Hyppää pääsisältöön

Mitä palkittiin, eli hetkiä Suomen parhaiden runoilijoiden kanssa

Runoilija Juha Kulmala
Runoilija Juha Kulmala Runoilija Juha Kulmala Kuva: Yle/Aleksis Salusjärvi runous

Kuljen kahden kirjan kanssa Kajaanissa. Tanssivan karhu -palkintoteokset ovat mukanani, ja luen niitä kahviloissa, baareissa, milloin minulla vain on hetki aikaa. Tunnen kirjat entuudestaan. Olen kuullut niitä luettavan monilla runoklubeilla.

Silti tekstit avautuvat tuoreina silmiini. Runous saa merkityksiä jokaisella lukukerralla. Otavan kustannustoimittaja Antti Arnkil sanoi, että kirjallisuuspalkinto luo makua. Palkitut teokset ohjaavat yleisön makua runouden äärelle. Mitä siis palkittiin?

Juha Kulmala on pitkän linjan kirjoittaja, joka on julkaissut niukasti harkittuja tekstejään vuosien saatossa. Hän on kirjailijoiden arvostama runoilija, jota suuri yleisö ei ole vielä löytänyt. Merkillepantavaa Kulmalan runoilijuudessa on, että hän on toiminut aktiivisena tapahtumajärjestäjänä vuosien ajan.

Kulmalan runot ovat suoraviivaisia ja ne puhuttelevat lukijaa vyöryvillä kuvillaan. Hän on klassinen runoilija siinä mielessä, että kielen rytmi ja säekulku sopivat suuhun. Se tekee myös lukemisesta äärimmäisen nautinnollista. Kulmalan suuri teema tuntuu koskevan loppumista, lopullisuutta. Hänen säkeensä ovat lakonisia, mutta niistä puuttuu kaikki kyynisyys tai sarkasmi. Hänen runokuvansa ovat häkellyttävän kauniita.

Kajaanissa Kulmala esiintyi moneen otteeseen suurelle yleisölle. Hän on loistava esiintyjä, ja omaleimaista hänen luennalleen on, että se paranee pidetessään. Yleensä runoesitykset on syytä pitää lyhyinä intensiteetin säilyttämiseksi, mutta Kulmalan runot luovat maailmaa, jossa havainnot vain täsmentyvät tekstin jatkuessa.

Kääntäjä, toimittaja Eeva Park
Kääntäjä, toimittana Eeva Park Kääntäjä, toimittaja Eeva Park Kuva: Yle/Aleksis Salusjärvi 8+8 antologia

Eeva Parkista ei runoilijana kai voi sanoa mitään muuta kiteyttävää kuin: karisma. runouden kieli on ihmeellistä siinä, että sillä on kyky merkitä. Sanat, joita ihmiset käyttävät joka päivä, joilla he ajattelevat, joilla he käskevät ja loukkaavat, tekevät tilauksia, rakastavat, surevat, ovat aina samoja. Joissain tilanteissa arkinen sana läpäisee meidät ja puhuttelee koko olemustamme. Toisissa tilanteissa emme kiinnitä sanoihin huomiota lainkaan.
Juhlapalkinto myönnettiin hiotuille säkeille, joissa ilmaisun saa ennen kaikkea tunteet

Runossa sanoilla on paino. Parkin runoissa tämä paino on erityislaatuinen. Hänen olemuksessaan runoista tulee totta. Niille ei voi olla enää välinpitämätön. Parkin runoissa kielen rytmi on myös perustavassa asemassa. Vaikka hän ei kirjoita mitallista runoa, teksteillä on usein selvä poljento. Runoissa on paljon romanttista kuvastoa, kaipausta ja sydänsurua, mikä on leimallista koko Parkin toimittamalle, palkitulle 8+8-teokselle.

Kahdeksan virolaista ja kahdeksan suomalaista runoilijaa esiintyvät kirjassa käännettyinä. Käännökset on tehty tarkasti, Park kertoi että usein runot valitsevat kääntäjänsä, eikä toisinpäin. Käännös syntyy kääntäjän lukukokemuksesta, hänen upotessaan tekstiin. Viron ja suomen kielten sukulaisuus on Parkin mukaan ennemmin haaste kuin etu, sillä sanojen merkitykset ovat usein niin lähellä toisiaan, että kielen nyanssien välittymisestä tulee ongelmallista.

Eeva Park lausuu runoja Tanssiva karhu -klubilla
Kääntäjä, toimittaja Eeva Park lukee runoantologiaa 8+8 Eeva Park lausuu runoja Tanssiva karhu -klubilla Kuva: Yle/Aleksis Salusjärvi 8+8 antologia

Yhdistävä piirre niin Kulmalalle kuin 8+8-teokselle on runokielen suoraviivaisuus. Juhlapalkinto myönnettiin hiotuille säkeille, joissa ilmaisun saa ennen kaikkea tunteet. Runoilija on se, joka kaipaa, se joka uhraa romantiikkansa säkeille, se joka kirjoittaa yksinäisyydessä.

Kaikesta nykyrunoudesta raadin käsittelyssä nousikin esiin lukukokemus. Raati löysi valtavasta teosmassasta ne kirjat, jotka puhuttelevat sydäntä päättelykykymme sijaan. Kajaanin runoviikolle nämä teokset ovat osuva valinta. Runoudessa henkilökohtaisuus nousee täällä etualalle, samoin esiintyminen.

