Hyppää pääsisältöön

Jokamiehenoikeudet kasvattivat massaturismin uhkaa Suomessa 1974

Presidentti Urho Kekkonen paljasti ensi kertaa mielipiteensä massaturismista Ylen vuonna 1974 esittämässä ajankohtaisohjelmassa, jossa pyrittiin tekemään selväksi mitä maan tapana pidetyillä jokamiehenoikeuksilla tarkoitettiin. Asiantuntijat sekä matkailualan ammattilaiset pohtivat myös mitä tehdä ulkomaalaisille turisteille, joiden koettiin hyväksikäyttävän näitä löyhästi valvottuja sääntöjä.

Jokamiehenoikeus on ollut Pohjoismaissa voimassa ikimuistoisista ajoista lähtien. Kyseessä ei ole laki, vaan maan tapa. Pääpiirteittäin ne antavat ihmisille mahdollisuuden nauttia vapaasti luonnon suomista arvoista. Tällaisiksi luetaan mm vapaa retkeily ja hiihtäminen, merien ja järvien rannoilla uiminen ja luonnonvaraisten marjojen sekä sienien ja kukkien poimiminen. Ihmiset voivat myös pienin rajoituksin harjoittaa näitä oikeuksia toiselle kuuluvalla maalla.

Näitä muinaisia, maalaisjärkeen pohjautuvia oikeuksia alettiin kuitenkin pitää ongelmallisina 1970-luvulla. Kaupungistuminen yleistyi ja ihmisten vapaa-aika lisääntyi voimakkaasti. Jokamiehenoikeudet huomattiin kovin tulkinnanvaraisiksi. Kaiken taustalla lienee ollut ihmisten kasvava omistus- ja yksityisyydenhalu, jotka eivät sopineet jokamiehenoikeuksien lähtökohtiin. Esimerkiksi maanomistajalla oli yhtä lailla oikeus aidata oma alueensa ja myös kieltää muiden liikkuminen omaksi pihapiirikseen tulkitsemalla alueellaan.

Suomen valtiovalta sääti lopulta vuonna 1973 erityisen ulkoilulain sääntöjen tueksi. Laki ei kuitenkaan sellaisenaan vakuuttanut asiantuntijoita, eikä juuri selkeyttänyt sääntöjä jokamiehille. Sitä kritisoitiin löyhäksi, eikä siinä puututtu jokamiehenoikeuksien kiistanalaisimpiin kohtiin. Paljon kritisoitiin myös sitä, ettei laki säätänyt maan tapana pidettyjä oikeuksia vain suomalaisten oikeuksiksi.

Ohessa on katsottavissa ulkoilulain esittely sisäministeri Antero Väyrysen toimesta vuodelta 1969.

Erityisesti keskieurooppalaisten turistien koettiin röyhkeästi hyväksikäyttävän suomalaisten sinisilmäisyyttä. Ulkomaisen väärinkäytön pelättiin turmelevan Suomen luonnon ja johtavan tilanteeseen, jossa matkailijoiden suosimilla alueilla olisi enemmän turisteja kuin kantaväestöä.

Itse tasavallan presidentti Urho Kekkonen otti Ylen ohjelmassa kantaa tilanteeseen. Hän ei henkilökohtaisesti pitänyt massaturismista:

"Jos massaturismi kehittyy sellaiseksi kuin epäillään, turisteja, suurissa laumoissa, tulee Lappiin vaikka viisi tai kymmenen kertaa sellainen määrä kuin tähän saakka, niin kyllä siinä vähemmistö häviää", Kekkonen totesi. "Minä en ole koskaan sitä uskaltanut tähän saakka sanoa, sillä pelkään, että monet ihmiset pahastuvat siitä."

Ohjelmassa haastateltiin kuitenkin myös monia matkailu-alan ammattilaisia, joiden kommentit eivät poikenneet yleisesti vallitsevasta käsityksestä kovinkaan radikaalisti. Ainakin ohjelmassa nämä matkailu- ja turismitoiminnan edustajat painottivat suomalaisten ensisijaista asemaa kaikessa kotimaassa harjoitettavassa, jokamiehenoikeuksiksi luokiteltavassa toiminnassa.

Turistien erheellisiin käsityksiin Suomen jokamiehenoikeuksista törmättiin myöhemminkin. Vuonna 1978 joukko saksalaisia tavattiin Saariselällä rakentamasta hirsimökkiä, jota varten he olivat luvatta kaataneet kahdeksan kiintokuutiota puuta. Tapausta käsiteltiin tuoreeltaan Kotimaan katsauksessa.

Tietolaatikko

Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen Suomessa oleskelevan mahdollisuutta käyttää luontoa siitä riippumatta, kuka omistaa alueen tai on sen haltija. Niistä nauttimiseen ei tarvita maanomistajan lupaa eikä niistä tarvitse maksaa. Jokamiehenoikeutta käyttämällä ei kuitenkaan saa aiheuttaa haittaa tai häiriötä.

Jokamiehenoikeudet lyhyesti

Saat
Liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen muualla kuin pihamaalla ja erityiseen käyttöön otetuilla alueilla (esimerkiksi viljelyksessä olevat pellot ja istutukset)
Oleskella tilapäisesti alueilla, missä liikkuminenkin on sallittua (esimerkiksi telttailla riittävän etäällä asumuksista)
Poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia
Onkia ja pilkkiä
Kulkea vesistössä ja jäällä

Et saa
Aiheuttaa häiriötä tai haittaa toisille tai ympäristölle
Häiritä lintujen pesintää ja riistaeläimiä
Kaataa tai vahingoittaa puita
Ottaa sammalta, jäkälää, maa-ainesta tai puuta
Häiritä kotirauhaa
Roskata
Ajaa moottoriajoneuvolla maastossa maalla ilman maanomistajan lupaa
Kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia

(Lähde: Ympäristöhallinto 2014)

Kommentit
  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto