Hyppää pääsisältöön

Tanssiva karhu 2014 -palkinnot ja palkintoraadin lausunto

Kirjailija, runoilija Juha Kulmala
Kirjailija, runoilija Juha Kulmala Kirjailija, runoilija Juha Kulmala Kuva: Yle/Aleksis Salusjärvi kirjallisuuspalkinto

20-vuotisjuhliaan viettävän Tanssiva karhu- kilpailun runopalkinnot on seulottu lähes kahdensadan kokoelman joukosta. Raati on lukenut saamansa ja pyydystämänsä painetut runokirjat aina omakustanteita myöten.

Lähes puolitoista vuotta kestänyt kilpailu osoitti, että Suomessa kirjoitetun runouden kärki on terävä, mutta yllättävän leveä. Raadin valinta, kuusi ehdolle voittajaksi, olisi voinut päättyneenä kilpailukautena olla yhtä hyvin kaksinkertainen

Raati teki heti käteltyään yksimielisen päätöksen. Valitsemme teokset sydämellä, valitsemme teokset, jotka puhuttelevat meitä. Miksi? Koska se on runon ehkä tärkein tehtävä, koskettaa ja löytää lukijansa. Oireellista oli havaita, että runot etsivät lukijaansa pienkustantamoiden kautta. Runouden julkaisemisen painopiste näyttää siirtyneen, ehkä talouden takkuamisen vuoksi merkittävästi. Esimerkiksi syyskautena 2013 suuret kustantamot eivät julkaisseet yhtään esikoisrunokirjaa.

Kilpailun aikana julkaistuissa kirjoissa olivat runon monet tekemisen tavat esillä. Näkyi vanhan uutena kierrätystä, pistekokojen ja kirjasimien ja vaihtoehtoisten lukusuuntien kanssa leikkimistä, joka joskus tuntui jäävän itsetarkoitukseksi. Mutta vastapainona kuuluivat inhimilliset ja satuttavat runoilijoiden äänet.

Moni lopullisessa ehdokasasettelussa ollut teos seurasi raadin jäsenten suosikkeina alusta saakka. Raadin päätös oli jyrkän yksimielinen. Tanssivalla karhulla vuonna 2014 palkitaan turkulaisen Juha Kulmalan Pompeijin iloiset päivät. Teoksen on kustantanut Savukeidas.

Juha Kulmalan runoissa lyö beatin nopea sydän. Karheiden ja puheenomaisten runojen kuvasto vyöryy häkellyttävän massiivisena, mutta hedelmällisenä. Kulmalan apea, mutta tarkkasilmäinen runoilija liikkuu niin Etelä- Euroopassa kuin kotikaupungissa Turussa. Juha Kulmala kehittää omalakisen upeasti Jarkko Laineesta ja Markku Innosta lähtevää turkulaisen beat-runouden perinnettä.

Tanssivan karhun loppukilpailussa olivat Kulmalan lisäksi Ville Hytönen, Harry Salmenniemi, Pauliina Haasjoki, Sinikka Vuola ja Ralf Andtbacka.

KÄÄNTÄJÄKARHU

Kääntäjäkarhu on polveileva perinne. Se on jaettu vuosien mittaan hyvin monenlaisille suomennospyrinnöille, milloin nobelistin suomentajalle, milloin pienten kielialueiden tulkeille, joskus suorastaan mariginaaliin.
Ensimmäistä kertaa palkitaan nyt antologia, jossa on monta runoilijaa ja kääntäjää.
Puolet kääntäjistä suomentajia, puolet virontajia: Eeva Park, Kättlin Kaldmaa, Kalju Kruusa, Asta Poldmae, Mari-Liis Roos, Mati Sirkel ovat valikoiman virontajat. Suomentajat ovat Merja Aho, Varja Arola, Jyrki Kiiskinen, Hannu Oittinen, Anniina Ljokkoi ja Katja Meriluoto.

virolainen kääntäjä Eeva Park
Kääntäjä, toimittaja Eeva Park virolainen kääntäjä Eeva Park Kuva: Yle tanssiva karhu 2014

Eeva Park, 8+8:n toimittaja, on virolainen runoilija joka on kirjoittanut myös proosaa. Virossa hänet tapaa kaikkialla missä runoilijat ovat koolla. Energinen Eeva on usein nähty myös suomalaisilla runolavoilla. Eevan yhteydet Suomeen ovat kaikin tavoin tiiviit, runokontaktit ja ystävyyssuhteet kietoutuvat toisiinsa monin tavoin jo vuosikymmenten ajan. On siis ihan luonnollista että nämä kontaktit saivat viime vuonna uuden kirjallisen muodon kun Eeva Parkin toimittama 8+8 runoantologia ilmestyi Tanssiva käännöskarhu annetaan riemullisesti Eeva Parkille, jonka toimittamassa runoteoksessa 8+8 suomalaiset runoilijat esiintyvät viron kielellä ja virolaiset suomen kielellä. – Viron silta kaartuu taas komeasti ja korkealle!