Runoilija Juha Kulmala lausuu runoa teoksestaan Tanssiva karhu -klubilla
Runoilija Juha Kulmala lausuu runoaan Runoilija Juha Kulmala lausuu runoa teoksestaan Tanssiva karhu -klubilla Kuva: Yle/Aleksis Salusjärvi tanssiva karhu 2014

Kulmala ja Park ovat molemmat kokeneita esiintyjiä jo vuosikymmenten takaa. He ovat molemmat esiintyneet esimerkiksi muusikkojen kanssa. Samoin 8+8-teoksen runoilijoista lähes kaikki esiintyvät säännöllisesti. Kajaanissa on siis luotu painopiste runouden makuun.

Jos palkinnot ohjaavat makua, painottuu se tällä kertaa tilalliseen, auditiiviseen runouteen. Runouden mullistuksissa viimeisten vuosien aikana esiintyminen onkin nostanut päätään. Varjoon jäi tällä kertaa käsitteellisempi runous ja kielen ominaisuuksia ja ulottuvuuksia kokeileva tekstuaalinen runous variaatioineen. Runous on mullistanut kirjoittamisen aktin viimeisten vuosien aikana, ja tämä piirre on usein korostunut julkisuudessa.

Kajaanin ja Tanssivan karhun juhla korostavat runouden kieltä, joka sopii suuhun. Teatterin ja musiikin ja runouden maailmat törmäävät toisiinsa – ja tekstin suuhun sopivuudesta ja lausunnasta tulee sen merkittävä piirre.

Runous taidemuotona ei tietenkään tyhjene tähän – mutta viikon mittaisesta festivaalista tulee helposti lähestyttävä, kun kielelliset merkitykset syntyvät puheessa.

Toimittaja Aleksis Salusjärvi

Kulttuuriosasto - Aleksis Salusjärven Blogi

Luutii-yhteisöblogi käsittelee kulttuuria ja kulttuuri-ilmiöitä kirjoittamisen kautta.

Kajaanin runoviikko

Runo-battle Kajaanissa

Yle Uutiset: Säveltäjä Kaj Chydenius inspiroituu runoista

Yle Uutiset: Runous on säänkestävää

Yle Elävä arkisto: Runoraati

Yle Elävä arkisto: Tämän runon haluaisin kuulla

  • Rakkaus on ruma sana, mutta kaunis asia

    Rakas äiti on suomen kaunein sanapari.

    Kun kysytään, mikä on suomen kielen kaunein sana, pitäisi ensin tarkentaa, tarkoitetaanko sillä ihanimman asian nimeä vai soinniltaan miellyttävintä sanaa. Moni pitää kauniina pehmeitä soljuvia äänteitä. Alavilla mailla hallanvaara on klassikko, vaikka sen merkitys uhkaa sadon paleltuvan.

  • Avaruusromua: Sumutorvia, tuhkaa, aaltoja ja aavekaupungin ääniä

    Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia.

    "Yhtäkkiä tajusin, että tein kaiken aivan väärin", toteaa amerikkalainen säveltäjä Steve Moore. "Pyrin aina luomaan jotakin, jolla ei ole alkua eikä loppua", sanoo amerikkalainen elektronimuusikko Taylor Deupree. "Tahdon kertoa äänillä samalla tavoin kuin elokuvaohjaajat kertovat kuvilla", selittää australialainen musiikintekijä Martin Kay. "Me emme tiedä luonnosta vielä juuri mitään", väittää japanilainen äänitaiteilija Yoshio Machida. Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia, kummallisia ajatuksia ja omalaatuista musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Oletko tosikko vai uppoaako ironia?

    Ironia on taitolaji.

    Törmääkö sarkasmiin, ironiaan ja ivaan nykyään yhä useammin, vai tuntuuko vain siltä? Poliitikot selittelevät sanomisiaan väärinymmärrettynä ironiana: “se oli vain läppä!”. Nuoriso muodostaa sarkastisen salakielen salaseuroja. Käänteistä kieltä ymmärtämätön joutuu naurunalaiseksi. Ironia on monesti hauskaa ja nokkelaa.

  • Arto Paasilinnan Ulvova mylläri Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Tule mukaan radion Lukupiiriin 30.3. klo 19! Ulvova mylläri kysyy, missä menevät normaalin ja hyväksytyn rajat? Kuka lopulta on Ulvovassa myllärissä hullu? Paasilinnan romaani ilmestyi vuonna 1981 ja sen tapahtumat sijoittuvat 1950-luvun Suomeen. Onko kirjan sanoma edelleen ajankohtainen? Entä millaista on Ulvovan myllärin huumori? Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tanssiva karhu

instagram #tanssivakarhu

Runoutta Twitterissä

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

  • Tanssiva karhu etsii vuoden 2019 runoteosta!

    Lähetä runoteoksesi raadin luettavaksi.

    Tanssiva karhu on Ylen oma runouspalkinto. Se jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1994. Ensimmäinen palkittu teos oli Sirkka Turkan Sielun veli. Runous todella ansaitsee huomiota. Siksi Yle hoitaa kulttuuritehtäväänsä ja nostaa joka vuosi esiin joukon erityisen korkeatasoisia kotimaisia runoteoksia.

  • Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja ylisti runovuoden satoa

    Jukka Viikilän puhe Kajaanin Runoviikolla

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Jukka Viikilän puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2018. Mikä ylellisyys saada eteisen lattialle vuoden runous, kokoelma kerrallaan. Juuri minulle ojennettu pyrkimys kielellistää jotakin maailmasta, tai ehdotus kauneudeksi juuri tänään.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri