Hyppää pääsisältöön

Jokamiehenoikeudet kasvattivat massaturismin uhkaa Suomessa 1974

Presidentti Urho Kekkonen paljasti ensi kertaa mielipiteensä massaturismista Ylen vuonna 1974 esittämässä ajankohtaisohjelmassa, jossa pyrittiin tekemään selväksi mitä maan tapana pidetyillä jokamiehenoikeuksilla tarkoitettiin. Asiantuntijat sekä matkailualan ammattilaiset pohtivat myös mitä tehdä ulkomaalaisille turisteille, joiden koettiin hyväksikäyttävän näitä löyhästi valvottuja sääntöjä.

Jokamiehenoikeus on ollut Pohjoismaissa voimassa ikimuistoisista ajoista lähtien. Kyseessä ei ole laki, vaan maan tapa. Pääpiirteittäin ne antavat ihmisille mahdollisuuden nauttia vapaasti luonnon suomista arvoista. Tällaisiksi luetaan mm vapaa retkeily ja hiihtäminen, merien ja järvien rannoilla uiminen ja luonnonvaraisten marjojen sekä sienien ja kukkien poimiminen. Ihmiset voivat myös pienin rajoituksin harjoittaa näitä oikeuksia toiselle kuuluvalla maalla.

Näitä muinaisia, maalaisjärkeen pohjautuvia oikeuksia alettiin kuitenkin pitää ongelmallisina 1970-luvulla. Kaupungistuminen yleistyi ja ihmisten vapaa-aika lisääntyi voimakkaasti. Jokamiehenoikeudet huomattiin kovin tulkinnanvaraisiksi. Kaiken taustalla lienee ollut ihmisten kasvava omistus- ja yksityisyydenhalu, jotka eivät sopineet jokamiehenoikeuksien lähtökohtiin. Esimerkiksi maanomistajalla oli yhtä lailla oikeus aidata oma alueensa ja myös kieltää muiden liikkuminen omaksi pihapiirikseen tulkitsemalla alueellaan.

Suomen valtiovalta sääti lopulta vuonna 1973 erityisen ulkoilulain sääntöjen tueksi. Laki ei kuitenkaan sellaisenaan vakuuttanut asiantuntijoita, eikä juuri selkeyttänyt sääntöjä jokamiehille. Sitä kritisoitiin löyhäksi, eikä siinä puututtu jokamiehenoikeuksien kiistanalaisimpiin kohtiin. Paljon kritisoitiin myös sitä, ettei laki säätänyt maan tapana pidettyjä oikeuksia vain suomalaisten oikeuksiksi.

Ohessa on katsottavissa ulkoilulain esittely sisäministeri Antero Väyrysen toimesta vuodelta 1969.

Erityisesti keskieurooppalaisten turistien koettiin röyhkeästi hyväksikäyttävän suomalaisten sinisilmäisyyttä. Ulkomaisen väärinkäytön pelättiin turmelevan Suomen luonnon ja johtavan tilanteeseen, jossa matkailijoiden suosimilla alueilla olisi enemmän turisteja kuin kantaväestöä.

Itse tasavallan presidentti Urho Kekkonen otti Ylen ohjelmassa kantaa tilanteeseen. Hän ei henkilökohtaisesti pitänyt massaturismista:

"Jos massaturismi kehittyy sellaiseksi kuin epäillään, turisteja, suurissa laumoissa, tulee Lappiin vaikka viisi tai kymmenen kertaa sellainen määrä kuin tähän saakka, niin kyllä siinä vähemmistö häviää", Kekkonen totesi. "Minä en ole koskaan sitä uskaltanut tähän saakka sanoa, sillä pelkään, että monet ihmiset pahastuvat siitä."

Ohjelmassa haastateltiin kuitenkin myös monia matkailu-alan ammattilaisia, joiden kommentit eivät poikenneet yleisesti vallitsevasta käsityksestä kovinkaan radikaalisti. Ainakin ohjelmassa nämä matkailu- ja turismitoiminnan edustajat painottivat suomalaisten ensisijaista asemaa kaikessa kotimaassa harjoitettavassa, jokamiehenoikeuksiksi luokiteltavassa toiminnassa.

Turistien erheellisiin käsityksiin Suomen jokamiehenoikeuksista törmättiin myöhemminkin. Vuonna 1978 joukko saksalaisia tavattiin Saariselällä rakentamasta hirsimökkiä, jota varten he olivat luvatta kaataneet kahdeksan kiintokuutiota puuta. Tapausta käsiteltiin tuoreeltaan Kotimaan katsauksessa.

Tietolaatikko

Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen Suomessa oleskelevan mahdollisuutta käyttää luontoa siitä riippumatta, kuka omistaa alueen tai on sen haltija. Niistä nauttimiseen ei tarvita maanomistajan lupaa eikä niistä tarvitse maksaa. Jokamiehenoikeutta käyttämällä ei kuitenkaan saa aiheuttaa haittaa tai häiriötä.

Jokamiehenoikeudet lyhyesti

Saat
Liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen muualla kuin pihamaalla ja erityiseen käyttöön otetuilla alueilla (esimerkiksi viljelyksessä olevat pellot ja istutukset)
Oleskella tilapäisesti alueilla, missä liikkuminenkin on sallittua (esimerkiksi telttailla riittävän etäällä asumuksista)
Poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia
Onkia ja pilkkiä
Kulkea vesistössä ja jäällä

Et saa
Aiheuttaa häiriötä tai haittaa toisille tai ympäristölle
Häiritä lintujen pesintää ja riistaeläimiä
Kaataa tai vahingoittaa puita
Ottaa sammalta, jäkälää, maa-ainesta tai puuta
Häiritä kotirauhaa
Roskata
Ajaa moottoriajoneuvolla maastossa maalla ilman maanomistajan lupaa
Kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia

(Lähde: Ympäristöhallinto 2014)

Kommentit
  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.