Hyppää pääsisältöön

Omien reittiensä laulajat: Matti Nykänen, Simo Salminen, Frederik, Kikka ja Ruben Stiller

Vuonna 1997 nähdyssä kesäsarjassa Leirintäalue esiteltiin levyttäneitä laulajia, joilla oli omintakainen lähestymiskulma taiteeseensa. Artikkelimme viisi valintaa ovat tämän roolin erikoisosaajia.

Kaikkien aikojen paras mäkihyppääjä Matti Nykänen on harvan mielestä kaikkien aikojen paras laulaja.

Halutessamme haastatella häntä keväällä 1997 hän oli kaikkien aikojen vaikeimmin tavoitettava haastateltava. Jahtasimme Mattia erilaisissa sovituissa tapaamispaikoissa kolme päivää. Aina yleensä jossain baarissa, joihin Matti ei ilmestynyt. Sen sijaan paikalle saapui pieni eläkeläismies, joka esittäytyi Matin managerina. Hänellä oli mitä ilmeisemmin jonkinlainen kontakti Mattiin, mutta kun viimein onnistuimme tapaamaan Matin, hän kiisti kaiken yhteyden kyseiseen mieheen.

Kaiken turhan odottamisen ja lukuisien (ikävä kyllä ammattieettisistä syistä julkaisukelvottomien) kommellusten jälkeen Matti saapui kameran eteen siististi puku päällä, suoraan urheilumuseosta. Siellä hän oli luovuttanut kaikki arvokisamitalinssa museolle.

Sen sentään voi kertoa, asian oltua aikoinaan julkisuudessa, että Matin, kuvasta pois käännetty vasen poski oli pahasti turvoksissa. Erään lehden mukaan hän olisi tapellut venäläismiehen kanssa ilotytöistä tunnetussa ravintolassa, poskihammas oli artikkelin mukaan haljennut. Sama lehti osasi myös kertoa, että kuvauspäivän aamuna Matti oli mennyt kihloihin mukanaan olleen seuralaisensa kanssa. Tuo kihlaus kesti vain muutaman päivän.

Suomalaisen viihteen todellista legendaa, Simo Salmista haastattelimme Sörnäisten sataman lähellä, konttien säilytyskentällä, konttien väliin jääneellä, piilossa olleella aukiolla.
Piilopaikan olivat löytäneet muutkin. Silloin julkisuudessa puhuttiin nopeasti yleistyneestä katuprostituutiosta. Konttiaukiolla oli satamäärin käytettyjä kondomeita, jotka narisivat kenkien alla kävellessä. Huomasimme tämän vasta kuvatessamme, onneksi Simo oli niin keskittynyt kamerakontaktiin, ettei havainnut narinan syytä.

Frederikin haastattelu, Hernesaaren satamassa Helsingissä oli miellyttävä kokemus. Tavallisen uhoamisen sijaan Reetu puhui harkiten roolistaan kuplettiperinteen jatkajana. Pienen lisänsä haastattelutilanteeseen toi se, että samaan aikaan samalla laituirilla otettiin lehtikuvia Jonna Tervomaan aikuisuran ensimmäiseen iltapäivälehtihaastatteluun.

Frederik ja Jonna toki tunsivat toisensa hyvin, sillä he olivat kiertäneet samoja lavoja Jonnan lapsitähtivuosina.

Kikan, eli Kirsi Viilosen tarina päättyi surullisesti, ennen aikaiseen kuolemaan joulukuussa 2005. Tässä kahdeksan vuotta aikaisemmin tehdyssä haastattelussa hän katsoo toiveikkaana tulevaisuuteen.

Suunnitelmissa oli paluu 'kikkamaisen' materiaalin pariin hieman vakavamman levyn jälkeen. Haastattelun ääni on osin hyvin huonolaatuista. Kuvauskeikalla mukana ollut tuuraava äänittäjä unohti vaihtaa patterit Kikan mikrofoniin, ja siksi hänen puheestaan ei koko ajan saa selvää Särkänniemen huvipuiston laitteiden surratessa.

Ruben Stillerin ura levylaulajana oli lyhyt mutta surkea. Itseironiselle Rubenille se ei ollut ongelma. Hilpeälle haastattelulle oman lisämausteensa tuo se, että se kuvatiin korjattavana olleen Finlandia-talon edessä. Talon marmorilevyjä vaihdettiin silloin ensimmäisen kerran.

Teksti: Axa Sorjanen

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

  • Suomalaisen miehen kärsimyksen tulkitsija, baritoni Jorma Hynninen – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 3. huhtikuuta.

    Huhtikuun 3. päivänä syntynyt baritoni Jorma Hynninen (s. 1941) on tehnyt tiukan ja tinkimättömän urakan perisuomalaisten miesten oopperarooleissa. Hynninen on ollut mm. Leevi Madetojan Pohjalaisten Jussi, Aarre Merikannon Juha, Aulis Sallisen Punaisen viivan Topi ja Einojuhani Rautavaaran Aleksis Kivi. Uuden vaimonsa Hynninen hurmasi kuitenkin Mozartin Figaron häiden kreivinä.

  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.