Hyppää pääsisältöön

Tanssiva karhu 2014 -palkinnot ja palkintoraadin lausunto

Kirjailija, runoilija Juha Kulmala
Kirjailija, runoilija Juha Kulmala Kirjailija, runoilija Juha Kulmala Kuva: Yle/Aleksis Salusjärvi kirjallisuuspalkinto

20-vuotisjuhliaan viettävän Tanssiva karhu- kilpailun runopalkinnot on seulottu lähes kahdensadan kokoelman joukosta. Raati on lukenut saamansa ja pyydystämänsä painetut runokirjat aina omakustanteita myöten.

Lähes puolitoista vuotta kestänyt kilpailu osoitti, että Suomessa kirjoitetun runouden kärki on terävä, mutta yllättävän leveä. Raadin valinta, kuusi ehdolle voittajaksi, olisi voinut päättyneenä kilpailukautena olla yhtä hyvin kaksinkertainen

Raati teki heti käteltyään yksimielisen päätöksen. Valitsemme teokset sydämellä, valitsemme teokset, jotka puhuttelevat meitä. Miksi? Koska se on runon ehkä tärkein tehtävä, koskettaa ja löytää lukijansa. Oireellista oli havaita, että runot etsivät lukijaansa pienkustantamoiden kautta. Runouden julkaisemisen painopiste näyttää siirtyneen, ehkä talouden takkuamisen vuoksi merkittävästi. Esimerkiksi syyskautena 2013 suuret kustantamot eivät julkaisseet yhtään esikoisrunokirjaa.

Kilpailun aikana julkaistuissa kirjoissa olivat runon monet tekemisen tavat esillä. Näkyi vanhan uutena kierrätystä, pistekokojen ja kirjasimien ja vaihtoehtoisten lukusuuntien kanssa leikkimistä, joka joskus tuntui jäävän itsetarkoitukseksi. Mutta vastapainona kuuluivat inhimilliset ja satuttavat runoilijoiden äänet.

Moni lopullisessa ehdokasasettelussa ollut teos seurasi raadin jäsenten suosikkeina alusta saakka. Raadin päätös oli jyrkän yksimielinen. Tanssivalla karhulla vuonna 2014 palkitaan turkulaisen Juha Kulmalan Pompeijin iloiset päivät. Teoksen on kustantanut Savukeidas.

Juha Kulmalan runoissa lyö beatin nopea sydän. Karheiden ja puheenomaisten runojen kuvasto vyöryy häkellyttävän massiivisena, mutta hedelmällisenä. Kulmalan apea, mutta tarkkasilmäinen runoilija liikkuu niin Etelä- Euroopassa kuin kotikaupungissa Turussa. Juha Kulmala kehittää omalakisen upeasti Jarkko Laineesta ja Markku Innosta lähtevää turkulaisen beat-runouden perinnettä.

Tanssivan karhun loppukilpailussa olivat Kulmalan lisäksi Ville Hytönen, Harry Salmenniemi, Pauliina Haasjoki, Sinikka Vuola ja Ralf Andtbacka.

KÄÄNTÄJÄKARHU

Kääntäjäkarhu on polveileva perinne. Se on jaettu vuosien mittaan hyvin monenlaisille suomennospyrinnöille, milloin nobelistin suomentajalle, milloin pienten kielialueiden tulkeille, joskus suorastaan mariginaaliin.
Ensimmäistä kertaa palkitaan nyt antologia, jossa on monta runoilijaa ja kääntäjää.
Puolet kääntäjistä suomentajia, puolet virontajia: Eeva Park, Kättlin Kaldmaa, Kalju Kruusa, Asta Poldmae, Mari-Liis Roos, Mati Sirkel ovat valikoiman virontajat. Suomentajat ovat Merja Aho, Varja Arola, Jyrki Kiiskinen, Hannu Oittinen, Anniina Ljokkoi ja Katja Meriluoto.

virolainen kääntäjä Eeva Park
Kääntäjä, toimittaja Eeva Park virolainen kääntäjä Eeva Park Kuva: Yle tanssiva karhu 2014

