Hyppää pääsisältöön

Kokanviljely on osa Andien intiaanien kulttuuria

Andien intiaanit pureskelevat kokanlehtiä sen piristävien ja lääkinnällisten vaikutusten vuoksi. Se muun muassa auttaa vuoristotaudin oireisiin. Ulkomaiden puristuksessa kokanviljelijät järjestäytyivät ja vuonna 2006 Bolivian presidentiksikin nousi kokanviljelijöiden etua ajava Evo Morales.

Jaana Kannisen toimittamassa Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa vuodelta 2008 tutustutaan niin kokanviljelyn historiaan kuin kulttuurisiin eroihin intiaanien ja eurooppalaisten valloittajien välillä.

Kokapensas on Andien intiaanikansoille pyhä kasvi. Siitä valmistetaan lääkkeitä ja sitä käytetään pyhissä rituaaleissa. Sitä nautitaan joko pureskeltuna tai teenä. Vientiin tehdään myös erilaisia kokatuotteita, kuten saippuaa tai karkkia.

Sen terveys- ja piristevaikutukset johtuvat alkaloideista, siinä on muun muassa pienissä määrin kokaiinia, jota kasvista myös valmistetaan. Eteläamerikkalainen Bolivia on maailman kolmanneksi suurin kokaiinin tuottajamaa.

Ulkomaalaiset ovat aina yrittäneet kieltää kokapensaan viljelyä Andeilla. Espanjan katolinen kirkko halusi kieltää intiaaneilta kokan pureskelun, mutta kuningas esti pyrkimykset kuultuaan, että kaivoksessa työskentelevien intiaanien tuottavuus laskisi ilman kokanlehtiä.

Myös YK yrittää löytää keinoja vähentää kokanviljelyä. Bolivialaisista ja perulaisista tuntuu epäoikeudenmukaiselta, että heiltä yritetään kieltää heidän kulttuuriperintöään, jota samaan aikaan sallitaan amerikkalaisille suuryrityksille. Coca-Colassa käytettiin kokanlehtiä mausteena, josta juoman nimikin tulee.

Onkin noussut kysymys, kenellä on oikeus kokaan ja sen nimeen.

Asia on niin tärkeä ja poliittinen, että Bolivian presidentti Morales nousi virkaansa kokanviljelijöiden äänillä heidän etujärjestön johtajan paikalta. Hän on myös ensimmäisiä Latinalaisen Amerikan valtionpäämiehiä, joka on taustaltaan intiaani. Hän on aymaraintiaani.

YK yrittää vähentää viljelyä

Toimittaja Mika Mäkeläinen tutustui vuonna 2000 Perussa Monzónin ja Tingo Marian kaupunkien lähellä kokanviljelijöihin. Alueella rehottaa myös kokaiinikauppa ja -valmistus.

Alueen asukkaista suuri osa elää kokasta vaikka siitä ei saada kovinkaan paljon tuottoa. Kokan vahvuus on sen helppous viljelykasvina. Se tuottaa neljän kuukauden välein satoa ilman muuta työtä.

YK:n tuella moni viljelijä on siirtynyt tuottavimpiin kasveihin. YK on maksanut tutkimuksen ja jopa lahjoittanut kasveja, jotta kokan viljely vähenisi alueella.

Teksti: Juhana Säilynoja

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto