Hyppää pääsisältöön

Kun käsikirjoittaja on vihainen

Aung San Suu Kyi saapuu vastaanottamaan kunniatutkintoaan Oxfordin Yliopistoon 2012
Aung San Suu Kyi saapuu vastaanottamaan kunniatutkintoaan Oxfordin Yliopistoon 2012 Aung San Suu Kyi saapuu vastaanottamaan kunniatutkintoaan Oxfordin Yliopistoon 2012 Kuva: EPA/ANDY RAIN oxfordin yliopisto

Mennyt maailma on tarina poikien välisestä ystävyydestä ja rakkaudesta. Tarinaan kutoutuu myös Julia, joka perii myöhemmin veljensä paikan Charlesin rakastettuna. Sukupuolet ja identiteetit ovat hämäriä ja hämyisiä 20-luvun malliin, ja Waugh kirjoittaa ne paljon viattomammaksi kuin mitä elämäkerta kertoo. Evelyn Waugh’n opiskeluaika Oxfordissa ja kieppuminen yläluokan liepeillä oli kyllä melkoista menoa, mikäli uskoo Paula Byrnen elämäkertaa Mad World - Evelyn Waugh and the Secrets of Brideshead. Kolmikymppisenä Waugh kääntyi tiukaksi katoliseksi, ja samaa käännöstä enteilee Charles Ryderin viimeiset ajatukset Menneen maailman sivuilla.

Tuorein Mennyt maailma- tulkinta on vuodelta 2008, se on elokuva jonka ovat käsikirjoittaneet
Andrew Davies ja Jeremy Brock. Koska Andrew Davies on klassikoiden käsikirjoittajana varsinainen grand old man, niin esitän kysymykseni vain hänelle. Oliko hän vihainen Charles Ryderille? Niin paljon elokuva poikkeaa kirjasta.

Mennyt maailma meni nurin

Andrew Davies on kääntänyt kirjan asetelman nurin. Matthew Gooden esittämä Charles on se kaunis poika johon kaikki rakastuvat. Charles on kiipijä joka hengaa rikkaiden joukossa, saalistaja joka iskee Flyte’n perheen nuoria ja kärkkyy kartanoa. Pitäisikö heitä varoittaa, kysyy teräväkielinen ja –katseinen Anthonyt Blanche, joka on tässä elokuvassa huomattavasti kesympi hahmo kuin tv-sarjassa kukkona tepasteleva Nickolas Grace.

Andrew Davies on ennenkin muuttanut henkilöitä. Hän kirjoitti myös Jane Austenin Järki ja tunteet- romaanin uudeksi televisiosarjaksi vuonna 2008. Daviesin jäljiltä eversti Brandon on miehekäs ja vireä, hän ratsastaa huimasti ja lennättää metsästyshaukkoja. Elinor vertaa häntä villihevosten kesyttäjään, joka saa lopulta hevosen tulemaan vapaaehtoisesti luokseen. Kuten Mariannenkin. Davies terästi Brandonia tekemällä hänestä romanttisen sankarin. Jane Austenin romaanissa – realismia vai satiiria? - Brandon on hyväsydäminen ja hieno mies, mutta Marianne näkee hänet flanelliliiviin pukeutuneena ja orastavaa vanhuutta potevana vanhanapoikana. Vuoden 1995 elokuvassa Alan Rickmanin Brandon huokuu vähän kamferintippojen hajuista nuhjuutta (oma mielikuvani) ja on kiusallisen rakastunut. Melkein säälii hehkeää Mariannea (Kate Winslet), joka lopulta ymmärtää uskollisuuden arvon. Vai kartanon arvon? Ei – Marianne rakastuu kyllä mieheensä vähitellen, lupaa kirjailija viimeisissä lauseissa. Jane Austen ei raski jättää ihastuttavaa tyttöhahmoaan ilman tosirakkautta.

Andrew Davies ei siis häikäile muuttaa henkilöiden luonteita tai suhteita. Mutta miksi näin suuri ärtymys Charles Ryderia kohtaan? En usko että häivä homoutta vaivaisi englantilaista kirjailijaa, joten vaivaako häntä Charlesin Ryderin pyrkimys sosiaaliseen nousuun, halu päästä osalliseksi yläluokan elämään? Vai eikä hän pidä Waugh’n romaanin kipeästä nostalgiasta ja hämäryydestä, johon Waugh ehkä kätkee ja sotkee omia varhaisempia aikeitaan ja ajatuksiaan. Kirjan hämäryys on osa tarinan kiehtovuutta – mutta tunnustan, se ärsyttää ainakin minua aina lukiessa. Siksi nautin Daviesin ilkeästä kysymyksestä, joka esitetään Anthony Blanchen suulla: Mitä Charles Ryder todella haluaa?

Eeva Luotosen kirjahistoria: Mitä menneen maailman Charles Ryder todella haluaa? Yle Radio 1 pe 18.07.2014.
Ohjelma on kuunneltavissa Yle Areenasta 18.07.2014 klo 17.20 alkaen 30vrk

Evelyn Waugh: Mennyt maailma. 1945. Suom Pentti Lehtinen. Otava 1982.
Paula Byrne: Mad World. Evelyn Waugh and the Secrets of Brideshead. 2009.

Brideshead revisited. Tv- sarja. 1981.
Brideshead revisited. Elokuva. Käsikirjoitus Andrew Davies ja Jeremy Brock. 2008.)

Jane Austen: Järki ja tunteet. 1811. Suom. Aune Brotherus. WSOY 1952.
Järki ja tunteet 1995. Elokuvan käsikirjoitus Emma Thompson.
Järki ja tunteet 2008. Tv- sarjan käsikirjoitus Andrew Davies.

  • Nelli Ruotsalainen puhuu runoissaan suunsa puhtaaksi patriarkaatista

    Nelli Ruotsalaisen teos kisaa Tanssivasta karhusta.

    Nelli Ruotsalaisen esikoisteos on suorapuheinen kuvaus sukupuolirooleista ja niistä vapautumisesta. Omaelämäkerrallisissa runoissa henkilökohtaisesta kasvaa poliittista. Täällä en pyydä enää anteeksi on ehdolla tämänvuotisen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri