Ville Matilainen
Yle
Ahkerimmankin viljelijän peltoja uhkaavat monet haittakasvit ja tuholaiset. Lii-Filmin lyhytelokuvassa valistetaan näiden torjuntaan erilaisin ruiskutus- ja pölytysmenetelmin 1950-luvun Suomessa.
"Nykyaikainen kemiallinen teollisuus on tuonut viljelijän avuksi rikkaruohojen torjuntaan sopivia, valikoivia valmisteita", selostaa Carl-Erik Creutz.
Aineet tuhoavat haittakasvit, mutteivät haittaa viljakasveja. Työ on tehtävä huolellisesti, koska jos rikkaruohoja jää, voivat ne nopeasti levitä uudelleen haittaamaan viljelyksiä. Aineet voidaankin levittää pelloille erilaisilla ruiskuilla.
Rikkaruohojen lisäksi, myös monet tuholaiset voivat haitata sadon onnistumista. Viljelijän on suoritettava pölytys, jottei sato mene niin sanotusti parempiin suihin. Suuret peltoalueet on helppo pölyttää erityisellä suurtehopölyttimellä, jolla hehtaarin kokoinen alue voidaan käsitellä vain kymmenessä minuutissa.
Erityisen käyttökelpoisena apuvälineenä ohjelmassa esitellään reppupölytin, joka on varsin kätevä pienempien pinta-alojen täsmäpölytyksiin tai suurempien peltoalojen viimeistelyyn.
Pieni lietsopölytin taas soveltuu myös siementen ja lannoitteen levitykseen. Repusta poiketen lietsopölytintä kannetaan ylävartalon etupuolella ja sen toimintaa säädellään käsin pyöritettävällä kammella.
Myrkyllisiä aineita käsitellessä on viljelijän muistettava suojata myös itsensä. Suojahaalari ja hansikkaat riittävät tavanomaisempien peltomyrkkyjen kanssa, mutta tuulisella säällä voi olla tarvetta myös suojanaamarille.
Teksti: Ville Matilainen
