Hyppää pääsisältöön

Mitä palkittiin, eli hetkiä Suomen parhaiden runoilijoiden kanssa

Runoilija Juha Kulmala
Runoilija Juha Kulmala Runoilija Juha Kulmala Kuva: Yle/Aleksis Salusjärvi runous

Kuljen kahden kirjan kanssa Kajaanissa. Tanssivan karhu -palkintoteokset ovat mukanani, ja luen niitä kahviloissa, baareissa, milloin minulla vain on hetki aikaa. Tunnen kirjat entuudestaan. Olen kuullut niitä luettavan monilla runoklubeilla.

Silti tekstit avautuvat tuoreina silmiini. Runous saa merkityksiä jokaisella lukukerralla. Otavan kustannustoimittaja Antti Arnkil sanoi, että kirjallisuuspalkinto luo makua. Palkitut teokset ohjaavat yleisön makua runouden äärelle. Mitä siis palkittiin?

Juha Kulmala on pitkän linjan kirjoittaja, joka on julkaissut niukasti harkittuja tekstejään vuosien saatossa. Hän on kirjailijoiden arvostama runoilija, jota suuri yleisö ei ole vielä löytänyt. Merkillepantavaa Kulmalan runoilijuudessa on, että hän on toiminut aktiivisena tapahtumajärjestäjänä vuosien ajan.

Kulmalan runot ovat suoraviivaisia ja ne puhuttelevat lukijaa vyöryvillä kuvillaan. Hän on klassinen runoilija siinä mielessä, että kielen rytmi ja säekulku sopivat suuhun. Se tekee myös lukemisesta äärimmäisen nautinnollista. Kulmalan suuri teema tuntuu koskevan loppumista, lopullisuutta. Hänen säkeensä ovat lakonisia, mutta niistä puuttuu kaikki kyynisyys tai sarkasmi. Hänen runokuvansa ovat häkellyttävän kauniita.

Kajaanissa Kulmala esiintyi moneen otteeseen suurelle yleisölle. Hän on loistava esiintyjä, ja omaleimaista hänen luennalleen on, että se paranee pidetessään. Yleensä runoesitykset on syytä pitää lyhyinä intensiteetin säilyttämiseksi, mutta Kulmalan runot luovat maailmaa, jossa havainnot vain täsmentyvät tekstin jatkuessa.

Kääntäjä, toimittaja Eeva Park
Kääntäjä, toimittana Eeva Park Kääntäjä, toimittaja Eeva Park Kuva: Yle/Aleksis Salusjärvi 8+8 antologia

Eeva Parkista ei runoilijana kai voi sanoa mitään muuta kiteyttävää kuin: karisma. runouden kieli on ihmeellistä siinä, että sillä on kyky merkitä. Sanat, joita ihmiset käyttävät joka päivä, joilla he ajattelevat, joilla he käskevät ja loukkaavat, tekevät tilauksia, rakastavat, surevat, ovat aina samoja. Joissain tilanteissa arkinen sana läpäisee meidät ja puhuttelee koko olemustamme. Toisissa tilanteissa emme kiinnitä sanoihin huomiota lainkaan.
Juhlapalkinto myönnettiin hiotuille säkeille, joissa ilmaisun saa ennen kaikkea tunteet

Runossa sanoilla on paino. Parkin runoissa tämä paino on erityislaatuinen. Hänen olemuksessaan runoista tulee totta. Niille ei voi olla enää välinpitämätön. Parkin runoissa kielen rytmi on myös perustavassa asemassa. Vaikka hän ei kirjoita mitallista runoa, teksteillä on usein selvä poljento. Runoissa on paljon romanttista kuvastoa, kaipausta ja sydänsurua, mikä on leimallista koko Parkin toimittamalle, palkitulle 8+8-teokselle.

