Hyppää pääsisältöön

Latinalaisen Amerikan vasemmistolainen 2000-luku

2000-luvun alussa Latinalaisessa Amerikassa näytti olevan valloillaan vasemmistolaisuuden aalto. Tuo aalto nosti valtaan muun muassa Hugo Chávezin Venezuelassa, Evo Moralesin Boliviassa ja Lulan Brasiliassa.

Maailmannäyttämöllä-ohjelmassa vuonna 2006 kysyttiinkin, mihin Latinalainen Amerikka on matkalla. Ohjelmassa vieraina olivat professori Martti Pärssinen ja kaupallinen neuvos Kent Wilska ja siinä tutustuttiin myllerryksessä olevien maiden poliittiseen tilanteeseen ja sen pelaajiin.

Boliviassa Evo Morales oli noussut presidentiksi lupaamalla köyhälle, mutta luonnonrikkaalle kansalle kansallistavansa ylikansalliset kaasuyhtiöt. Hänen presidenttiehdokkuuttaan edisti Bolivian intiaanikansojen kokema epäoikeudenmukaisuus.

Etelä-Amerikan köyhimmän maan köyhimmät asukkaat olivat sen alkuperäiskansat ja rikkaimpia valkoiset eurooppalaiset maahanmuuttajat ja heidän jälkeläisensä. Evo Moralesista tuli vuonna 2006 Etelä-Amerikan ensimmäinen alkuperäiskansaa edustava presidentti. Hän on aimaraintiaani.

2000-luvun alussa Boliviassa nähtiinkin ennennäkemättömiä intiaanien mielenilmauksia kuten Silminnäkijän Intiaanikapina-ohjelmassa vuodelta 2004 kerrotaan. Ihmisiä raivostutti eritoten Bolivian luonnonrikkauksista saatujen tuottojen valuminen Yhdysvaltoihin.

”Haluamme, että ylikansalliset yhtiöt häipyvät täältä käyttämästä meidän rikkauksiamme omaksi edukseen. He vievät meidän luonnonvaramme ulkomaille ja jättävät meidät yhä pahempaan köyhyyteen”, kertoi mielenosoituksessa entinen kaivosmies Samuel Apaza.

Uusbolivaarinen yhteistyö läpi mantereen

Morales piti lupauksensa ja kansallisti maansa kaasukentät. Hän lähti myös kehittämään vasemistolaista niin sanottua uusbolivaarista yhteistyötä Latinalaisen Amerikan vasemmistojohtoisten valtioiden kanssa. Käytännössä tämä tarkoitti lähentymistä Kuuban ja Venezuelan kanssa.

Kuuba lähetti varsinkin lääkäreitä sekä Venezuelaan että Boliviaan. Venezuelasta Morales sai aatteellista tukea politiikalleen.

Venezuelaa oli johtanut vuodesta 1999 alkaen sosialisti Hugo Chávez, jolla oli vahva kansan tuki takanaan. Hän oli kansallistanut Venezuelan tuottavat öljy-yhtiöt ja uudistanut Venezuelan sosiaalihuollon ruokaohjelmien ja kuubalaislääkäreiden turvin.

Ulkolinja: Chávez-ilmiö vuodelta 2004 kertoo vuonna 2013 kuolleen Chávezin edustamasta omalaatuisesta sosialismia. Siihen yhdistyi sosialistinen politiikka ja pop-tähden elkeet. Omassa jokaviikkoisessa, jopa kahdeksan tuntia kerralla kestäväneessä tv-show'ssaan Chávez vuoroin haukkui vastustajansa eli mitättömät ja vuoroin lurautti laulun.

Moralesia ja Chávezia yhdisti paitsi sosialismi ja yhteistyö, myös vahva Yhdysvaltojen vastustaminen.

Lulan monijakoinen Brasilia

Tuo amerikkalaisvastaisuus oli paljon vaimeampaa Brasilian presidentiksi vuonna 2003 nousseen Luiz Inácio Lula da Silvan eli Lulan sosialismissa. Brasilian työväenpuolueen ehdokas nousi presidentiksi puhumalla köyhyydestä ja nälästä, joka vaivasi Brasilian valtavien suurkaupunkien ympärillä levittäytyviä faveloita.

Köyhyys oli lisääntynyt maaltamuuton lisääntyessä. Lula taklasi nälänhätää luoden erityisiä ruokaohjelmia ja hyökäten faveloita hallitsevia huumeliigoja vastaan. Huumesota satutti siis myös tavallisia faveloissa asuvia köyhiä. Hän myös uudisti korruptoitunutta poliisia, selviää Ulkolinja: Lulan kohtalon samba –ohjelmassa vuodelta 2005.

Toisin kuin Boliviassa Brasiliassa intiaanien tuki presidentille lopahti vaalien jälkeen.

”Lulan hallinto on aina edustanut meille muutosta ja toivetta. Alkuperäisväestö voisi lopultakin tuntea itsensä voimakkaaksi Brasilian alkuperäiskansaksi. Nyt kun puolet Lulan kaudesta on jo mennyt, olemme pettyneitä muun muassa Lulan maanjakopolitiikkaan. Viimeisen sadan vuoden aikana Lulan hallitus on ollut ainoa, joka ei ole tunnustanut intiaanien maa-alueita”, kertoi intiaanien oikeuksien eteen työskentelevä Marcos Terena.

Teksti: Juhana Säilynoja

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.