Hyppää pääsisältöön

Omien reittiensä laulajat: Matti Nykänen, Simo Salminen, Frederik, Kikka ja Ruben Stiller

Vuonna 1997 nähdyssä kesäsarjassa Leirintäalue esiteltiin levyttäneitä laulajia, joilla oli omintakainen lähestymiskulma taiteeseensa. Artikkelimme viisi valintaa ovat tämän roolin erikoisosaajia.

Kaikkien aikojen paras mäkihyppääjä Matti Nykänen on harvan mielestä kaikkien aikojen paras laulaja.

Halutessamme haastatella häntä keväällä 1997 hän oli kaikkien aikojen vaikeimmin tavoitettava haastateltava. Jahtasimme Mattia erilaisissa sovituissa tapaamispaikoissa kolme päivää. Aina yleensä jossain baarissa, joihin Matti ei ilmestynyt. Sen sijaan paikalle saapui pieni eläkeläismies, joka esittäytyi Matin managerina. Hänellä oli mitä ilmeisemmin jonkinlainen kontakti Mattiin, mutta kun viimein onnistuimme tapaamaan Matin, hän kiisti kaiken yhteyden kyseiseen mieheen.

Kaiken turhan odottamisen ja lukuisien (ikävä kyllä ammattieettisistä syistä julkaisukelvottomien) kommellusten jälkeen Matti saapui kameran eteen siististi puku päällä, suoraan urheilumuseosta. Siellä hän oli luovuttanut kaikki arvokisamitalinssa museolle.

Sen sentään voi kertoa, asian oltua aikoinaan julkisuudessa, että Matin, kuvasta pois käännetty vasen poski oli pahasti turvoksissa. Erään lehden mukaan hän olisi tapellut venäläismiehen kanssa ilotytöistä tunnetussa ravintolassa, poskihammas oli artikkelin mukaan haljennut. Sama lehti osasi myös kertoa, että kuvauspäivän aamuna Matti oli mennyt kihloihin mukanaan olleen seuralaisensa kanssa. Tuo kihlaus kesti vain muutaman päivän.

Suomalaisen viihteen todellista legendaa, Simo Salmista haastattelimme Sörnäisten sataman lähellä, konttien säilytyskentällä, konttien väliin jääneellä, piilossa olleella aukiolla.
Piilopaikan olivat löytäneet muutkin. Silloin julkisuudessa puhuttiin nopeasti yleistyneestä katuprostituutiosta. Konttiaukiolla oli satamäärin käytettyjä kondomeita, jotka narisivat kenkien alla kävellessä. Huomasimme tämän vasta kuvatessamme, onneksi Simo oli niin keskittynyt kamerakontaktiin, ettei havainnut narinan syytä.

Frederikin haastattelu, Hernesaaren satamassa Helsingissä oli miellyttävä kokemus. Tavallisen uhoamisen sijaan Reetu puhui harkiten roolistaan kuplettiperinteen jatkajana. Pienen lisänsä haastattelutilanteeseen toi se, että samaan aikaan samalla laituirilla otettiin lehtikuvia Jonna Tervomaan aikuisuran ensimmäiseen iltapäivälehtihaastatteluun.

Frederik ja Jonna toki tunsivat toisensa hyvin, sillä he olivat kiertäneet samoja lavoja Jonnan lapsitähtivuosina.

Kikan, eli Kirsi Viilosen tarina päättyi surullisesti, ennen aikaiseen kuolemaan joulukuussa 2005. Tässä kahdeksan vuotta aikaisemmin tehdyssä haastattelussa hän katsoo toiveikkaana tulevaisuuteen.

Suunnitelmissa oli paluu 'kikkamaisen' materiaalin pariin hieman vakavamman levyn jälkeen. Haastattelun ääni on osin hyvin huonolaatuista. Kuvauskeikalla mukana ollut tuuraava äänittäjä unohti vaihtaa patterit Kikan mikrofoniin, ja siksi hänen puheestaan ei koko ajan saa selvää Särkänniemen huvipuiston laitteiden surratessa.

Ruben Stillerin ura levylaulajana oli lyhyt mutta surkea. Itseironiselle Rubenille se ei ollut ongelma. Hilpeälle haastattelulle oman lisämausteensa tuo se, että se kuvatiin korjattavana olleen Finlandia-talon edessä. Talon marmorilevyjä vaihdettiin silloin ensimmäisen kerran.

Teksti: Axa Sorjanen

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?