Hyppää pääsisältöön

Suomirockin työn sankarit

Tässä artikkelissa esitellään, paitsi tähtiä, ennen kaikkea suomirockin kiihkeimpien vuosien ahkerimpia musiikkityöläisiä. Haastattelut on yhtä lukuun ottamatta tehty 1990-lukuun keskittyneeseen Hyvää yötä ja huomenta -sarjaan, mutta niissä liikutaan ajassa 1980-luvun alkupuolelta asti.

Esa Kaartamo aloitti teinipoikana Broadcast-yhtyeen kitaristina ja laulunkirjoittajana. Suureen suosioon nousseen yhtyeen vauhdissa kaikki sen jäsenet paloivat enemmän tai vähemmän loppuun. Niinpä Esakin keskittyi 1990-luvulla enemmän studiotöihin, niin kitaristina kuin tuottajanakin.

Ilkka Alangon Neljä ruusua julkaisi ensilevynsä kaikkien sen soittajien ollessa vielä koulupoikia. 1980-luvulla suosio kasvoi hitaasti, mutta 1990-luvulla yhtyeestä tuli yksi Suomen suosituimmista. Lopulta kotimaan lavat alkoivat tympiä ja bändi yritti läpimurtoa englanniksi 4R-nimellä. Myöhemmin, keikkatauon jälkeen Neljä Ruusua palasi suomenkielisenä.

Aija Puurtinen nousi julkisuuteen 1980-luvun puolivälissä Honey B & T Bonesin basistilaulajana. Perinteisestä bluesista lähtenyt yhtye keikkaili etenkin 1980-luvulla todella ahkerasti, myös ulkomailla.
1990-luvun myötä bändin musiikki muuttui ja keikkatahti harveni. Yhtyeen rinnalla Puurtinen opiskeli Sibelius Akatemiassa, jossa hän myöhemmin väitteli tohtoriksi.

Jore Marjaranta oli 1990-luvun alkaessa kokenut muusikko, mutta uusi vuosikymmen nosti hänet parrasvaloihin ja hommia riitti. Ensin hän lauloi Albert Järvinen Bandin solistina, siitä tie vei Leningrad Cowboysin kanssa maailmalle ja Guitar Slingers -yhtyeen keulille. Kaiken keskellä Jore ehti myös rakentaa suomenkielistä soolouraansa.

Janne Haavisto aloitti uransa jo teinipoikana TTV-yhtyeen kanssa. Siitä ura vei rumpaliksi huippusuosioon nousseeseen J. Karjalaisen Mustat Lasit -yhtyeeseen. Sen jälkeen ja rinnalla seurasi useita uusia projekteja: mm. kansainvälistä arvostusta nauttinut Laika and the Cosmonauts, urkutrio JP's ja J. Karjalainen yhtyeineen. 1990-luvun myötä Jannesta tuli myös yksi kysytyimpiä suomalaisia äänilevytuottajia.

Esa Kaartamo aloitti teinipoikana Broadcast-yhtyeen kitaristina ja laulunkirjoittajana. Suureen suosioon nousseen yhtyeen vauhdissa kaikki sen jäsenet paloivat enemmän tai vähemmän loppuun. Niinpä Esakin keskittyi 1990-luvulla enemmän studiotöihin, niin kitaristina kuin tuottajanakin.

Teksti: Axa Sorjanen

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto