Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Tyhmyreille pääkuva

Mistä tiedät kuuntelevasi rap-musiikkia? Miten suomalainen tango on syntynyt? Musiikin asiantuntijat esittelevät musiikkigenret niin, että tyhmyrikin tajuaa.

Klassinen musiikki tyhmyreille: kaavoja ja sirkustaiteilijoita

RSO
RSO Kuva: Jukka Lintinen / Yle kuvapalvelu kapelimestari hannu lintu

Tuntuuko klassinen musiikki vaikeasti lähestyttävältä? Mitä klasari eli länsimainen taidemusiikki oikeastaan on? Toimittaja-kirjailija Minna Lindgrenin ohjauksessa tyhmyrikin pääsee jyvälle tästä massiivisesta ja epäyhtenäisestä genrestä.

Minna Lindgren
Minna Lindgren Minna Lindgren Kuva: Yle / Sari Casal minna lindgren

Lyhyt historia

Koska länsimaisen sivistyksen tuhatvuotista historiaa on oikeasti mahdotonta kattaa yhdessä tiiviissä nettiartikkelissa, nyt oiotaan mutkat suoriksi. Voimme tässä yhteydessä unohtaa keskiajan ja renessanssin Minna Lindgrenin luvalla.

”Tärkeimmät historian vaiheet länsimaisessa taidemusiikissa ovat barokki, klassismi, romantiikka ja 1900-luku eli modernismi. Keskiajalla suoraan sanottuna klassinen musiikki ei ollut kovin kiinnostavaa, se oli etupäässä kaduilla ja se on dokumentoitu huonosti. Nuotteja ei ole, kirkon palveluksessa munkit ovat jotain kirjoitelleet muistiin. Renessanssiajalla on paljon mielenkiintoista musiikkia, mutta jos historia kiteytetään ummikolle, edellä mainitut neljä suuntausta riittävät”, Lindgren sanoo.

Länsimaisen taidemusiikin aikakaudet tai tyylisuunnat eivät ole evolutiivinen jatkumo, ei tarvitse siis tuntea keskiajan musiikkia ymmärtääkseen klassismia, Lindgren muistuttaa. Eri suuntaukset ovat myös menneet historian kuluessa päällekkäin. Musiikissa Barokin aikaa elettiin suunnilleen vuosina 1600-1750, klassismia 1750-1820 ja romantiikkaa 1815-1910.

Klassinen tyhmyreille

Barokin aikana vakiintuivat uudet sävellysmuodot kuten ooppera, konsertto ja barokkisonaatti. Barokkimusiikki on hyvin monipuolista ja esimerkiksi italialainen, saksalainen ja ranskalainen barokkityyli poikkeavat toisistaan huomattavasti. Lindgren kuvailee, että 1600-luvulla säveltäjät olivat työläisiä, jotka pusersivat tilaustyönä musiikkia kirkon ja hovin tarpeisiin sääntöjä kunnioittaen. Barokin tunnetuimpiin säveltäjiin lukeutuvat muun muassa Johann Sebastian Bach, Georg Friedrich Händel ja Antonio Vivaldi.

Klassismin aikana saivat nykymuotonsa muun muassa sonaatti, sinfonia ja jousikvartetto. Aikakauden musiikille tyypillistä on esimerkiksi melodioihin keskittyminen ja sonaattimuoto, johon kuuluu kappaleen teeman esittelyjakso, kehittelyjakso ja kertausjakso. Klassismin suurimmat säveltäjänimet ovat Joseph Haydn ja Wolfgang Amadeus Mozart.

Romantiikan aikakauteen hypättiin Ludwig van Beethovenin perässä. Romantiikan säveltäjät alkoivat rikkoa barokin musiikille tyypillistä kaavamaistakin estetiikkaa, teosten ainutkertaisuus korostui ja säveltäjät alkoivat käyttää näyttäviä ilmaisutapoja. Musiikista tuli ennennäkemättömän suurta ja voimakasta. "Beethovenin Eroicasta lähtien musiikki rupesi paisumaan. Salit kasvoivat, soittimet paranivat ja oli ihan akustinen syy rakastaa meteliä. Tämä huipentui Mahleriin, jonka kahdeksannessa sinfoniassa on tuhat ihmistä lavalla", Lindgren kertoo.

1900-luvulla koko musiikin kenttä muuttui. Syntyi muun muassa kevyt musiikki. Modernismi ei ole saanut samanlaista suurta jalansijaa kuin aiemmat taidemusiikin tyylisuunnat. ”Ensimmäisen kerran vakiintui käytäntö, että soitetaan muutakin kuin uutta musiikkia. 1900-luvusta lähtien taidemusiikki on ollut hyvin historiapainotteista ja se on uusi ilmiö”, Minna Lindgren huomauttaa.

Klassisen musiikin erityispiirteet

Klassinen musiikki on niin moninaista, että on helpompaa aloittaa taidemusiikin lähestyminen sen kautta, mitä se ei ole. ”Klassisesta musiikista puuttuu rumpukomppi ja kertosäe. Klassinen musiikki on harvoin sähköisesti vahvistettua, koneistot ovat akustisia. Se on myös harvoin improvisoitua, klassinen musiikki on siis nuotteihin kirjoitettua ja jonkun säveltämää”, Lindgren selventää.

Klassisen musiikin solistit ovat kaikki huippusirkustaiteilijoita. Kuten suuri sirkustaiteilija myös suuri muusikko saa suorituksen näyttämään helpolta

Äkkiseltään klassisen musiikin kuuloista akustisin kokoonpanoin soitettavaa sävellettyä musiikkia hyödynnetään etenkin elokuvien dramatisoinnissa, mutta se ei ole länsimaista taidemusiikkia. ”Elokuvamusiikki on eri genre. Klassinen musiikki useimmiten sävelletään elävälle konserttiyleisölle ja klassisen musiikin sävellykset toimivat itsenäisinä teoksina”, Lindgren perustelee.

Virtuoosit kuuluvat klassiseen musiikkiin. Suuri osa sävellyksistä on niin vaikeita, ettei kuka tahansa sunnuntaisoittelija pysty viemään niitä kunnialla läpi. ”Klassisen musiikin solistit ovat kaikki huippusirkustaiteilijoita. Kuten suuri sirkustaiteilija myös suuri muusikko saa suorituksen näyttämään helpolta, jolloin yleisö ei tajua, miten vaikeita asioita hän tekee. Tätäkin puolta on hauska seurata, jos kuuntelee klassista musiikkia paljon. Soitto ei ole pelkästään tekninen suoritus, vaan arvioinnissa on tulkinnan panos. Klassinen musiikki perustuu siihen, että sama kappale soitetaan aina uudestaan ja uudestaan. Tulkintaa rajoittaa tekniikan osaaminen. Ainoastaan huippuvirtuoosi voi heittäytyä sellaiseen tulkintaan, jota yleisö toivoo", Lindgren huomauttaa.

Myös klassiselta laulajalta vaaditaan paljon. ”Monet eivät tajua, miten ihminen voi laulaa ilman mikrofonia ja kehittää kaikukopan itsestään niin että ääni kantaa satapäisen orkesterin yli ja sanoista saa vielä selvää. Samaan aikaan hän myös näyttää kivalta ja kiipeää köyttä pitkin ylös kattoon. Monta asiaa pitää olla kohdallaan ennen kuin oopperaesitys on huippu”, Lindgren toteaa.

Klassisen musiikin kolme merkittävintä henkilöä

Minna Lindgren korostaa, että erittäin suuria klassisen musiikin merkkihenkilöitä ovat luonnollisesti muun muassa Bach, Mozart ja suomalaisittain Sibelius, mutta jos haetaan henkilöitä, jotka ovat vieneet klassista musiikkia uuteen suuntaan, kolmen kärkeen he eivät yllä. Nyt ei siis puhuta henkilöiden musiikista, vaan heidän panoksestaan koko klassiseen musiikkiin. Yksi nimi nousee ylitse muiden.

”On hämmästyttävää, kun joku yksin rikkoo kaiken, mullistaa kaiken ja saa jotain suurenmoista aikaiseksi siksi, että tekee aivan toisin kuin aikaisemmin on tehty. Hän ei välitä siitä, mikä on sopivaa. Tällainen henkilö on Beethoven ja juurikin merkittävin tällä kriteerillä. Hän oikeastaan yksin siirtyi klassismista romantiikkaan, joka oli kokonaan uusi suuntaus. Yhtenä ihmisenä Beethovenin panos oli suunnaton ja ylittämätön”, Lindgren hehkuttaa.

"Beethovenin kolmannen sinfonian Eroican jälkeen sinfonia oli jotain aivan muuta kuin aikaisemmin", Minna Lindgren toteaa.

Lindgrenin listalle nousee myös Arnold Schönberg, joka 1910-luvulla hylkäsi oikeastaan kaiken, mitä musiikki oli siihen saakka ollut. ”Hän hylkäsi melodian, rytmin ja harmonian ja loi kommunistisen tasa-arvosysteemin musiikkiin, eli sävel C ei saa esiintyä uudelleen teoksessa ennen kuin kaikki oktaavin 12 säveltä on käyty läpi. Tällä on vaikutusta edelleen, eli sikäli merkitys oli yhtä suuri kuin Beethovenilla, joskin päinvastainen. Beethoven avasi portit, maailmat ja mahdollisuudet ja Schönberg tuhosi ne.”

"Schönbergin Pierrot Lunaire on oikeastaan musiikkiteatteria", Minna Lindgren muotoilee.

Kolmen kärkeen yltää lisäksi Georg Philipp Telemann. ”Hän oli käsittämättömän monipuolinen barokkimies. Barokin aikana syntyivät paikallistyylit, mutta Telemann hallitsi ne kaikki ja teki kaikkia mahdollisia lajeja, genrejä ja tyylejä mitä vain oli olemassa. Sen lisäksi hän oli niin sanottu yleismusiikkimies ja loi sen musiikkielämän, jossa me pitkälti edelleen elämme. Hän kaupallisti musiikin, nuotteja alettiin painaa ja myydä, konsertteihin alettiin myydä lippuja, musiikkikorkeakouluja perustettiin. Tässä mielessä hänen panoksensa oli hämmästyttävä" Lindgren summaa.

"Telemannin Tafelmusik on hyvä esimerkki säveltäjän kaupallisesta puolesta eli musiikki oli taustaa. Telemann sävelsi vihkokaupalla monipuolista ja hauskaa illanviettomusiikkia", Minna Lindgren kertoo.

Klassinen musiikki tänään

Monella tapaa klassinen musiikki on samanlaista kuin se oli sata tai kaksisataa vuotta sitten. "Hirveän vähän ollaan päästy 1800-luvulta minnekään. Meillä on sama musiikkikoneisto, -yleisö, ja -elämä kuin 1800-luvulla. Salit, orkesterit ja jopa orkesterin pukeutuminen on sieltä. Toisaalta se on oire siitä, että aika hyvä konsepti on keksitty, koska se toimii yhä”, Minna Lindgren sanoo.

Tietynlaisesta pysähtyneisyydestä huolimatta klassisen musiikin olemassa olevien tyylien kirjo on laajempi kuin koskaan aikaisemmin, hän huomauttaa. Kovin monista tyyleistä ei pääse kuitenkaan livenä nauttimaan. "Suomessa on harvinaisen monipuolinen taidemusiikin konserttielämä orkesteripuolella, mutta vain siellä. Klassinen musiikkihan ei ole vain orkesteria. Harvemmin täällä kuullaan gamba- tai jousikvartetti-konserttia. Klassisessa musiikissa on hirveästi marginaalia, mikä on aika surullista. Meillä on hyvin laitoskeskeinen valtavirtamalli, mutta sitä kuitenkin toteutetaan monipuolisesti."

Kommentit
  • Anssi Kelan lyriikka vakuutti ja liikutti

    Anssi Kela löysi vanhan menestysreseptin

    Tällä kertaa kokonaan kotimaisessa Levylautakunnassa oli mukana monen hittiartistin uutta tuotantoa. Uusia lauluja olivat kuuntelemassa Diandra, Samuli Laiho ja Pekka Laine. Äänestyksen tulos ja kommentit 1. Anssi Kela: Ilves 26 pistettä (Anssi Kela) Diandra: Ei tätä voinut ruveta analysoimaan, jäi vaan kuuntelemaan. Tarina vei heti mukanaan.

  • Kylie Minoguen kantrivalssi ja Maj Karman rokkileka

    Kylie Minoguen kantrivalssi Levylautakunnan voittaja

    Levylautakunnan arvioille alttiiksi valikoitui viikon uutuuksista mm. Australian lahja pop-maailmalle, tuore laulaja-lauluntekijä ja kotimainen rokkijyrä. Arvionsa antavat Ylen Juha-Pekka Sillanpää, Susanna Vainiola ja Jyrki Koskenseppä. Äänestyksen tulos ja kommentit 1.

  • Kolme sointua riittää tangokuninkaillekin

    Tangokuninkaat Jukka Hallikainen ja Marko Maunuksela

    Tangokuninkaat Jukka Hallikainen ja Marko Maunuksela ovat yhdistäneet voimansa duoksi, joka alkaa keikkailla yhdessä ja levyjäkin on tekeillä. Levylautakunnassa Marko ja Jukka saavat arvioitavakseen viikon uutudet. Tämän duon täydentää trioksi toimittaja Maija Salminen. Pisteet ja kommentteja 1.