Hyppää pääsisältöön

Tanssiva karhu 2014 -palkinnot ja palkintoraadin lausunto

Kirjailija, runoilija Juha Kulmala
Kirjailija, runoilija Juha Kulmala Kirjailija, runoilija Juha Kulmala Kuva: Yle/Aleksis Salusjärvi kirjallisuuspalkinto

20-vuotisjuhliaan viettävän Tanssiva karhu- kilpailun runopalkinnot on seulottu lähes kahdensadan kokoelman joukosta. Raati on lukenut saamansa ja pyydystämänsä painetut runokirjat aina omakustanteita myöten.

Lähes puolitoista vuotta kestänyt kilpailu osoitti, että Suomessa kirjoitetun runouden kärki on terävä, mutta yllättävän leveä. Raadin valinta, kuusi ehdolle voittajaksi, olisi voinut päättyneenä kilpailukautena olla yhtä hyvin kaksinkertainen

Raati teki heti käteltyään yksimielisen päätöksen. Valitsemme teokset sydämellä, valitsemme teokset, jotka puhuttelevat meitä. Miksi? Koska se on runon ehkä tärkein tehtävä, koskettaa ja löytää lukijansa. Oireellista oli havaita, että runot etsivät lukijaansa pienkustantamoiden kautta. Runouden julkaisemisen painopiste näyttää siirtyneen, ehkä talouden takkuamisen vuoksi merkittävästi. Esimerkiksi syyskautena 2013 suuret kustantamot eivät julkaisseet yhtään esikoisrunokirjaa.

Kilpailun aikana julkaistuissa kirjoissa olivat runon monet tekemisen tavat esillä. Näkyi vanhan uutena kierrätystä, pistekokojen ja kirjasimien ja vaihtoehtoisten lukusuuntien kanssa leikkimistä, joka joskus tuntui jäävän itsetarkoitukseksi. Mutta vastapainona kuuluivat inhimilliset ja satuttavat runoilijoiden äänet.

Moni lopullisessa ehdokasasettelussa ollut teos seurasi raadin jäsenten suosikkeina alusta saakka. Raadin päätös oli jyrkän yksimielinen. Tanssivalla karhulla vuonna 2014 palkitaan turkulaisen Juha Kulmalan Pompeijin iloiset päivät. Teoksen on kustantanut Savukeidas.

Juha Kulmalan runoissa lyö beatin nopea sydän. Karheiden ja puheenomaisten runojen kuvasto vyöryy häkellyttävän massiivisena, mutta hedelmällisenä. Kulmalan apea, mutta tarkkasilmäinen runoilija liikkuu niin Etelä- Euroopassa kuin kotikaupungissa Turussa. Juha Kulmala kehittää omalakisen upeasti Jarkko Laineesta ja Markku Innosta lähtevää turkulaisen beat-runouden perinnettä.

Tanssivan karhun loppukilpailussa olivat Kulmalan lisäksi Ville Hytönen, Harry Salmenniemi, Pauliina Haasjoki, Sinikka Vuola ja Ralf Andtbacka.

KÄÄNTÄJÄKARHU

Kääntäjäkarhu on polveileva perinne. Se on jaettu vuosien mittaan hyvin monenlaisille suomennospyrinnöille, milloin nobelistin suomentajalle, milloin pienten kielialueiden tulkeille, joskus suorastaan mariginaaliin.
Ensimmäistä kertaa palkitaan nyt antologia, jossa on monta runoilijaa ja kääntäjää.
Puolet kääntäjistä suomentajia, puolet virontajia: Eeva Park, Kättlin Kaldmaa, Kalju Kruusa, Asta Poldmae, Mari-Liis Roos, Mati Sirkel ovat valikoiman virontajat. Suomentajat ovat Merja Aho, Varja Arola, Jyrki Kiiskinen, Hannu Oittinen, Anniina Ljokkoi ja Katja Meriluoto.

virolainen kääntäjä Eeva Park
Kääntäjä, toimittaja Eeva Park virolainen kääntäjä Eeva Park Kuva: Yle tanssiva karhu 2014

Eeva Park, 8+8:n toimittaja, on virolainen runoilija joka on kirjoittanut myös proosaa. Virossa hänet tapaa kaikkialla missä runoilijat ovat koolla. Energinen Eeva on usein nähty myös suomalaisilla runolavoilla. Eevan yhteydet Suomeen ovat kaikin tavoin tiiviit, runokontaktit ja ystävyyssuhteet kietoutuvat toisiinsa monin tavoin jo vuosikymmenten ajan. On siis ihan luonnollista että nämä kontaktit saivat viime vuonna uuden kirjallisen muodon kun Eeva Parkin toimittama 8+8 runoantologia ilmestyi Tanssiva käännöskarhu annetaan riemullisesti Eeva Parkille, jonka toimittamassa runoteoksessa 8+8 suomalaiset runoilijat esiintyvät viron kielellä ja virolaiset suomen kielellä. – Viron silta kaartuu taas komeasti ja korkealle!

  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Lisää tilaa ajattelulle!

    Musiikkia, joka hengittää joogan tahtiin.

    Sana jooga on sanskriitin kieltä ja se tarkoittaa ihmisen ja kaikkeuden välistä yhteyttä. Muinaisen Intian joogit opettivat, että ihmisen kehon, tietoisuuden ja hengityksen välillä on yhteys. Joogaa harjoittamalla he pyrkivät tasapainoon: syvään keskittyneeseen tilaan, joka rauhoittaa kehon ja mielen. Musiikki on myös ollut keino etsiä sisäistä rauhaa ja tasapainoa. Musiikilla ja mietiskelyllä on pitkä yhteinen historia. Eikä ole mikään ihme, että musiikki ja jooga ovat kohdanneet monella taholla. Tapani Rinne tekee musiikkia, joka rauhoittaa ja antaa tilaa ajattelulle. Musiikkia, joka hengittää joogan tahtiin. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tanssiva karhu

instagram #tanssivakarhu

Runoutta Twitterissä

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri