Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Tyhmyreille pääkuva

Mistä tiedät kuuntelevasi rap-musiikkia? Miten suomalainen tango on syntynyt? Musiikin asiantuntijat esittelevät musiikkigenret niin, että tyhmyrikin tajuaa.

Suomalainen tango tyhmyreille: rakkautta ja kaukokaipuuta

Tangotanssijoita
Tangotanssijoita Kuva: Yle / Seppo Sarkkinen lavatanssit

Mitä on suomalainen tango? Miksi suomalainen tango pitää erotella muusta tangosta? Näihin kysymyksiin vastaa Tangomarkkinoiden orkesterin kapellimestari Mika Toivanen.

Mika Toivanen on Tangomarkkinoiden kapellimestari
Mika Toivanen Tangomarkkinat 2014 Finaalin karsinnassa Mika Toivanen on Tangomarkkinoiden kapellimestari Kuva: Yle / Salla Mäkipelto mika toivanen

Lyhyt historia

Tango on syntyjään Argentiinasta ja kulkeutui 1900-luvun alussa Eurooppaan. Suomessa siitä syntyi omanlaisensa musiikin muoto. ”Ainakin 100 vuotta sitten asiat piti lokalisoida, eli tehdä paikalliselle kulttuurille sopivaksi. Täällä on osattu ottaa suomalainen mielenlaatu ja kulttuurihistoria mukaan siihen muunnokseen”, Tangomarkkinoiden orkesterin kapellimestari Toivanen selventää. Tango siis kuulostaa eriltä pohjolassa, Pariisissa ja Etelä-Amerikassa.

1913 nähtiin Suomessa ensimmäinen tangotanssiesitys, josta alkoi ensimmäinen tangovillitys. Askeleet otettiin foxista. 1930-luvulle saakka valtaosa tangomusiikista oli käännöskappaleita varsinkin Saksasta. Laulujen teemat olivat eksoottisia. 30-luvun loppua kohden alettiin säveltää omaa tuotantoa ja suomitango alkoi hahmottua. Lopullinen käänne kohti melankolista pohjavirettä tapahtui Toisen maailmansodan myötä, joka toi menetyksen, surun ja kaipuun tematiikan tangoon.

Sodan aikana ja sitä seuranneella vuosikymmenellä merkittävin säveltäjä oli Toivo Kärki (mm. Siks’ oon mä suruinen), jonka rinnalle nousi 1950-60-luvuilla Unto Mononen (mm. Satumaa).

Toivo Kärki vuonna 1964
Toivo Kärki vuonna 1964 Toivo Kärki vuonna 1964 Kuva: Yleisradion toiminnassa / Kerttu Forsman toivo kärki

”Kärki ja Mononen sävelsivät ne suomalaiset standarditangot, jotka kaikki tuntevat ja mieltävät tangomusiikiksi. Pitää muistaa, että vuosikymmenet ovat luoneet näille kappaleille sen merkityksen ja kulttuurihistoriallisen latauksen, joka niillä nyt on. Uskon, että he tekivät siksi tangoa, että se oli tuolloin suosittua musaa ja sillä pystyi elättämään itsensä säveltäjänä. Esimerkiksi Satumaan levytti jo 1955 Henry Theel eikä siitä tullut hittiä. Ei se ollut laakista selvä. Tarvitsee oikean kontekstin ja hetken. Jos nyt yrittäisi tehdä uutta Satumaata, niin ei onnistuisi”.

Taisto Tammi 1964
Taisto Tammi Taisto Tammi 1964 Kuva: Yle taisto tammi

Oikea hetki tangolle Suomessa oli 1960-luku, jolloin maan valtasi ennennäkemätön tangohuuma. Satumaasta tuli hitti Reijo Taipaleen levyttämänä 1962 ja romanilaulajien esiinmarssi alkoi Taisto Tammen johdolla. Tähän kauteen liittyy vastakkainasettelu maaseudun ja kaupungin välillä. Se näkyi suoraan levymyyntilistoilla, joita hallitsivat tango ja rautalankamusiikki. Toivanen tarkentaa: ”Tango edusti agraariyhteiskuntaa ja sitten olivat kaupunkilaiset, jotka tekivät The Beatlesin jalanjäljissä rockia. Nykyäänhän on muodikasta tehdä hyppyjä kulttuurien välillä, mutta siihen aikaan ei ollut. Olit valinnut puolesi osittain siitä johtuen, missä asuit.”

60-70-lukujen taitteen ajan henki näyttäytyi myös tangossa. Kappaleiden teemat alkoivat käsitellä muutakin kuin rakkautta tai ainakin näkökulma laajeni kaipauksesta ja menettämisestä yhteiskunnalliseen suuntaan. ”Sieltä on tullut loistavia kappaleita, kuten Nuoruustango ja Chydeniuksen monet muut hienot sävellykset”, Mika Toivanen hehkuttaa.

Vuosikymmenen ajan tango oli laskusuhdanteessa ja Toivanen täydentää näkemystä: ”Uskon, että 80-luvulle tultaessa oli tangossa jonkunlainen taiteellinen aallonpohja”. Vuosikymmenen kuluessa tangosta tuli massojen keskuudessa jälleen suosittua. Ilmaantui uusia tekijöitä. Iskelmä ja rock alkoivat vierailla toistensa reviirillä. Ironisesti esimerkiksi Topi Sorsakoski & Agents naitti levyillään yhteen tangoa ja beat-musiikkia – 60-luvun kilpakumppaneita – ja toi perinteisen tanssimusiikin uusien sukupolvien kuultavaksi.

1985 järjestettiin ensimmäiset Tangomarkkinat Seinäjoella. ”Se, miten Tangomarkkinat on näiden formaattilaulukilpailujen rinnalla säilynyt, on aika hieno juttu. Jossain vaiheessa olen ajatellut, että tämä ei varmaan jatku loputtomiin, mutta nyt alkaa tuntua, että suomalainen tango on niin vahvana jossain äidinmaidossa kaikilla meillä ja tulevilla sukupolvilla, että kyllä siellä varmaan 60-vuotisjuhlatkin pidetään”, Toivanen kommentoi.

Tangomarkkinoista on muodostunut suomalaisen tangon suurin kuva, ensimmäinen mielleyhtymä siitä mitä tango on. Festivaali on vakiinnuttanut tangokulttuurin aseman, mutta asialla on kääntöpuoli, josta Toivanen huomauttaa: ”Viemättä yhtään Tangomarkkinoiden arvoa pois, se määrittää joskus liikaakin suomalaista tangoa. Mutta se kertoo siitä, kuinka iso merkitys tapahtumalla on.”

Jari Sillanpää 1999
Jari Sillanpää vuonna 1999 Jari Sillanpää 1999 Kuva: Yle / Antero Tenhunen jari sillanpää

1990-luku oli nostalgian aikaa. Yksi vuosikymmenen merkkipaalu on Jari Sillanpään kruunaaminen tangokuninkaaksi 1995. ”Jarin tapa tehdä asioita on pikkuisen erilainen kuin muilla koskaan ennen. Häneen ei päde se perus-suomalainen jurnuttaja. Sen Jari on tuonut suomalaiseen tangoon, että asioita voi tehdä omalla tavalla - voin tehdä näin ja noin ja voin tempaista parit piruetit välissä”, Toivanen analysoi.

2000-luvulla tangokulttuuri on jälleen piristynyt, kun uusi tango ja tango nuevo ovat saavuttaneet myös suuren yleisön korvat. ”Uusi tango on lähinnä sitä, jota ei ole tehty 60-luvulla. Tehdään tangoa omista lähtökohdista, että on laatikon ulkopuolinen ajattelu ja kyky kyseenalaistaa. Minun historia on 80-luvun syntikkapopissa ja totta kai se vaikuttaa”, Toivanen selventää. Tango nuevo yhdistää argentiinalaiseen tangoon elementtejä mm. jazzista ja klassisesta musiikista. ”Se on sitä Piazzollan jälkihöyryissä tehtyä tangoa.”

Suomalaisen tangon erityispiirteet

Tango on ennen kaikkea rakkauden musiikkia. ”Siinä on sisäänrakennettu eroottinen lataus. Tanssilavalla tangon sanojen myötä ikään kuin puhuu sille tanssipartnerilleen. Jos itse ei uskalla sanoa, että ’rakastan ihan mahdottomasti sua’, niin se tulee tangon sanojen siivillä”, Toivanen filosofoi. ”Rakkaus on keskeinen aihe ja mieluummin vielä mennyt rakkaus. Ja hyvässä tekstissä on kaipuu. Rakkaus on siirtynyt tuonpuoleiseen tai sitten siinä on ihmissuhde, joka ei saanut jatkua. Nämä ovat tangon tietynlaiset päälinjat.”

Siinä on sisäänrakennettu eroottinen lataus.

Toivanen tarkentaa, että tangon kulta-aika sodanjälkeisessä Suomessa oli kumminkin jonkunlaista todellisuuspakoa. "Esimerkiksi argentiinalainen tango on paljon konkreettisempaa ja siinä esiintyy paljon kaupunkien nimiä, mutta ei Helsinki- ja Turku-tangoja kovin montaa ole. Suomessa on aina sellainen unenomainen satu-ulottuvuus ja se näkyy ihan kappaleiden nimissä. Se on kaukokaipuuta johonkin – tähtien taa tai aavan meren tuolle puolen, ihan mihin vaan”.

Toivanen hehkuttaa, kuinka tekstien sanomaa korostetaan musiikin keinoin: ”Isoilla melodiahypyillä saadaan tiettyä draamaa ja dramaattisuutta - isoja kaaria, pitkiä ääniä. Siihen kun lataa oikein sydäntä riipivän tekstin, niin kyllä mä uskon, että se viesti menee siinä perille.” Olennainen osa on myös slaavilainen perinne: molli. ”Onhan niitä duuritangojakin, eikä tämä ole mikään sääntöihin kirjoitettu juttu, mutta minun mielenmaisemassa molli ilmaisee suomalaisessa tangossa asioita hienommin.”

Suomalaista tangoa on luonnehdittu rytmiikaltaan marssitangoksi, jossa iskut osuvat tahdin vahvoille osille. ”Tuleeko se sitten lavatanssiperinteestä? Sitä rytmiä on helppo seurata”, Toivanen pohtii ja jatkaa: ”Tango on paljon enemmän kuin rytminen osa tai komppi. Mulle sovittajana habanera-rytmikuvio on erittäin käytetty. Ja onhan tangoja, joissa on pelkkä beguine-osa. Sen ei aina tarvi olla sitä ’ran-tan-tan-tan’-rynkytystä. Tango on mun mielestä myös tunnetila, melodiassa oleva tietynlainen jännite tai teksti. Isot tunteet ja isot melodiat ovat sellaisia juttuja, joista tietää kuuntelevansa tangoa.”

”Argentiinalaisessa tangossa temponvaihteluja saattaa tapahtua paljon. Suomalaisessa tangossa se on aika harvinaista. Mononen/Kärki-akselilla pysytään aloitustempossa. Rytmiikka pitää nähdä suomalaisen sielunmaiseman ja luonteenlaadun kautta.”

Olavi Virta Kannaksen radiossa 1944
Olavi Virta Kannaksen radiossa 1944 Olavi Virta Kannaksen radiossa 1944 Kuva: Yle / Pentti Nikulainen olavi virta

Tangomarkkinoiden kapellimestari toteaa, että Suomessa tangolaulun perinne on vahvasti kiinni klassisessa laulutekniikassa: ”Se tulee varmasti Olavi Virrasta. Olahan on kaikkien aikojen suomalainen laulaja, siitä ei pääse mihinkään. Sen kertoo jo tapa lausua r-kirjain. Se on suoraan Virralta ja puhutaankin tango-ärrästä. Esimerkiksi nykyisessä argentiinalaisessa tangossa laulaa voidaan vaikka minkälaisella mörinällä ja kähinällä. Mun mielestä silloin teksti herää paremmin henkiin - klassinen äänenmuodostus pitää sanoman vähän etäisenä. Siksi kaipaisin suomalaiseen tangoon vähän erilaisia soundeja.”

Kontrabasso, kitara, piano ja bandoneon ovat olennaisia soittimia. ”Meidän bändin Petri Ikkelälle joskus valitetaan, että miksi sä tuollaista kituhaitaria (bandoneonia) soitat. Monelle iso haitari on se oikea tangosoitin. 60-luvun suomimeininkiin kuuluu tietty jouset, isommat tai pienemmät. Isolla kattauksella on tehty aika usein.”

Kolme merkittävää suomalaista tangoa

Listan kärkeen Toivanen nimeää kappaleen alta aikayksikön - Reijo Taipaleen ensimmäisen levytyksen Satumaasta vuodelta 1962. ”Tätä ei tartte selittää. Se on just se peruste tälle kappaleelle, että ei tartte selittää.”

Listan seuraavien sijojen pohdinta kestää pidempään. Paperilla käy esittäjistä mm. Pedro's Heavy Gentlemen, tangoyhtye Unto, Arja Koriseva ja Eino Grön sekä kappaleista mm. Tähdet meren yllä ja Kuoleman paikka. Lopulta Toivanen päätyy Arja Sipolan tulkintaan tangosta Taas lasken tiiltenpäät. ”Tässä on pilkahdus sitä, että on hyvällä tavalla tekstillä rikottu temaattisia kaavoja, menty vieraille vesille ja saatu aikaan jotain uutta. Hyvä melodia, hyvä teksti ja hyvä tulkinta.”

Kolmannen paikan vie lopulta Olavi Virran Täysikuu vuodelta 1953. "Täysikuu – tekstissä kiteytyy suomalaisen tangon tematiikka. Laulajana on kuningas itse: kaikkien kuninkaiden kruunaamaton kuningas. Ja sävellys on loistava. Sen on tehnyt Toivo Kärki."

Tango Suomessa tänään

Mika Toivasen tuntuma on, että tällä hetkellä tango on tulossa taas takaisin - osittain nostalgiasyistä. Hän painottaakin, että tango ei voi jäädä vain nostalgiatripiksi. Musiikin pitää kehittyä. ”Täällä tehdään todella monipuolisia juttuja. Olen omista lähtökohdistani yrittänyt tuoda tangoon sitä, että huomatkaa, tällaiset pop-biisitkin voisivat ihan hyvin olla suomalaista tangoa tänä päivänä. Minusta tuntuisi hullulta lähteä tekemään koko ajan uudestaan sitä samaa rahisevan gramofonin hommaa. Kun joka kesä on pyydetty Tangomarkkinoille töihin, niin olen ajatellut, että ehkä minun linja kumminkin on hyvä: Ei lähdetä nostalgiahommaa tuomaan esiin, vaan kokeilemaan rohkeasti.”

Sillä tavalla kulttuurihistoriaa ei ainakaan tehdä, että kaivetaan ne monoset ja kärjet aina naftaliinista. Siihen suomalaisella tangolla ei minun mielestä ole varaa.

”Kun tulin Tangomarkkinoille mukaan, hieno ja jalo ajatukseni oli, että tehdään tangosta tämän päivän käyttömusiikkia, mitä se ei silloin ollut. Muutaman vuoden jälkeen olen huomannut, kuinka vahvana nostalgia tangokulttuurissa on. Tulee sellainen olo, että jos suomalainen haluaa tangoa, se ottaa Monosen. Me ollaan liian lähellä sitä juttua nyt.”

”Minusta pitää tutkia, mitä tango voisi olla. Esimerkiksi sellainen hieno suomalainen tangobändi kuin Unto venyttää toisella puolella tangon käsitettä ja kokeilee omissa ympyröissään. Mä kokeilen täällä omissa ympyröissäni. Sillä tavalla kulttuurihistoriaa ei ainakaan tehdä, että kaivetaan ne monoset ja kärjet aina naftaliinista. Siihen suomalaisella tangolla ei minun mielestä ole varaa. Ei ole keneltäkään suurmieheltä pois, jos näytetään vähän toistakin kulmaa.”

  • Mene metsään! Avaruusromua 25.6.2017

    Metsässä olo rauhoittaa, ja myös musiikki.

    Metsässä oleskelu laskee verenpainetta, vähentää lihasjännitystä ja alentaa sydämen sykettä. Metsässä olo rauhoittaa. Sanotaan, että jo muutama minuutti metsässä vaikuttaa meihin, mutta metsän hyödyt ja vaikutukset tulevat parhaiten esiin, jos metsässä viihtyy pitempään. Stressi helpottaa. Olo paranee. Amerikkalainen Robert Scott Thompson on tehnyt metsäistä musiikkia. Steve Roach ja Robert Logan lähestyvät asiaa biologian ja ihmisen luontosuhteen kautta. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Levyjä soittava kone ja muita ihmeitä. Avaruusromua 18.6.2017

    Voiko levysotinta oikeasti käyttää soittimena?

    Levysoitin. Pyörivällä levylautasella, äänivarrella ja äänirasialla varustettu soitin, jolla soitetaan vinyylilevyjä. Sehän on sanamukaisesti soitin. Mutta entä kun sitä aletaan oikeasti käyttää soittimena? Siis ei normaaliin vinyylilevyjen soittamiseen, vaan instrumenttina. Sveitsiläinen Strotter Inst on soittanut levysoitinta jo yli 20 vuotta. Hän ei ole tiskijukka. Hän ei juurikaan soita äänilevyjä, vaan levysoitinta. Avaruusromussa myös musiikkia 8-bittisestä maailmasta, aikamatka syntesoijalla ja kolme mikrotonaalista tuubaa. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kukaan ei halunnut soittaa meidän kanssamme! Avaruusromua 11.6.2017

    Berliiniläinen nykymusiikkiorkesteri Kraftwerkin kimpussa.

    Soittajat vierastivat niitä kaikenlaisia häiriöääniä, kummallisia soundeja ja voimakkaita rytmejä, joista Kraftwerk rakensi musiikkinsa, muistelee yhtyeen perustaja Ralf Hütter. Entä kun berliiniläinen nykymusiikkiorkesteri kaivaa levyhyllystään unohtuneita Kraftwerkin vinyylilevyjä yli neljän vuosikymmenen takaa ja alkaa soittaa tuota outoa musiikkia? Avaruusromussa myös uusia ääniä Suomesta ja Amerikasta: Goamae, The Kolmas, Esa Ruoho ja The Greatest Hoax. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Erki Pärnoja - epäonnistuja

    Katso live: Late August

    Erki Pärnoja on kireä ja levoton tutkimusmatkailija, joka rakastaa epäonnistumisen riskiä. Lisäksi hän on Viron tunnetuimpia muusikkoja. Vieraana-sessiossa Pärnoja esittää uusitun version Late August -kappaleestaan. Live tallennettiin Tallinnan Telliskivessä.