Hyppää pääsisältöön

Jokamiehenoikeudet kasvattivat massaturismin uhkaa Suomessa 1974

Presidentti Urho Kekkonen paljasti ensi kertaa mielipiteensä massaturismista Ylen vuonna 1974 esittämässä ajankohtaisohjelmassa, jossa pyrittiin tekemään selväksi mitä maan tapana pidetyillä jokamiehenoikeuksilla tarkoitettiin. Asiantuntijat sekä matkailualan ammattilaiset pohtivat myös mitä tehdä ulkomaalaisille turisteille, joiden koettiin hyväksikäyttävän näitä löyhästi valvottuja sääntöjä.

Jokamiehenoikeus on ollut Pohjoismaissa voimassa ikimuistoisista ajoista lähtien. Kyseessä ei ole laki, vaan maan tapa. Pääpiirteittäin ne antavat ihmisille mahdollisuuden nauttia vapaasti luonnon suomista arvoista. Tällaisiksi luetaan mm vapaa retkeily ja hiihtäminen, merien ja järvien rannoilla uiminen ja luonnonvaraisten marjojen sekä sienien ja kukkien poimiminen. Ihmiset voivat myös pienin rajoituksin harjoittaa näitä oikeuksia toiselle kuuluvalla maalla.

Näitä muinaisia, maalaisjärkeen pohjautuvia oikeuksia alettiin kuitenkin pitää ongelmallisina 1970-luvulla. Kaupungistuminen yleistyi ja ihmisten vapaa-aika lisääntyi voimakkaasti. Jokamiehenoikeudet huomattiin kovin tulkinnanvaraisiksi. Kaiken taustalla lienee ollut ihmisten kasvava omistus- ja yksityisyydenhalu, jotka eivät sopineet jokamiehenoikeuksien lähtökohtiin. Esimerkiksi maanomistajalla oli yhtä lailla oikeus aidata oma alueensa ja myös kieltää muiden liikkuminen omaksi pihapiirikseen tulkitsemalla alueellaan.

Suomen valtiovalta sääti lopulta vuonna 1973 erityisen ulkoilulain sääntöjen tueksi. Laki ei kuitenkaan sellaisenaan vakuuttanut asiantuntijoita, eikä juuri selkeyttänyt sääntöjä jokamiehille. Sitä kritisoitiin löyhäksi, eikä siinä puututtu jokamiehenoikeuksien kiistanalaisimpiin kohtiin. Paljon kritisoitiin myös sitä, ettei laki säätänyt maan tapana pidettyjä oikeuksia vain suomalaisten oikeuksiksi.

Ohessa on katsottavissa ulkoilulain esittely sisäministeri Antero Väyrysen toimesta vuodelta 1969.

Erityisesti keskieurooppalaisten turistien koettiin röyhkeästi hyväksikäyttävän suomalaisten sinisilmäisyyttä. Ulkomaisen väärinkäytön pelättiin turmelevan Suomen luonnon ja johtavan tilanteeseen, jossa matkailijoiden suosimilla alueilla olisi enemmän turisteja kuin kantaväestöä.

Itse tasavallan presidentti Urho Kekkonen otti Ylen ohjelmassa kantaa tilanteeseen. Hän ei henkilökohtaisesti pitänyt massaturismista:

"Jos massaturismi kehittyy sellaiseksi kuin epäillään, turisteja, suurissa laumoissa, tulee Lappiin vaikka viisi tai kymmenen kertaa sellainen määrä kuin tähän saakka, niin kyllä siinä vähemmistö häviää", Kekkonen totesi. "Minä en ole koskaan sitä uskaltanut tähän saakka sanoa, sillä pelkään, että monet ihmiset pahastuvat siitä."

Ohjelmassa haastateltiin kuitenkin myös monia matkailu-alan ammattilaisia, joiden kommentit eivät poikenneet yleisesti vallitsevasta käsityksestä kovinkaan radikaalisti. Ainakin ohjelmassa nämä matkailu- ja turismitoiminnan edustajat painottivat suomalaisten ensisijaista asemaa kaikessa kotimaassa harjoitettavassa, jokamiehenoikeuksiksi luokiteltavassa toiminnassa.

Turistien erheellisiin käsityksiin Suomen jokamiehenoikeuksista törmättiin myöhemminkin. Vuonna 1978 joukko saksalaisia tavattiin Saariselällä rakentamasta hirsimökkiä, jota varten he olivat luvatta kaataneet kahdeksan kiintokuutiota puuta. Tapausta käsiteltiin tuoreeltaan Kotimaan katsauksessa.

Tietolaatikko

Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen Suomessa oleskelevan mahdollisuutta käyttää luontoa siitä riippumatta, kuka omistaa alueen tai on sen haltija. Niistä nauttimiseen ei tarvita maanomistajan lupaa eikä niistä tarvitse maksaa. Jokamiehenoikeutta käyttämällä ei kuitenkaan saa aiheuttaa haittaa tai häiriötä.

Jokamiehenoikeudet lyhyesti

Saat
Liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen muualla kuin pihamaalla ja erityiseen käyttöön otetuilla alueilla (esimerkiksi viljelyksessä olevat pellot ja istutukset)
Oleskella tilapäisesti alueilla, missä liikkuminenkin on sallittua (esimerkiksi telttailla riittävän etäällä asumuksista)
Poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia
Onkia ja pilkkiä
Kulkea vesistössä ja jäällä

Et saa
Aiheuttaa häiriötä tai haittaa toisille tai ympäristölle
Häiritä lintujen pesintää ja riistaeläimiä
Kaataa tai vahingoittaa puita
Ottaa sammalta, jäkälää, maa-ainesta tai puuta
Häiritä kotirauhaa
Roskata
Ajaa moottoriajoneuvolla maastossa maalla ilman maanomistajan lupaa
Kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia

(Lähde: Ympäristöhallinto 2014)

Kommentit
  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.