Hyppää pääsisältöön

Näin keräilet perhosia kameralla

Pursuhopeatäplä
Pursuhopeatäplä. Kuva: Risto Salovaara Pursuhopeatäplä Kuva: Risto Salovaara/Yle perhoset,hyönteiset,pursuhopeatäplä

Mistä huvia kesäpäivään? Onko sinulla kännykkäkamera, pokkari- tai järkkärikamera? Mitäpä jos ryhtyisit kuvaamaan perhosia?

Kamera käpälään ja perhosia metsästämään

Perhosharrastus on viime vuosina saanut yhä suurempaa kiinnostusta herättävän uuden muodon valokuvaamisesta. Nykyään perhosten keräily kameralla onkin mahdollista kenelle tahansa. Perhosharrastaminen on tehnyt varsinaisen muodonmuutoksen.

Suomen Perhostutkijain Seuran mukaan Suomessa on tuhansia perhoslajeja, joista kaikista ei vieläkään ole luonnossa otettuja valokuvia.Tässäpä on siis kimmoketta aloittaa perhoskuvaamisharrastus.

Perhoskuvaamisen voi aloittaa vähilläkin teknisillä taidoilla ja sillä tekniikalla, mitä on jo olemassa. Unientulkinnassa perhonen tarkoittaa luovuutta, iloa, kasvua, inspiraatiota ja vapautta. Perhoskuvaus voi helpostikin tarkoittaa näitä kaikkia asioita.

Kameroiden kehittymisen ja kuvien helpon jakamisen myötä luontoharrastaminen on saanut myös muita uusia piirteitä. Kuka tahansa voi luoda itselleen verkkosivut ja pitää blogia tai postata omia luontofotoja Facebookiin.

Verkkoyhteisöissä jaetaan luontokuvia ja saadaan vertaisilta palautetta sekä kuvista että vinkkejä kuvaamisen tekniseen toteuttamiseen. Kuvien jakaminen pelkästään omille kavereille voi olla oikein mielekästä. Verkossa on useampia luontokuvaukseen keskittyviä sosiaalisen median ryhmiä ja jäseniä niillä on valtavat määrät aloittelijoista ammattilaisiin.

Parhaimmista perhosotoksista voi printata perinteisiä fotoja omaan valokuvakirjaan, onnittelukortteja, laittaa kuvat kehyksiin tai suurentaa hienoksi omatekoiseksi tauluksi seinälle. Ystäväkin ilahtuu omatekoisesta lahjasta.

Mikäli haluaa mahdollisuuden saada valokuvasta isokokoinen taulu, tulee kameran asetukset laittaa suurelle kuvakoolle. Internettiin laitetaan pienikokoisempia kuvia kuin mitä tulostukseen tarvitaan. Postikorttikokoinen tulostettu kuva vaatii noin 1600 kertaa 1200 pikseliä, eli noin 2 megapikseliä (MP). A4-kokoinen kuva puolestaan noin 6 MP. Kamerassa on usein helppokäyttötoiminto sopivan kuvakoon määrittämiseen (esim. suuri/large, pieni/small).

Perhosten luuraamispaikat

Suomen yleisimmät päiväperhoslajit ovat tesmaperhonen, lanttuperhonen, sitruunaperhonen, nokkosperhonen, kangasperhonen ja neitoperhonen. Eri perhoslajit viihtyvät erilaisissa ympäristöissä, esim. soilla liihottavat eri lajit kuin metsässä. Hyviä perhospaikkoja ovat lehdot, niityt, kedot, pientareet, joutomaat, metsien pienet aukiot, metsänreunat sekä polkujen ja metsäautoteiden varret.

Perhosia kiinnostavia kasveja ovat esimerkiksi päivänkakkara, mäkimeirami, apilat, virnat, syreeni, kuusama, syysasteri ja kaunokki. Runsaskukkaisella niityllä parveilee paljon perhosia. Houkuttelevat kasvit ovat kelloja, kuismia, suolaheinää, kultapiiskua ja kurjenpolvea. Matarat, ketoneilikka, pukinjuuri ja mäkitervakko ovat puolestaan perhosystävällisten ketojen kasveja.

Katso lisää tietoa perhosia kiinnostavista ympäristöistä Suomen Perhostutkijain seuran sivuilta.

Mikäli haluat katsella perhosia omassa pihassasi, rakenna perhosbaari. Baarin teko-ohjeet löydät Yle Luonnon sivuilta.

Miten lähestyä perhosia kameran kanssa

Vaikka ei olisi vielä perehtynyt laisinkaan valokuvaamiseen, niin voi silti alkaa kuvata perhosia, sillä vain harjoittelemalla oppii. Ensin voi keskittyä ottamaan automaattiasetuksilla hyvin sommiteltuja kuvia. Erityisen hyvin oppii sellaisista otoksista, joiden sommittelussa on jotain pielessä. Näin huomaa asiat, jotka eivät toimi kyseisen kohteen kuvaamisessa.

Kun tulee halu tutustua kameraan tarkemmin, voi aloittaa tekemällä joitakin osasäätöjä. Jos kamerassa voi säätää esimerkiksi valon määrää tai värimaailmaa, niitä kannattaa kokeilla ennakkoluulottomasti. Kuva seepian värisenä saattaa tuoda täysin erilaisen tunnelman otokseen. On kiinnostavaa nähdä myös, miltä upean värinen perhonen näyttää mustavalkoisena. Valokuvatessa jokainen kuvaaja on itse luovuuden lähde.

Perhosten valokuvaus on sitä haastavampaa, mitä pienempiä perhosia on tarjolla kuvattavaksi. Suurikokoisista päiväperhosista tulee helposti käypiä kuvia aurinkoisella säällä, mutta kun kuvauskohteet muuttuvat pienemmiksi tai olosuhteet haastavammiksi, täytyy jo osata hieman suunnitella kuvan ottamista.

Perhosia kuvattaessa tulee siis huomioida säätilan ja vuorokaudenajan valoisuus sekä muut olosuhteet, kuten voimakkaiden äänien välttäminen perhosen lähellä. Tuulisella säällä ei kannata lähteä kuvaamaan. Lähikuvia otettaessa pienikin liike riittää pilaamaan kuvan. Mitä hämärämpi ympäristö, sitä pidempi valotusaika on tarpeen ja myös tällöin kamera heilahtaa helposti. Kamera kannattaakin tukea johonkin tasaiseen alustaan tärähdyksien ja heikon valaistuksen varalta.

Perhosia kuvataan usein lähi- eli makrokuvaamisella. Tähän tarkoitukseen on olemassa makro-objektiiveja, mutta pokkarikamerankin valmius saattaa olla riittävä. On mahdollista myös kulkea kameran kanssa lähelle perhosta, ellei se säikähdä ja liihota tiehensä. Kuvasarjan ottamista voi kokeilla, jolloin ehkä yksi kuva useasta otetusta onnistuu.

Yle Areenassa on video valokuvaaja Pekka Punkarin kuvausohjeista aloittelijalle. Punkarin haastattelu aiempaan kesäkuvakisaan liittyen on sivulla: http://areena.yle.fi/tv/1963650

Valokuvaajana kehittyminen

Valokuvaaminen itse tehdyillä kamerasäädöillä vaatii muutaman perusseikan tuntemista. Kannattaa selata läpi joko valokuvausoppaita kirjastosta tai muutamat erilaiset verkkosivut, niin saa suhteellisen helposti hyvän käsityksen kuvaamisesta. Internetistä löytyy aloittelijalle varsin selkeitä sivuja. Olennaiset peruskäsitteet toistuvat eri sivustoissa: polttoväli, himmennin-/suljinaukko ja valotus, iso-arvo/herkkyys sekä valkotasapaino.

Kannattaa harjoitella kuvaamista jonkin aikaa ennen kuin hankkii kalliita apuvälineitä. Kuvaajana kehittymisen myötä oppii tietämään, mitä ja miten haluaa kuvata sekä minkälaisia apuvälineitä tähän tarkoitukseen haluaa hankkia.

Ohjeita perhoskuvaajille löytyy Suomen Perhostutkijain seuran sivuilta.

Sinisiipi. Kuva: Erkki Suonio

Sinisiipi. Kuva: Erkki SuonioSinisiipi. Kuva: Erkki Suonio
Ketokukkia. Kuva: Sanna Sutela/Yle

Ketokukkia. Kuva: Sanna Sutela/YleKetokukkia. Kuva: Sanna Sutela/Yle
Nokkosperhonen. Kuva: Arja Lento

Nokkosperhonen. Kuva: Arja LentoNokkosperhonen. Kuva: Arja Lento
Loistokultasiipi. Kuva: Jari Flinck

Loistokultasiipi. Kuva: Jari FlinckLoistokultasiipi. Kuva: Jari Flinck
Niitty. Kuva: Arja Lento

Niitty. Kuva: Arja LentoNiitty. Kuva: Arja Lento

Koonnut: Sanna Sutela

Lähteet:

Pekka Punkari: Uusi digifotokoulu, WSOYpro/Docendo, Saarijärven Offset Oy 2011

Digitaalikuvaus.com: Peruskäsitteet

Mikko Saari: Valokuvauksen perusteita: makrokuvaus

Suomen Perhostutkijain seura: Perhosten valokuvaus

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Miehulainen, rieska, äänenkauna – testaa, tunnistatko Agricolan keksimät sanat!

    Mitä tarkoittavat rupeemus, huonollisuus ja vertaveli?

    Mikael Agricolan päivää vietetään 9. huhtikuuta. Agricola keksi suomen kieleen tuhansia sanoja, joista suurin osa on edelleen käytössä; esimerkiksi hallitus, isänmaa, omatunto ja raatihuone. Mutta monet ovat unohtuneetkin: arvaatko, mitä tarkoittavat nämä Agricolan keksimät, sittemmin kielestä kadonneet tai merkitykseltään muuttuneet sanat?

  • Vappu on kevään, työn ja ylioppilaiden juhla

    Vappua on vietetty jo 700-luvulla Saksassa.

    Vappu vietetään 1. toukokuuta. Se merkitsee useimmille iloista karnevaalijuhlaa kevään tulon kunniaksi. Se on myös työväen ja ylioppilaiden juhlapäivä. Vappu, suomalaisen työn päivä, on virallinen liputuspäivä.

  • Ihminen

    Ihmiset hahmottavatmaailmaa aistien välityksellä.

    Ihmiset hahmottavat ja ymmärtävät maailmaa aistien välityksellä. Jos jokin aisteista ei toimi, muut aistit pyrkivät korvaamaan sen. Ihmisen perusaistit ovat näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaisti. Miten ne toimivat? Entä miten sydän toimii? Millainen on keuhkojen rakenne? Ja kuinka mahalaukku mahtaa toimia?

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Avaruus

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Kasvit ja sienet

    Kasvit mahdollistavat nykyisen kaltaisen elämän maapallolla tuottamalla fotosynteesissa happea. Ne ovat monesti myös koko ravintoketjun perusta. Sienet ovat tärkeitä hajoittajia, joista monet muut kasvit ovat riippuvaisia.

  • Linnut

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.