Hyppää pääsisältöön

Mun mummoni muni mun mammani ja käänsi sukupuoliroolit päälaelleen

Feministinen musiikki- ja sketsiviihdeohjelma Mun mummoni muni mammani, vuodelta 1973, toi huumorin kautta esiin yhteiskuntamme epäkohtia.

Sketsissä Oletko sinä konttorimme päivänsäde huomautetaan työelämän seksismistä ja naisen vaikeasta asemasta työnhakijana. sketsi kääntää sukupuoliroolit päälaelleen osoittaakseen kuinka vinoutunut tilanne on.

Ohjelman lauluissa on ehtaa feminististä terää. Sinikka Sokan laulussa tyttö sanoo antavansa vain silloin kun rakastuu, mutta kiltti mamma epäilee tytön rakastuvan joka päivä.

Mimmi Mustakallion esittämässä laulussa saavat 1970-luvun alun muotivillitykset, superlyhyet mikroshortsit, terävän kommentin naisnäkökulmasta. ”Kroppaani jos haluatte käyttää, mikroissa mun sääriäni näyttää, korotusta varmaan siitä palkkaan saa”, laulaa uskottavan suorakatseinen Mimmi Mustakallio. ”Miksei portsarille panna mikroja jalkaan? sanoi Ellen, yks noista työttömyyskortistotarjoilijoista, joilla oma tahtokin on.”

Anna-Maija Leppäsen ohjaamaa ja tuottamaa irvailua olivat tekemässä Annamaija Kataja, Eila Vaittinen, Märta Tikkanen, Tarja-Tuulikki Tarsala ja Ritva Arvelo. Musiikista vastaa Ossi Runne ja laulujen sanoista Jukka Virtanen ja Kari Tuomisaari.

Teksti: Harto Hänninen/Yle Teema, Juhana Säilynoja

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto