Mistä huvia kesäpäivään? Onko sinulla kännykkäkamera, pokkari- tai järkkärikamera? Mitäpä jos ryhtyisit kuvaamaan perhosia?
Kamera käpälään ja perhosia metsästämään
Perhosharrastus on viime vuosina saanut yhä suurempaa kiinnostusta herättävän uuden muodon valokuvaamisesta. Nykyään perhosten keräily kameralla onkin mahdollista kenelle tahansa. Perhosharrastaminen on tehnyt varsinaisen muodonmuutoksen.
Suomen Perhostutkijain Seuran mukaan Suomessa on tuhansia perhoslajeja, joista kaikista ei vieläkään ole luonnossa otettuja valokuvia.Tässäpä on siis kimmoketta aloittaa perhoskuvaamisharrastus.
Perhoskuvaamisen voi aloittaa vähilläkin teknisillä taidoilla ja sillä tekniikalla, mitä on jo olemassa. Unientulkinnassa perhonen tarkoittaa luovuutta, iloa, kasvua, inspiraatiota ja vapautta. Perhoskuvaus voi helpostikin tarkoittaa näitä kaikkia asioita.
Kameroiden kehittymisen ja kuvien helpon jakamisen myötä luontoharrastaminen on saanut myös muita uusia piirteitä. Kuka tahansa voi luoda itselleen verkkosivut ja pitää blogia tai postata omia luontofotoja Facebookiin.
Verkkoyhteisöissä jaetaan luontokuvia ja saadaan vertaisilta palautetta sekä kuvista että vinkkejä kuvaamisen tekniseen toteuttamiseen. Kuvien jakaminen pelkästään omille kavereille voi olla oikein mielekästä. Verkossa on useampia luontokuvaukseen keskittyviä sosiaalisen median ryhmiä ja jäseniä niillä on valtavat määrät aloittelijoista ammattilaisiin.
Parhaimmista perhosotoksista voi printata perinteisiä fotoja omaan valokuvakirjaan, onnittelukortteja, laittaa kuvat kehyksiin tai suurentaa hienoksi omatekoiseksi tauluksi seinälle. Ystäväkin ilahtuu omatekoisesta lahjasta.
Mikäli haluaa mahdollisuuden saada valokuvasta isokokoinen taulu, tulee kameran asetukset laittaa suurelle kuvakoolle. Internettiin laitetaan pienikokoisempia kuvia kuin mitä tulostukseen tarvitaan. Postikorttikokoinen tulostettu kuva vaatii noin 1600 kertaa 1200 pikseliä, eli noin 2 megapikseliä (MP). A4-kokoinen kuva puolestaan noin 6 MP. Kamerassa on usein helppokäyttötoiminto sopivan kuvakoon määrittämiseen (esim. suuri/large, pieni/small).
Perhosten luuraamispaikat
Suomen yleisimmät päiväperhoslajit ovat tesmaperhonen, lanttuperhonen, sitruunaperhonen, nokkosperhonen, kangasperhonen ja neitoperhonen. Eri perhoslajit viihtyvät erilaisissa ympäristöissä, esim. soilla liihottavat eri lajit kuin metsässä. Hyviä perhospaikkoja ovat lehdot, niityt, kedot, pientareet, joutomaat, metsien pienet aukiot, metsänreunat sekä polkujen ja metsäautoteiden varret.
Perhosia kiinnostavia kasveja ovat esimerkiksi päivänkakkara, mäkimeirami, apilat, virnat, syreeni, kuusama, syysasteri ja kaunokki. Runsaskukkaisella niityllä parveilee paljon perhosia. Houkuttelevat kasvit ovat kelloja, kuismia, suolaheinää, kultapiiskua ja kurjenpolvea. Matarat, ketoneilikka, pukinjuuri ja mäkitervakko ovat puolestaan perhosystävällisten ketojen kasveja.
Katso lisää tietoa perhosia kiinnostavista ympäristöistä Suomen Perhostutkijain seuran sivuilta.
Mikäli haluat katsella perhosia omassa pihassasi, rakenna perhosbaari. Baarin teko-ohjeet löydät Yle Luonnon sivuilta.
Miten lähestyä perhosia kameran kanssa
Vaikka ei olisi vielä perehtynyt laisinkaan valokuvaamiseen, niin voi silti alkaa kuvata perhosia, sillä vain harjoittelemalla oppii. Ensin voi keskittyä ottamaan automaattiasetuksilla hyvin sommiteltuja kuvia. Erityisen hyvin oppii sellaisista otoksista, joiden sommittelussa on jotain pielessä. Näin huomaa asiat, jotka eivät toimi kyseisen kohteen kuvaamisessa.
Kun tulee halu tutustua kameraan tarkemmin, voi aloittaa tekemällä joitakin osasäätöjä. Jos kamerassa voi säätää esimerkiksi valon määrää tai värimaailmaa, niin niitä kannattaa kokeilla ennakkoluulottomasti. Kuva seepian värisenä saattaa tuoda täysin erilaisen tunnelman otokseen. On kiinnostavaa nähdä myös, miltä upean värinen perhonen näyttää mustavalkoisena. Valokuvatessa jokainen kuvaaja on itse luovuuden lähde.
Perhosten valokuvaus on sitä haastavampaa mitä pienempiä perhosia on tarjolla kuvattavaksi. Suurikokoisista päiväperhosista tulee helposti käypiä kuvia aurinkoisella säällä, mutta kun kuvauskohteet muuttuvat pienemmiksi tai olosuhteet haastavammiksi, täytyy jo osata hieman suunnitella kuvan ottamista.
Perhosia kuvattaessa tulee siis huomioida säätilan ja vuorokaudenajan valoisuus sekä muut olosuhteet, kuten voimakkaiden äänien välttäminen perhosen lähellä. Tuulisella säällä ei kannata lähteä kuvaamaan. Lähikuvia otettaessa pienikin liike riittää pilaamaan kuvan. Mitä hämärämpi ympäristö, sitä pidempi valotusaika on tarpeen ja myös tällöin kamera heilahtaa helposti. Kamera kannattaakin tukea johonkin tasaiseen alustaan tärähdyksien ja heikon valaistuksen varalta.
Perhosia kuvataan usein lähi- eli makrokuvaamisella. Tähän tarkoitukseen on olemassa makro-objektiiveja, mutta pokkarikamerankin valmius saattaa olla riittävä. On mahdollista myös kulkea kameran kanssa lähelle perhosta, ellei se säikähdä ja liihota tiehensä. Kuvasarjan ottamista voi kokeilla, jolloin ehkä yksi kuva useasta otetusta onnistuu.
Yle Areenassa on video valokuvaaja Pekka Punkarin kuvausohjeista aloittelijalle. Punkarin haastattelu aiempaan kesäkuvakisaan liittyen on sivulla: http://areena.yle.fi/tv/1963650
Valokuvaajana kehittyminen
Valokuvaaminen itse tehdyillä kamerasäädöillä vaatii muutaman perusseikan tuntemista. Kannattaa selata läpi joko valokuvausoppaita kirjastosta tai muutamat erilaiset verkkosivut, niin saa suhteellisen helposti hyvän käsityksen kuvaamisesta. Internetistä löytyy aloittelijalle varsin selkeitä sivuja. Olennaiset peruskäsitteet toistuvat eri sivustoissa: polttoväli, himmennin-/suljinaukko ja valotus, iso-arvo/herkkyys sekä valkotasapaino.
Kannattaa harjoitella kuvaamista jonkin aikaa ennen kuin hankkii kalliita apuvälineitä. Kuvaajana kehittymisen myötä oppii tietämään, mitä ja miten haluaa kuvata sekä minkälaisia apuvälineitä tähän tarkoitukseen haluaa hankkia.
Ohjeita perhoskuvaajille löytyy Suomen Perhostutkijain seuran sivuilta.
Koonnut: Sanna Sutela
Lähteet:
Pekka Punkari: Uusi digifotokoulu, WSOYpro/Docendo, Saarijärven Offset Oy 2011
Digitaalikuvaus.com: http://www.digitaalikuvaus.com/kasitteet.html
Mikko Saari makrokuvauksesta: http://www.mikkosaari.fi/makrokuvaus/
Suomen Perhostutkijain seura, ohjeita perhosvalokuvaajille: http://www.perhostutkijainseura.fi/File/Yleiset_tiedostot/SPS_Harrastusohjeita_12.pdf
