Hyppää pääsisältöön

Omien reittiensä laulajat: Matti Nykänen, Simo Salminen, Frederik, Kikka ja Ruben Stiller

Vuonna 1997 nähdyssä kesäsarjassa Leirintäalue esiteltiin levyttäneitä laulajia, joilla oli omintakainen lähestymiskulma taiteeseensa. Artikkelimme viisi valintaa ovat tämän roolin erikoisosaajia.

Kaikkien aikojen paras mäkihyppääjä Matti Nykänen on harvan mielestä kaikkien aikojen paras laulaja.

Halutessamme haastatella häntä keväällä 1997 hän oli kaikkien aikojen vaikeimmin tavoitettava haastateltava. Jahtasimme Mattia erilaisissa sovituissa tapaamispaikoissa kolme päivää. Aina yleensä jossain baarissa, joihin Matti ei ilmestynyt. Sen sijaan paikalle saapui pieni eläkeläismies, joka esittäytyi Matin managerina. Hänellä oli mitä ilmeisemmin jonkinlainen kontakti Mattiin, mutta kun viimein onnistuimme tapaamaan Matin, hän kiisti kaiken yhteyden kyseiseen mieheen.

Kaiken turhan odottamisen ja lukuisien (ikävä kyllä ammattieettisistä syistä julkaisukelvottomien) kommellusten jälkeen Matti saapui kameran eteen siististi puku päällä, suoraan urheilumuseosta. Siellä hän oli luovuttanut kaikki arvokisamitalinssa museolle.

Sen sentään voi kertoa, asian oltua aikoinaan julkisuudessa, että Matin, kuvasta pois käännetty vasen poski oli pahasti turvoksissa. Erään lehden mukaan hän olisi tapellut venäläismiehen kanssa ilotytöistä tunnetussa ravintolassa, poskihammas oli artikkelin mukaan haljennut. Sama lehti osasi myös kertoa, että kuvauspäivän aamuna Matti oli mennyt kihloihin mukanaan olleen seuralaisensa kanssa. Tuo kihlaus kesti vain muutaman päivän.

Suomalaisen viihteen todellista legendaa, Simo Salmista haastattelimme Sörnäisten sataman lähellä, konttien säilytyskentällä, konttien väliin jääneellä, piilossa olleella aukiolla.
Piilopaikan olivat löytäneet muutkin. Silloin julkisuudessa puhuttiin nopeasti yleistyneestä katuprostituutiosta. Konttiaukiolla oli satamäärin käytettyjä kondomeita, jotka narisivat kenkien alla kävellessä. Huomasimme tämän vasta kuvatessamme, onneksi Simo oli niin keskittynyt kamerakontaktiin, ettei havainnut narinan syytä.

Frederikin haastattelu, Hernesaaren satamassa Helsingissä oli miellyttävä kokemus. Tavallisen uhoamisen sijaan Reetu puhui harkiten roolistaan kuplettiperinteen jatkajana. Pienen lisänsä haastattelutilanteeseen toi se, että samaan aikaan samalla laituirilla otettiin lehtikuvia Jonna Tervomaan aikuisuran ensimmäiseen iltapäivälehtihaastatteluun.

Frederik ja Jonna toki tunsivat toisensa hyvin, sillä he olivat kiertäneet samoja lavoja Jonnan lapsitähtivuosina.

Kikan, eli Kirsi Viilosen tarina päättyi surullisesti, ennen aikaiseen kuolemaan joulukuussa 2005. Tässä kahdeksan vuotta aikaisemmin tehdyssä haastattelussa hän katsoo toiveikkaana tulevaisuuteen.

Suunnitelmissa oli paluu 'kikkamaisen' materiaalin pariin hieman vakavamman levyn jälkeen. Haastattelun ääni on osin hyvin huonolaatuista. Kuvauskeikalla mukana ollut tuuraava äänittäjä unohti vaihtaa patterit Kikan mikrofoniin, ja siksi hänen puheestaan ei koko ajan saa selvää Särkänniemen huvipuiston laitteiden surratessa.

Ruben Stillerin ura levylaulajana oli lyhyt mutta surkea. Itseironiselle Rubenille se ei ollut ongelma. Hilpeälle haastattelulle oman lisämausteensa tuo se, että se kuvatiin korjattavana olleen Finlandia-talon edessä. Talon marmorilevyjä vaihdettiin silloin ensimmäisen kerran.

Teksti: Axa Sorjanen

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.

  • Mikko Kuustosen Q-klubi oli bluesin, suomirokin ja eksoottisten rytmien sulatusuuni

    Kolmetoistaosainen musiikkisarja vuodelta 1991.

    Vuonna 1991 esitetty Q-klubi oli laulaja Mikko Kuustosen ensimmäinen pitkäaikaisempi juontopesti Ylen ohjelmasarjoissa. Yleisradion live-rocktaltioiden perinnettä jatkanut sarja kuvattiin Tampereen Tullikamarin klubilla. Vieraina ohjelmissa nähtiin Suomen tunnetuimpia rokkareita Juice Leskisestä Sielun Veljiin sekä ulkomaalaisia muusikkohuippuja. Vakiobändinä toimi Kuustosen Q.Stone-bluesorkesteri.

  • Vieraita Transilvaniasta ja aikojen takaa – tieteis- ja kauhukuunnelmia syksyä synkistämään

    Dracula, Frankenstein ja toivottuja scifikuunnelmia.

    Tieteiskertomuksissa matkustetaan esihistoriaan ampumaan dinosauruksia ja herätellään henkiin horroksessa virunut tieteilijä. Vieraalla planeetalla kasveillakin on tietoisuus ja kyky hallita vieraiden mieliä. Poikien viljelyharrastus uhkaa avata ovet ulkoavaruuden valloittajille. Dracula nousee maihin Lontoossa ja tohtori Frankensteinin luoma hirviö etsii rakkautta ja hyväksyntää syrjäisellä saarella.