Hyppää pääsisältöön

Majava: luonnon suojelija

Majavainsinööri laskeskelee patoaan varten kantavuuslaskuja.
Majavainsinööri laskeskelee patoaan varten kantavuuslaskuja. Kuva: Yle/ Katariina Hirvonen insinööri

Majava rakentaa insinööritaidoillaan vaikuttavia patoja ja luo monille uhanalaisille lajeille suotuisan elinympäristön. Voisiko ihminen ottaa oppia majavasta – tai antaa suurten jyrsijöiden vain olla?

Maisema voisi olla maailmanloppuelokuvasta.

Majava-allas näyttää lammelta, jonka keskeltä nousee kuolleita puita. Ne lahoavat pikkuhiljaa pystyyn ja katkeilevat nysiksi myrskyjen aikana.

Majavat ovat ojan patoamalla aiheuttaneet usean hehtaarin kokoisen lammen keskelle metsää.

Kuva: Milla Vahtila. Avaa panoraamakuva majava-altaasta klikkaamalla.

Tämä muutaman hehtaarin kokoinen majava-allas on ollut paikoillaan jo vuodesta 2006. Helsingin yliopiston metsätieteiden laitoksen väitöskirjatutkijan Mia Vehkaojan mukaan asutusta ei ole tällä hetkellä, sillä pato vuotaa ja kauempana oleva pesä on romahtanut.

Majava saattaa kuitenkin palata takaisin kerran hyväksi havaitulle pesäpaikalle: tällöin sen tarvitsee tehdä vain korjauksia patoon sekä pesään asettuakseen aloilleen uudestaan.

Mikään muu eläinlaji ei aiheuta Suomen luonnossa yhtä dramaattisia muutoksia – majavaa voi verrata aikaansaannoksissa afrikannorsuun, sillä nisäkkäistä vain ne pystyvät katkomaan täysikasvuisia puita.

Maisema voi muuttua ihmisen silmin järkyttäväksi, kun majavat pääsevät valloilleen. Näkymän karuudesta huolimatta Vehkaoja löytää maisemasta rutkasti hyviä puolia.

”Ei pidä antaa ulkomuodon hämätä”, hän toteaa.

Tosiaan, karuuden keskeltä löytyy paljon kauneutta. Tavi poikasineen piilottelee vehreän kaislikon takana ja ympärillä levittyy kaunis kosteikko, joka on täynnä elämää.

Majava monimuotoistaa ympäristöään

Kun majava nostattaa padolla tulvan metsän keskelle, puut tukehtuvat ja kuolevat. Veden äkillinen ilmaantuminen aiheuttaa orgaanisen aineksen ja ravinteiden huuhtoutumisen vesistöön. Siitäkös moni eliö innostuu: uuteen lätäkköön ilmaantuu vesiselkärangattomia jotka taas houkuttelevat paikalle ilmaantuneesta buffetpöydästä kiinnostuneet hyönteissyöjät. Eli vaikkapa vesilinnut poikasineen, sammakot ja lepakot.

Metsiemme insinööri

  • Majava rakentaa patoja, sillä vettä pitkin se saa kellutettua itselleen puita syötäväksi ja rakennusaineeksi. Vesi suojaa myös kekomaisen pesän suuaukkoa ja pitää pedot loitolla.
  • Majavat rakentavat ja asuttavat patoallasta perhekunnissa.
  • Suomen euroopanmajavakanta metsästettiin sukupuuttoon 1800-luvulla, mutta sitä on elvytetty istutuksin. Suomessa on sekä euroopanmajavaa että amerikanmajavaa, sillä niiden ei tiedetty olevan eri lajia
  • Hämeenlinnan Evon alueella elää amerikanmajavia

Metsän kehitys alkaa alusta, kun majavien aiheuttama allas aikoinaan kuivuu. Geneerisen metsän keskelle syntyy suorastaan ”lajistollinen hotspot”, Vehkaojan sanoin.

Monet uhanalaiset lajit hyötyvät valtavasta lahopuun määrästä, jota löytyy majava-altaan pystyyn kuolleista puista. Lahossa puussa viihtyviä hyönteiset houkuttelevat paikalle pohjantikkoja, ja kosteassa puussa viihtyy uhanalaisia jäkälälajeja.

Ihmisillä oppitunnin paikka

Majava on todellinen luonnon suojelija, uhanalaisten lajien ekosysteemi-insinööri.

Ihminen voisi ottaa oppia majavasta varsinkin luonnonsuojelullisista syistä, Vehkaoja toteaa. Kaivinkoneen avuin voi rakentaa kosteikkoja joissa vaikkapa vesilinnut viihtyvät. Toisaalta Vehkaoja kyseenalaistaa kosteikkojenrakentamishankkeiden tarpeellisuuden: hänen mukaansa keinotekoisten kosteikkojen rakentelun sijaan ihminen voisi mahdollistaa majavien leviämistä laajemmalle. Majava voisi luoda monille uhanalaisille lajeille asuinpaikkoja ilman koneita ja suunnitelmia.

”Miksi upottaa miljoonia kosteikkojenrakennushankkeisiin, jos majava tekee saman työn ilmaiseksi?”, hän kysyy.

Miksi uranvalinta insinööriksi?

Monimuotoisuus kukoistaa. Pöriseviä ötököitä on suorastaan häiritsevän paljon. Tuolla meni metsäviklo! Pusikossa hyppii viitasammakko.

Viitasammakko on vähällä hypätä pois käsistä.
Suojeltu viitasammakko viihtyy majava-altaalla. Viitasammakko on vähällä hypätä pois käsistä. Kuva: Yle/ Milla Vahtila viitasammakko

Majava ei varmastikaan itse osaa ennakoida omia toimiaan luonnon rikastuttamisen näkökulmasta. Silti se monipuolistaa Suomen luontoa pelkällä olemassaolollaan: luomalla itselleen sopivia elinympäristöjä.

Metsänomistajien ei kannata pelästyä majavaa. Se tekee padon aina vesistöön, ja saa sen tulvimaan toimillaan. Usein se kohdistaa rakennustoimensa jo olemassa olevaan järveen ja laajentaa sitä. Tällöin ympäristö ei muutu niin radikaalisti kuin metsäympäristössä, vaan vesistö laajenee ja järven rannalle syntyy majavan padolla luoma matalikko.

Majavat rakentavat patoa useimmiten pareittan, mutta yksinäinenkin majava voi alkaa tulvatoimiin. Yksi padon rakentamisen syy sinkkumajaville on tietenkin kumppanin houkuttelu. Vehkaoja osaa kertoa urosmajavasta, joka ei saanut houkuteltua naaraita altaalleen. Siispä se hylkäsi padon ja teki toiseen paikkaan uuden. Sillä kertaa taisi onnistaa paremmin.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • Andromedan galaksi on kuin utupilvi samettisella yötaivaalla

    Andromedan galaksi on kuin utupilvi yötaivaalla

    Syksy on erinomaista aikaa aloittaa tähtiharrastus, kun yöt ovat tummenneet ja sää vielä melko lämmin. Harrastus ei edellytä suuria välinehankintoja. Aluksi riittää hyvä tähtikartta, jonka avulla voi etsiä tähtikuviot taivaalta. Taskulamppu on hyvä apu kartan katsomiseen ulkona illan pimeydessä.