Hyppää pääsisältöön

Voiko huonounisuuteen tottua?

Rosa Meriläinen ja Riku Suokas eivät oikein edes tiedä, miltä tuntuisi olla hyväuninen. Varmasti ihanalta! Mutta hyvin nukkumisen lahjaa heille ei ole annettu. Kumpikin sanoo hyväksyneensä ominaisuutensa ja oppineet elämään huonojen unien kanssa. Välillä väsyttää, mutta väsymykselle ei anneta periksi.

Kirjailija Rosa Meriläistä ärsyttää, että riittävistä yöunista kohkataan mediassa niin paljon. Hänestä tuntuu, että "kahdeksan tunnin säännöllisistä yöunista on tehty nykyihmiselle taas yksi vaatimus lisää ja jos sitä ei täytä, uhkaa lehtien mukaan diabetes ja verenpainetauti". Rosa on nukkunut huonosti 5-vuotiaasta alkaen. Miksi, sitä hän ei tiedä. Nykyään hän on jo hyväksynyt univaikeudet osaksi elämäänsä. Rosa ei anna pätkittäisten yöuniensa rajoittaa elämäänsä. Hän harrastaa uimahyppyjä ja muuta urheilua, eikä ole koskaan jättänyt treenejä väliin väsymyksen takia.
- Jos unettomuusjakso kroonistuu, niin kuin stressin aikana usein käy, otan nukahtamislääkkeen, enkä koe siitä huonoa omaatuntoa. En kuitenkaan halua käyttää niitä säännöllisesti, Rosa toteaa.
Rosa ei myöskään usko lainkaan, että mitkään uniterapiat tai rauhoittumismetodit auttaisivat häntä nukkumaan paremmin. Hänestä univalmennuksissa on kyse rahastamisesta.
- Yksinkertaisesti kyse on vain yhdestä kehnosta luonteenpiirteestä muiden joukossa. Asiasta ei kannata tehdä sen suurempaa ongelmaa.
Hyviäkin puolia lyhyissä yöunissa on. Öisinä tunteina tulee mietittyä vaikkapa tekeillä olevaa romaania. Aamulla onkin sitten mukava vain kirjoittaa yölliset ideat puhtaaksi.
Rosa on oppinut pitämään jaksamisestaan huolta. Hän koki loppuunpalamisen kymmenisen vuotta sitten.
- En ole hyvä rentoutumaan, mutta olen oppinut virkistäytymään, ruokkimaan aivojani. Käytän aikaa luovaan laiskuuteen ja saan siten itsestäni enemmän ja parempaa ulos.

Vaikea mennä nukkumaan

Stand up –koomikko Riku Suokas puolestaan muistaa olleensa jo lapsena sellainen, ettei olisi halunnut mennä nukkumaan, eikä laskeutuminen keikalta unen laaksoon käy häneltä edelleenkään helposti. Hänellä on myös diagnosoitu uniapnea, mikä heikentää unenlaatua.
Rikun haasteena on epäsäännöllinen työrytmi. Stand up –keikat ovat usein myöhään yöllä, eikä niiden jälkeen pääse mitenkään nopeasti uneen. Riku turvautuukin useamman kerran viikossa nukahtamislääkkeisiin. Hän ei ole huomannut, että vuosien mittaisesta käytöstä olisi syntynyt hänelle toleranssia. Nyt, kun Riku on jättänyt stressaavan työnsä teatterijohtajana ja on alkanut urheilla, uni on hieman parantunut.

Kaikkea kannattaa kokeilla

Univalmentaja Ulla Mersinli auttaa unettomuuskursseillaan ja vastaanotollaan huonosti nukkuvia ihmisiä.
- Kun he tulevat vastaanotolleni, heidän tilanteensa on jo varsin huono. He sanovat kokeilleensa kaikkea, ovat unilääkkeistä riippuvaisia, haluaisivat päästä eroon lääkkeistä, mutta pilleripurkista irrottaminen pelottaa. Minä edustan lääkkeetöntä hoitomuotoa, vaikka en missään nimessä tuomitse lääkkeidenkäyttöä ja tiedän, että jossain tilanteessa lääkkeistä on hyötyä.
Unilääkekierteessä Ulla on ollut aikoinaan itsekin. Hän on kokenut vuosia kestäneen raskaan unettomuusjakson elämässään.
- Nykyään on sanomattoman ihanaa nukkua hyvin. En olisi uskonut, että pääsen tähän tilanteeseen. Sain vähitellen avun vaihtoehtoisista hoitomuodoista kuten kundaliinijoogasta sekä shiatsuterapiasta.
Nyt hän käyttää samoja metodeja muiden unettomien auttamiseksi. Ulla kertoo kundaliinijoogan olevan ikivanha harjoitusmuoto, jossa on varta vasten unettomuuteen auttavia harjoituksia – sekä hengitysharjoituksia että dynaamisempia liikkeitä.
- Unettomat ovat monesti hiukan itsepäisiä ja ajattelevat jo kokeilleensa kaikkea mahdollista, vaikka eivät todellisuudessa olekaan kokeilleet. Itsekin aikoinaan ajattelin, että kukaan muu kuin minä itse ei voi ymmärtää mitään unettomuudestani. Uniterapeutti Susan Pihl sanoi minulle sitten, että voin vain tarjota sinulle nämä vaihtoehdot, mutta muuta en pysty tekemään. Se kolahti. Samaa sanon omille asiakkailleni. Muutoksen täytyy lähteä itsestä. Unettomuudesta eroon pääseminen vaatii usein elämäntapamuutoksia, eikä se ole helppoa. Itsensä täytyy ikään kuin ohjelmoida uudelleen.

  • Alzheimerin tauti nostaa esiin sekä herkkiä tunteita että raivokohtauksia

    Alzheimerin tautia sairastavien omaisten kokemuksia

    Etenevästä muistisairaudesta kärsivien määrä kasvaa, kun väestö ikääntyy. Suomessa on arviolta lähes 200 000 muistisairasta ihmistä, joista puolet vähintään keskivaikeassa vaiheessa sairauttaan. Vuosittain lähes 15 000 ihmistä sairastuu muistin sairauksiin. Yleisin etenevä muistisairaus on Alzheimerin tauti.

  • Aamusydämellä: Borrelioositartunta

    Borrelioosiin sairastuneet kertovat kokemuksiaan

    TV1 sunnuntaina 17.4.2016 klo 9.05 - 9.45 Punkkien levittämä borrelioosi eli Lymen tauti vaanii kesäisessä luonnossa. Sari Kiiski sai tartunnan 14 vuotta sitten ja Niklas Hallmanilla todettiin neuroborrelioosi runsas puoli vuotta sitten.

  • Aamusydämellä: Nuoren syöpä

    Anna-Elina ja Aapeli ovat selvinneet syövästä

    TV1 sunnuntaina 3.4.2016 klo 9.05 - 9.45 Miltä tuntuu sairastua syöpään, kun on nuori ja elämä on juuri alkamassa suunnitelmineen ja unelmineen. Anna-Elina Rahikainen ja Aapeli Myllynen kertovat miten syöpä heidät pysäytti ja millaista tukea he olisivat sairastaessaan kaivanneet.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Terveys