Hyppää pääsisältöön

Tove Jansson kertoo elämästään omin sanoin

"Äitini opetti, ettei taiteilijoita pidä ottaa niin vakavasti, vaikka taiteilijat työskentelevätkin vakavammin kuin muut ihmiset", mietti Tove Jansson vuonna 1984 käsikirjoittamassaan ohjelmassa. Tärkeä osa työskentelyä ja elämää olivat kesät Klovharussa. Näemme myös läheltä, miten muumit muuttuvat kolmiulotteisiksi.

Janssonin ja Pietilän arkipäivää seurataan aluksi Janssonin ateljeekodissa Helsingin Ullanlinnankadulla. Kodin ja ateljeen saumattomuus oli Janssonille itsestäänselvä ratkaisu.

"Pienenä minun kävi kovin sääliksi muita lapsia, joiden piti asua tavallisissa siisteissä asunnoissa. Ei veistoksia eikä kirjoja, eivätkä heidän isänsä ja äitinsä olleet edes taiteilijoita!"

Jansson kertoo ohjelmassa omin sanoin elämästään osin muumikuvaston kautta. Ohjelman suomennoksessa kertojaäänenä kuullaan Elina Saloa.

Muumit innoittivat jo varhain aivan vieraitakin ihmisiä. Yksi heistä oli lääkäri Pentti Eistola, joka rakensi itselleen muumitalon pienoismallin vuonna 1958 luettuaan Taikatalven. Eistola näytti talon myös Janssonille, ja tämä innostui. Vuosina 1962-1963 Eistola, Jansson, Pietilä ja Signe Hammarsten-Jansson kokoontuivat lauantai-iltaisin "leikkimään" ja he rakensivat talolle pihapiirin.

Yhteistyö jatkui jälleen vuonna 1976: nyt oli vuorossa suuren muumitalon rakentaminen. Talon ohessa Pietilä alkoi valmistaa kolmiulotteisia kuvaelmia muumitarinoista. Vuonna 1984 kuvatussa haastattelussa näemme, miten pienoismallien valmistus eteni tuolloin.

"Ja sitten oli aina olemassa tuo tietoisuus saaresta"

Keskeinen osa Janssonin ja Pietilän vuodenkiertoa oli muutto kesäisin Klovharun saarelle Pellinkiin. "Keskellä talvea saattoi lohduttautua ajattelemalla saarta. Kaukaista luotoa, rauhan ja hiljaisuuden tyyssijaa, jossa työ ehkä sujuisi helpommin."

Näemme, miten Jansson ja Pietilä katsovat saarella kuvattuja kaitafilmejä. "Kevät lähestyy, jäät lähtevät, ja silloin mekin lähdemme, Tuutikki, minä ja Psipsina-kissa." Tavaroiden pakkaamisen ohessa ehtii hyvin myös tanssia.

Perillä saaressa on elämä onnellista ja rauhoittavaa. Jansson miettii syitä, miksi elämä saarella on niin haluttavaa. "Oikeastaan aika ylpeä tapa elää. Antaa yksinäisyyden olla ylellisyyttä. Kun saaren valtias kiertää rantojaan, hän piirtää ympärilleen kehän, jonka ulkopuolella kiertää valtavana kehänä horisontti. Hänestä voi helposti tulla keskipiste, ellei pidä varaansa."

Tietolaatikko

Tuulikki Pietilä veisti vuosina 1976-1990 kaikkiaan 41 muumikuvaelmaa. Molemmat muumitalot ja kaikki kuvaelmat ovat nähtävillä Tampereen taidemuseon Muumilaaksossa.

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto