannet allekirjoittaneet. Kolehmainen toivoo, että kampanja poistaa ilmastoahdistusta ja antaa ihmisille tunteen siitä, että asioille voi vielä tehdä jotain.

  • Näin valitset sukset oikein

    Poimi tästä vinkit suksikaupoille.

    Kunnolliset hiihtovälineet lisäävät hiihtonautintoa tuntuvasti. Poimi tästä vinkit suksikaupoille.