Hyppää pääsisältöön

Onko runous ruisleipää vai karaokeravintolan kertosäkeitä?

Runoilija Aulikki Oksanen
Suven runoilija Aulikki Oksanen Runoilija Aulikki Oksanen Kuva: Yle/Aleksis Salusjärvi aulikki oksanen

Kajaanissa eletään runoutta, runoviikko vyöryy kaduille. Pienen kaupungin keskustassa ei voi olla törmäämättä runouteen. Se ei ole julistavaa vyörymistä, se ei pyri hallitsemaan mitään, se on kuin ilmassa oleva tuoksu.

Runoviikko on tapahtuma, joka kuvastaa runouden merkitystä suuressa Suomessa. Isojen kaupunkien runotapahtumat ovat perusta, jolle runouden kieli rakentuu, mutta Kajaanissa se elää paljon arkisemmassa suhteessa ihmisiin. Se on omaelämäkerrallista ja välitöntä. Se tulee ja menee omalla painollaan. Tavat, joilla se puhuttelee, ovat koruttomasti kiinni elämässä.

Kajaanin runoviikossa vaikuttavinta on sen paikallisuus ja talkoohenkisyys. Kaupunginjohtaja Jari Tolonen avasi runoviikon Kaukametsän salissa puheella, jossa hän korosti näitä piirteitä.
- Vaatimattomissakin oloissa voi syntyä hyvää taidetta. Kaupungin tärkein voimavara löytyy sen ihmisistä, ihminen on sosiaalinen olento, hän puhui.

Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolonen Kajaanin runoviikolla
Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolonen Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolonen Kajaanin runoviikolla Kuva: Yle/Aleksis Salusjärvi jari tolonen

Tolonen kertoi, että tapahtuma on seurannut aikaansa. Runoviikko ei ole massatapahtuma, eikä sitä ole pilattu kankeudella. Se on säilyttänyt kotoisan tunnelman ja helposti lähestyttävän luonteensa.
"Sitä voi verrata tuotteena kainuulaiseen ruisleipään, se tuoksuu kotoisalta eikä muoviselta tuotteelta, tällaista ei voi jäljitellä. Aitous ja paikallisuus ovat perusasioita. Runoviikko on kuin henkistä ruisleipää."

Aitous ja paikallisuus ovat perusasioita. Runoviikko on kuin henkistä ruisleipää.

Vertaus kuulosti korviini kömpelöltä, mutta seurattuani runotapahtumia parin päivän ajan, olen omaksunut sen. Ihmiset ovat ystävällisiä kaduilla ja kahviloissa, ja runous toimii yhteisenä asiana, ikään kuin kajaanilaiset itsekin näkisivät kaupunkinsa uusin silmin.

Kajaanissa nousee esiintyminen etualalle. Tekstejä kuunnellaan, eikä juuri lueta, runokirjoja ei ole levitelty myyntipöydille messuhenkeen – sen sijaan ihmiset antavat jotain itsestään. He lukevat runoja mitä moninaisimmissa tilaisuuksissa. Runoesitysten estetiikka leviää teatteriin ja tanssiin sekä tietenkin musiikkiin.

Runoviikon runot ovat usein käsin paperilapuille ja vihkoihin kirjoitettua, niitä luetaan henkilökohtaisina viesteinä. Ne tavat, joilla runous kirjoittautuu poetiikoiksi omana kirjallisuuden muotonaan, saavat Kajaanin runoviikolla konkreettisia muotoja.

Onkin osuvaa, että Suven runoilijaksi ja runoviikon keulakuvaksi nostettiin tänä vuonna Aulikki Oksanen. Laululyriikat ovat runouden ehkä helpoimmin lähestyttävä muoto, ja Oksasen säkeitä osaa suurin osa suomalaisista ulkoa. Laululyriikka lienee myös runouden eniten ruisleipää muistuttavista muodoista, sitä käytetään höysteenä julkisissa tiloissa, ajankuluna automatkoilla, yhteisten ja yksityisten tunteiden ilmaisuun.

Kun saavuin Kajaaniin ja tutustuin kaupunkiin päivää ennen festivaalien alkamista, löysin itseni karaokebaarista. Niissä suomalainen nykylyriikka elää vuoden jokaisena päivänä Suomen jokaisessa kaupungissa. Runoviikon aikana karaoke on kuitenkin vähentynyt, kun runouden muut esiintyvät muodot ovat syrjäyttäneet sen. Ruisleipä on kadonnut valtavan seisovan pöydän kattauksen keskelle.

Toimittaja Aleksis Salusjärvi

Kulttuuriosasto - Aleksis Salusjärven Blogi

Luutii-yhteisöblogi käsittelee kulttuuria ja kulttuuri-ilmiöitä kirjoittamisen kautta.