Kommentit
  • Avaruusromua: Olisiko nyt oikea aika?

    Analogisen syntesoijan voi ostaa parilla sadalla eurolla.

    4000 dollaria. Plus rahtikulut Yhdysvalloista Suomeen. Se oli edullisin vaihtoehto. Vuoden 2019 valuutassa se on noin 19 000 euroa. Sen verran olisi maksanut edullisin modulaarinen analoginen syntesoija vuonna 1974, amerikkalaisen Moog-yhtiön vähittäismyyntihinnaston mukaan. En taatusti ollut ainoa, joka unelmoi saavansa jostakin yhtäkkiä kasan dollareita. Ajat muuttuvat. Nyt analogisen syntesoijan voi ostaa parilla sadalla eurolla. Nyt olisi mahdollista toteuttaa nuoruuden unelmat. Olisiko nyt oikea aika ostaa oma syntikka? Tai useampi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Onko salasanasi Saatana tai Perkele?

    Hyvät salasanat suojaavat yksityisyytesi.

    Vaihda välittömästi, se ei ole riittävän omaperäinen. Suomessa kirosanat pääsevät aina yleisimpien salasanojen listan kärkeen. Sinne missä komeilevat myös 123456, qwerty ja 0000. Hyvä salasana on sellainen, joka ei tule ensimmäiseksi mieleen, eikä ole pääteltävissä esimerkiksi perhesuhteista. Siinä pitää olla erikoismerkkejä, isoja kirjaimia ja numeroita.

  • Tanssiva karhu haastaa lukemaan runoutta!

    Osallistu #tanssivakarhu25 lukuhaasteeseen!

    Ylen runopalkinto Tanssiva karhu täyttää 25 vuotta. Haastamme sinut tutustumaan nykyrunouteen. Lue Tanssiva karhu-palkittu teos ja kirjoita lukukokemuksesi alla olevaan lomakkeeseen tai jaa se tunnisteella #tanssivakarhu25. Voit myös toivoa kokoelmasta löytyvää runoa esitettäväksi heinäkuun alussa Tämän runon haluaisin kuulla –ohjelmassa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tanssiva karhu

instagram #tanssivakarhu

Runoutta Twitterissä

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

  • Tanssiva karhu etsii vuoden 2019 runoteosta!

    Lähetä runoteoksesi raadin luettavaksi.

    Tanssiva karhu on Ylen oma runouspalkinto. Se jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1994. Ensimmäinen palkittu teos oli Sirkka Turkan Sielun veli. Runous todella ansaitsee huomiota. Siksi Yle hoitaa kulttuuritehtäväänsä ja nostaa joka vuosi esiin joukon erityisen korkeatasoisia kotimaisia runoteoksia.

  • Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja ylisti runovuoden satoa

    Jukka Viikilän puhe Kajaanin Runoviikolla

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Jukka Viikilän puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2018. Mikä ylellisyys saada eteisen lattialle vuoden runous, kokoelma kerrallaan. Juuri minulle ojennettu pyrkimys kielellistää jotakin maailmasta, tai ehdotus kauneudeksi juuri tänään.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Suomalaisessa kauhuelokuvassa nainen muuttuu nukeksi, jota mies yrittää hallita – Nukkemestari esitetään New Yorkin Museum of Modern Artissa

    Nukkemestarielokuva esitetään New Yorkin MoMassa.

    Hanna Bergholmin ohjaamassa Nukkemestari-lyhytelokuvassa nuken ja näyttelijän yhteispeli hätkähdyttää. Elokuvaa on esitetty fantasia- ja kauhuelokuvafestareilla ympäri maailmaa ja nyt se nähdään New Yorkin Museum of Modern Artissa. KulttuuriCocktail tapasi Hanna Bergholmin, joka työstää parhaillaan pitkää kauhuelokuvaa Pahanhautoja.

  • Laura Frimanin kolumni: "Seksipositiivisuus on kauheaa"

    Seksipositiivisuus saattaa olla vieraannuttavaa.

    Seksipositiivisuudeksi brändätty uusi ajatusmalli kuulostaa erinomaiselta kulttuurilliselta ilmiöltä. Se pyrkii vähentämään seksiin ja seksuaalisuuteen liittyvää häpeää. Samaan aikaan se on monelle myös epäsamastuttavaa, vieraannuttavaa ja jopa ahdistavaa, pohtii Laura Friman kolumnissaan.

  • Rockin palkkasoturit kertovat

    Bowien "sideman" Earl Slick jututtaa taustamuusikoita.

    David Bowien ”sideman” Earl Slick jututtaa taustamuusikoita uudessa dokumentissa.

  • Avaruusromua: Olisiko nyt oikea aika?

    Analogisen syntesoijan voi ostaa parilla sadalla eurolla.

    4000 dollaria. Plus rahtikulut Yhdysvalloista Suomeen. Se oli edullisin vaihtoehto. Vuoden 2019 valuutassa se on noin 19 000 euroa. Sen verran olisi maksanut edullisin modulaarinen analoginen syntesoija vuonna 1974, amerikkalaisen Moog-yhtiön vähittäismyyntihinnaston mukaan. En taatusti ollut ainoa, joka unelmoi saavansa jostakin yhtäkkiä kasan dollareita. Ajat muuttuvat. Nyt analogisen syntesoijan voi ostaa parilla sadalla eurolla. Nyt olisi mahdollista toteuttaa nuoruuden unelmat. Olisiko nyt oikea aika ostaa oma syntikka? Tai useampi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Onko salasanasi Saatana tai Perkele?

    Hyvät salasanat suojaavat yksityisyytesi.

    Vaihda välittömästi, se ei ole riittävän omaperäinen. Suomessa kirosanat pääsevät aina yleisimpien salasanojen listan kärkeen. Sinne missä komeilevat myös 123456, qwerty ja 0000. Hyvä salasana on sellainen, joka ei tule ensimmäiseksi mieleen, eikä ole pääteltävissä esimerkiksi perhesuhteista. Siinä pitää olla erikoismerkkejä, isoja kirjaimia ja numeroita.

  • Waldemar Januszczak Lännen tiellä – kolmeosainen sarja USA:n taiteesta

    Amerikan taiteen juurilla preerialla ja suurkaupungeissa.

    Teemalta tuttu taidehistorioitsija Waldemar Januszczak lähtee road tripille halki Amerikan mantereen ja USA:n taiteen historian. Teema 12.–26.2.2019 klo 20.00. Jaksot Areenassa 90 päivää Mistä on syntyisin todella amerikkalainen taide? Se on syntynyt itseään ja omaa ääntään etsivän uuden yhteiskunnan hurjasta energiasta.

  • Tanssiva karhu haastaa lukemaan runoutta!

    Osallistu #tanssivakarhu25 lukuhaasteeseen!

    Ylen runopalkinto Tanssiva karhu täyttää 25 vuotta. Haastamme sinut tutustumaan nykyrunouteen. Lue Tanssiva karhu-palkittu teos ja kirjoita lukukokemuksesi alla olevaan lomakkeeseen tai jaa se tunnisteella #tanssivakarhu25. Voit myös toivoa kokoelmasta löytyvää runoa esitettäväksi heinäkuun alussa Tämän runon haluaisin kuulla –ohjelmassa.

  • Eila vastaan Suomen valtio – Tove Idström kirjoitti irtisanotulle siivoojalle sankaritarinan

    Tove Idströmin muistoksi elokuva siivoojien taistelusta.

    Teeman Kino Suomi muistaa käsikirjoittaja Tove Idströmiä (1954–2019). Elokuva Eila on yksi Idströmille henkilökohtaisesti läheisistä, oman aiheen pohjalta tehdyistä alkuperäiskäsikirjoituksista. Tavallisen ihmisen sankaritarinan taustalla on Idströmin voimakkaasti kokema, vääryyden aiheuttama suuttumus. Teema tiistaina 19.2. klo 21.55.

  • Miksi puhe kulttuurisesta omimisesta hiertää niin monia?

    Vähemmistö yrittää suojella kulttuuriaan, miksi se ärsyttää?

    Suomi on laaja maa ja täällä elää monenlaista porukkaa. Lapsena kiinnitin huomiota lähinnä itäisen ja läntisen kulttuuripiirin eroihin. Siihen väliin sitä yritti sijoittua. Jossain kaukana pohjoisessa eli kolmaskin kansa, saamelaiset.