Kahdeksan virolaista ja kahdeksan suomalaista runoilijaa esiintyvät kirjassa käännettyinä. Käännökset on tehty tarkasti, Park kertoi että usein runot valitsevat kääntäjänsä, eikä toisinpäin. Käännös syntyy kääntäjän lukukokemuksesta, hänen upotessaan tekstiin. Viron ja suomen kielten sukulaisuus on Parkin mukaan ennemmin haaste kuin etu, sillä sanojen merkitykset ovat usein niin lähellä toisiaan, että kielen nyanssien välittymisestä tulee ongelmallista.

Eeva Park lausuu runoja Tanssiva karhu -klubilla
Kääntäjä, toimittaja Eeva Park lukee runoantologiaa 8+8 Eeva Park lausuu runoja Tanssiva karhu -klubilla Kuva: Yle/Aleksis Salusjärvi 8+8 antologia

Yhdistävä piirre niin Kulmalalle kuin 8+8-teokselle on runokielen suoraviivaisuus. Juhlapalkinto myönnettiin hiotuille säkeille, joissa ilmaisun saa ennen kaikkea tunteet. Runoilija on se, joka kaipaa, se joka uhraa romantiikkansa säkeille, se joka kirjoittaa yksinäisyydessä.

Kaikesta nykyrunoudesta raadin käsittelyssä nousikin esiin lukukokemus. Raati löysi valtavasta teosmassasta ne kirjat, jotka puhuttelevat sydäntä päättelykykymme sijaan. Kajaanin runoviikolle nämä teokset ovat osuva valinta. Runoudessa henkilökohtaisuus nousee täällä etualalle, samoin esiintyminen.

Runoilija Juha Kulmala lausuu runoa teoksestaan Tanssiva karhu -klubilla
Runoilija Juha Kulmala lausuu runoaan Runoilija Juha Kulmala lausuu runoa teoksestaan Tanssiva karhu -klubilla Kuva: Yle/Aleksis Salusjärvi tanssiva karhu 2014

Kulmala ja Park ovat molemmat kokeneita esiintyjiä jo vuosikymmenten takaa. He ovat molemmat esiintyneet esimerkiksi muusikkojen kanssa. Samoin 8+8-teoksen runoilijoista lähes kaikki esiintyvät säännöllisesti. Kajaanissa on siis luotu painopiste runouden makuun.

Jos palkinnot ohjaavat makua, painottuu se tällä kertaa tilalliseen, auditiiviseen runouteen. Runouden mullistuksissa viimeisten vuosien aikana esiintyminen onkin nostanut päätään. Varjoon jäi tällä kertaa käsitteellisempi runous ja kielen ominaisuuksia ja ulottuvuuksia kokeileva tekstuaalinen runous variaatioineen. Runous on mullistanut kirjoittamisen aktin viimeisten vuosien aikana, ja tämä piirre on usein korostunut julkisuudessa.

Kajaanin ja Tanssivan karhun juhla korostavat runouden kieltä, joka sopii suuhun. Teatterin ja musiikin ja runouden maailmat törmäävät toisiinsa – ja tekstin suuhun sopivuudesta ja lausunnasta tulee sen merkittävä piirre.

Runous taidemuotona ei tietenkään tyhjene tähän – mutta viikon mittaisesta festivaalista tulee helposti lähestyttävä, kun kielelliset merkitykset syntyvät puheessa.

Toimittaja Aleksis Salusjärvi

Kulttuuriosasto - Aleksis Salusjärven Blogi

Luutii-yhteisöblogi käsittelee kulttuuria ja kulttuuri-ilmiöitä kirjoittamisen kautta.

Kajaanin runoviikko

Runo-battle Kajaanissa

Yle Uutiset: Säveltäjä Kaj Chydenius inspiroituu runoista

Yle Uutiset: Runous on säänkestävää

Yle Elävä arkisto: Runoraati

Yle Elävä arkisto: Tämän runon haluaisin kuulla

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tanssiva karhu

instagram #tanssivakarhu

Runoutta Twitterissä

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.