Kajaanin runoviikko

Rakkaudesta, Aulikki Oksanen

Yle Kainuu: Talkoolaisten muistoja Kajaanin Runoviikosta

Kultakuume: Suora lähetys Kajaanin runoviikolta

Kulttuuriosasto: Kulttuuriosasto Kajaanin runoviikoilla

Kultakuume

Puheen Iltapäivä: Jokainen ihminen löytää runouden jossain elämänvaiheessaan

  • Tatuointi on kantajalleen ikuinen, mutta taideteoksena lyhytikäinen

    Tatuoinneissa näkyy erilaisia tyylisuuntia ja muoteja.

    Tatuoinnin ottaminen sattuu ja teon peruuttaminen on hyvin vaikeaa. Tatuointi on merkki, jolla halutaan kertoa asioista, jotka ovat kantajalleen elinikäisesti tärkeitä. 80-luvun puolivälissä tatuointeja alkoi näkyä tuttavapiiriini kuuluvilla henkilöillä, myös naisilla. Tatuoinnit kiinnostivat, koska niihin liitettiin edelleen normiyhteiskunnan reunalla tai ulkopuolella elämisen leima.

  • Avaruusromua: Unelmia, epävarmuutta vai paratiisi?

    Millaista musiikkia synnyttää Marian tarjoama paratiisi?

    Hän luuli tavallisia majataloja lumotuiksi linnoiksi. Hän luuli lampaita kääpiöiksi ja tuulimyllyjä jättiläisiksi. Jostakin syystä sadan vuoden takainen, Maria Åkerblomin johtaman uskonlahkon tarina tuo mieleen Don Quijoten, ja päinvastoin. Mitä nuo tarinat kertovat? Mitä ne tarjoavat? Unelmia, turvaa ja pelastusta? Pyhyyttä, pelkoa ja ekstaasia? Millaista musiikkia synnyttää Marian tarjoama paratiisi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Katkeroidu elämälle ja riitele perinnöstä Vartion mestariteoksen hengessä – osallistu Lukupiiriin!

    Osallistu keskusteluun tai soita studioon la 28.3. klo 19!

    Hänen olivat linnut on kertomus pappilan palon seurauksista, sukuriidoista, perhehelvetistä ja pikkukylän sosiaalisesta todellisuudesta. Marja-Liisa Vartion romaania on pidetty yhtenä suomalaisen modernin kirjallisuuden merkkiteoksena. Kirjan kahden onnettoman, rakkautta vaille jääneen naisen tarinan, voi hyvin lukea feministisenä kannanottona.

  • Koronasta bamlataan eri tavalla Stadissa kuin landella

    Slangista ja koronasta on erilaisia fiiliksiä.

    Jengillä on snadisti erilaiset vibat slangin oikeaoppisuudesta, kuten tällä hetkellä myös koronaepidemiasta. Aristoteleen kantapään toimittaja funtsi, että koska tilanne maailmassa ei ole just nyt yhtään kliffa, täytyy koronasta skrivaa myös omalla slangilla.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Viisi tapaa pelastaa pörriäinen – valitse omasi ja merkkaa tekosi!

    Pölyttäjiä voi auttaa pihassa ja parvekkeella.

    Pölyttäjien määrä on vähentynyt uhkaavasti. Kimalaiset, mehiläiset ja muut pörriäiset tarvitsevat apuasi! Pelasta pörriäinen -kampanja kutsuu kaikki mukaan talkoisiin. Miten sinä haluat auttaa: kukkia, leikkaamaton nurmikko, hyönteishotelli vai myrkytön puutarha? Valitse, toteuta ja merkitse tekosi laskuriin.

  • Eurovision Diaries – Viisupäiväkirjat

    Viisupäiväkirjat näyttää maailman euroviisufanin silmin.

    Dokumenttikokonaisuudessa fanit ympäri maailmaa kuvaavat vuoden verran elämäänsä ja fanitustaan, odotuksen huipentuessa euroviisuihin Tel Avivissa Israelissa. Soraääniäkin kuuluu, politiikkaa pohditaan ja vähemmistöt saavat äänensä esiin viisujen glitterin alta. Päiväkirjoissa esiintyy faneja 25 maasta, Ukrainasta Turkkiin ja USA:sta Venäjälle. Tavalliselle pulliaiselle viisut ovat vuosittainen toukokuinen laulukilpailu, mutta viisufanit elävät euroviisuja ympäri vuoden, missä päin maailmaa tahansa. Fanit käyvät omilla viisuleireillä, viisuristeilyillä ja tekevät omia versioita lempibiiseistään. Olennainen osa viisuja on fanaattisten fanien pyörittämä viisufanimedia, joka suoltaa viisu-uutisia 24/7.

Tanssiva karhu

instagram #tanssivakarhu

Runoutta Twitterissä

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri