Hyppää pääsisältöön

Kesäreissu saaristomerelle

Puu Jurmossa
Puu Jurmossa. Kuva: Sanna Sutela/Yle Puu Jurmossa Kuva: Sanna Sutela/Yle puut,saaret,Jurmo

Kesä aukaisee Suomen upean saariston matkailijalle. Mikäli lomasuunnitelmasi ovat vielä auki, aukaise kartta saaristomeren kohdalta. Löydät upeaa luontoa ja kauniita puutalokyliä. Saaristossa näet lintuja ja muita luonnoneläimiä, mutta usein myös laiduntavia kotieläimiä. Saaristoon pääsee myös ilman omaa venettä.

Luontoelämyksiä saaristomerellä

Heinäkuussa Suomen saaristomerellä vilisee. Siellä, missä muun osan vuotta majailevat enimmäkseen suhteellisen harvalukuiset sitkeät saaristolaiset ja luonnoneläimet, siellä pyyhkii kesän suosikkiloma-aikaan veneilijöitä jatkuvana virtana.

Suomen saaristo on luontomatkailua parhaimmillaan. Maisemat koostuvat metsäisistä saarista, kallioluodoista ja suurista selkävesistä. Siinä missä jyhkeällä moottorilla varustetulla veneellä pääsee nopeasti eri maakuntien luonnonhienouksien ääreen, siinä purjeveneilijä ihastelee hiljaisemmalla tahdilla ohitse lipuvan saariston kauneutta.

Saaristoon pääsee tutustumaan oman tai vuokraveneen lisäksi opastetulla veneretkellä sekä pyörällä tai autolla julkisia yhteysaluksia tai losseja hyödyntämällä. Useissa saarissa on myös erilaisia yöpymismahdollisuuksia.

Suomen saaristomeren kansallispuistossa on Unescon vuonna 1994 perustama biosfäärialue. Alueen tarkoitus on edistää ihmisen ja luonnon vuorovaikutussuhteiden tutkimusta sekä kestävää kehitystä.

Katso lisää saaristomeren biosfäärisivuilta ja ympäristöministeriön sivuilta, sekä

Metsähallituksen ylläpitämästä Luontoon.fi –verkkopalvelusta saat tietoa Saaristomeren kansallispuistosta.

Kauniita saaria ja idyllistä tunnelmaa

Jurmo

Yksi erikoisimmista kohteista ulkona saaristomerellä on Paraisten kuntaan kuuluva Jurmo. Maisema ei näytä perinteisen suomalaiselta, vaan kuumana kesäpäivänä tunnelmat merelle katsoessa häivähtävät jopa välimerellisiksi. Jurmo säväyttää karun kauniilla tunnelmallaan.

Saaressa on vähän metsää sekä paljon kuivaa nummea ja kivistä rantaa. Jurmo on erityisesti lintujen suosima pesintäpaikka ja sinne onkin perustettu harrastajien toimesta lintujen tarkkailuasema. Muutama ympärivuotinen asukas asuttaa Jurmoa puutaloissaan. Saarella on mm. lämminhenkisen puuaidan ympäröimä pieni viehättävä puukirkko, jonka ikkunasta siintää meri. Myös laamoja on tavattu kylämaisemasta.

Katso lisää: Paraisten kunnan ulkosaariston Jurmo-sivu ja Luontoon.fi -sivu Jurmosta.

Högsåra

Toinen hieno kohde saaristomerellä on Högsåra, joka on osa Kemiönsaaren kuntaa. Högsårassa on upean vehreän luonnon lisäksi mm. kaunis, pieni, ympäri vuoden asuttu puutalokylä, pensionaatti, kaksi matkailijasatamaa veneilijöille sekä lossiyhteys.

Suuriruhtinas Aleksanteri III vietti vapaa-aikaansa vuosina 1885-1894 Högsåran saarella. Tästäpä toinen satama on saanut nimensäkin – Kejsarhamnen.

Saaren pitkällä idyllisellä punahiekkaisella tiellä voi tuntea ajan pysähtyneen muutaman vuosikymmenen taakse. Vanhan ajan tunnelmaa on mahdollista kokea myös kyläyhteisön keskellä olevassa ravintolassa, jonka pihassa kukkivat kauniit kukat. Terassilta voi ihailla kesälaitumella olevia lehmiä. Kylätien varrella voi tavata myös lampaita.

Katso lisää: Högsåran asukkaiden omat ruotsinkieliset sivut ja Luontoon.fi -sivu Högsårasta.

Yle Areenassa

2.7.2014 klo 18 Luonto-Suomen lähetys: Luontomatkailijan Suomi osoitteessa http://areena.yle.fi/radio/2286032

Munkringar, Jurmo. Kuva: Sanna Sutela/Yle

Munkringar, Jurmo. Kuva: Sanna Sutela/YleMunkringar, Jurmo. Kuva: Sanna Sutela/Yle
Jurmon kylää. Kuva: Sanna Sutela/Yle

Jurmon kylää. Kuva: Sanna Sutela/YleJurmon kylää. Kuva: Sanna Sutela/Yle
Jurmon rantaa. Kuva: Sanna Sutela/Yle

Jurmon rantaa. Kuva: Sanna Sutela/YleJurmon rantaa. Kuva: Sanna Sutela/Yle
Kesämeri. Kuva: Sanna Sutela/Yle

Kesämeri. Kuva: Sanna Sutela/YleKesämeri. Kuva: Sanna Sutela/Yle
Jurmon ilta. Kuva: Sanna Sutela/Yle

Jurmon ilta. Kuva: Sanna Sutela/YleJurmon ilta. Kuva: Sanna Sutela/Yle

Koonnut: Sanna Sutela

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Miehulainen, rieska, äänenkauna – testaa, tunnistatko Agricolan keksimät sanat!

    Mitä tarkoittavat rupeemus, huonollisuus ja vertaveli?

    Mikael Agricolan päivää vietetään 9. huhtikuuta. Agricola keksi suomen kieleen tuhansia sanoja, joista suurin osa on edelleen käytössä; esimerkiksi hallitus, isänmaa, omatunto ja raatihuone. Mutta monet ovat unohtuneetkin: arvaatko, mitä tarkoittavat nämä Agricolan keksimät, sittemmin kielestä kadonneet tai merkitykseltään muuttuneet sanat?

  • Vappu on kevään, työn ja ylioppilaiden juhla

    Vappua on vietetty jo 700-luvulla Saksassa.

    Vappu vietetään 1. toukokuuta. Se merkitsee useimmille iloista karnevaalijuhlaa kevään tulon kunniaksi. Se on myös työväen ja ylioppilaiden juhlapäivä. Vappu, suomalaisen työn päivä, on virallinen liputuspäivä.

  • Ihminen

    Ihmiset hahmottavatmaailmaa aistien välityksellä.

    Ihmiset hahmottavat ja ymmärtävät maailmaa aistien välityksellä. Jos jokin aisteista ei toimi, muut aistit pyrkivät korvaamaan sen. Ihmisen perusaistit ovat näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaisti. Miten ne toimivat? Entä miten sydän toimii? Millainen on keuhkojen rakenne? Ja kuinka mahalaukku mahtaa toimia?

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Avaruus

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Kasvit ja sienet

    Kasvit mahdollistavat nykyisen kaltaisen elämän maapallolla tuottamalla fotosynteesissa happea. Ne ovat monesti myös koko ravintoketjun perusta. Sienet ovat tärkeitä hajoittajia, joista monet muut kasvit ovat riippuvaisia.

  • Linnut

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.