Eeva Park, 8+8:n toimittaja, on virolainen runoilija joka on kirjoittanut myös proosaa. Virossa hänet tapaa kaikkialla missä runoilijat ovat koolla. Energinen Eeva on usein nähty myös suomalaisilla runolavoilla. Eevan yhteydet Suomeen ovat kaikin tavoin tiiviit, runokontaktit ja ystävyyssuhteet kietoutuvat toisiinsa monin tavoin jo vuosikymmenten ajan. On siis ihan luonnollista että nämä kontaktit saivat viime vuonna uuden kirjallisen muodon kun Eeva Parkin toimittama 8+8 runoantologia ilmestyi Tanssiva käännöskarhu annetaan riemullisesti Eeva Parkille, jonka toimittamassa runoteoksessa 8+8 suomalaiset runoilijat esiintyvät viron kielellä ja virolaiset suomen kielellä. – Viron silta kaartuu taas komeasti ja korkealle!

  • Rakkaus on ruma sana, mutta kaunis asia

    Rakas äiti on suomen kaunein sanapari.

    Kun kysytään, mikä on suomen kielen kaunein sana, pitäisi ensin tarkentaa, tarkoitetaanko sillä ihanimman asian nimeä vai soinniltaan miellyttävintä sanaa. Moni pitää kauniina pehmeitä soljuvia äänteitä. Alavilla mailla hallanvaara on klassikko, vaikka sen merkitys uhkaa sadon paleltuvan.

  • Avaruusromua: Sumutorvia, tuhkaa, aaltoja ja aavekaupungin ääniä

    Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia.

    "Yhtäkkiä tajusin, että tein kaiken aivan väärin", toteaa amerikkalainen säveltäjä Steve Moore. "Pyrin aina luomaan jotakin, jolla ei ole alkua eikä loppua", sanoo amerikkalainen elektronimuusikko Taylor Deupree. "Tahdon kertoa äänillä samalla tavoin kuin elokuvaohjaajat kertovat kuvilla", selittää australialainen musiikintekijä Martin Kay. "Me emme tiedä luonnosta vielä juuri mitään", väittää japanilainen äänitaiteilija Yoshio Machida. Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia, kummallisia ajatuksia ja omalaatuista musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Oletko tosikko vai uppoaako ironia?

    Ironia on taitolaji.

    Törmääkö sarkasmiin, ironiaan ja ivaan nykyään yhä useammin, vai tuntuuko vain siltä? Poliitikot selittelevät sanomisiaan väärinymmärrettynä ironiana: “se oli vain läppä!”. Nuoriso muodostaa sarkastisen salakielen salaseuroja. Käänteistä kieltä ymmärtämätön joutuu naurunalaiseksi. Ironia on monesti hauskaa ja nokkelaa.

  • Arto Paasilinnan Ulvova mylläri Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Tule mukaan radion Lukupiiriin 30.3. klo 19! Ulvova mylläri kysyy, missä menevät normaalin ja hyväksytyn rajat? Kuka lopulta on Ulvovassa myllärissä hullu? Paasilinnan romaani ilmestyi vuonna 1981 ja sen tapahtumat sijoittuvat 1950-luvun Suomeen. Onko kirjan sanoma edelleen ajankohtainen? Entä millaista on Ulvovan myllärin huumori? Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tanssiva karhu

instagram #tanssivakarhu

Runoutta Twitterissä

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

  • Tanssiva karhu etsii vuoden 2019 runoteosta!

    Lähetä runoteoksesi raadin luettavaksi.

    Tanssiva karhu on Ylen oma runouspalkinto. Se jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1994. Ensimmäinen palkittu teos oli Sirkka Turkan Sielun veli. Runous todella ansaitsee huomiota. Siksi Yle hoitaa kulttuuritehtäväänsä ja nostaa joka vuosi esiin joukon erityisen korkeatasoisia kotimaisia runoteoksia.

  • Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja ylisti runovuoden satoa

    Jukka Viikilän puhe Kajaanin Runoviikolla

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Jukka Viikilän puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2018. Mikä ylellisyys saada eteisen lattialle vuoden runous, kokoelma kerrallaan. Juuri minulle ojennettu pyrkimys kielellistää jotakin maailmasta, tai ehdotus kauneudeksi juuri tänään.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri