Hyppää pääsisältöön

Kokanviljely on osa Andien intiaanien kulttuuria

Andien intiaanit pureskelevat kokanlehtiä sen piristävien ja lääkinnällisten vaikutusten vuoksi. Se muun muassa auttaa vuoristotaudin oireisiin. Ulkomaiden puristuksessa kokanviljelijät järjestäytyivät ja vuonna 2006 Bolivian presidentiksikin nousi kokanviljelijöiden etua ajava Evo Morales.

Jaana Kannisen toimittamassa Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa vuodelta 2008 tutustutaan niin kokanviljelyn historiaan kuin kulttuurisiin eroihin intiaanien ja eurooppalaisten valloittajien välillä.

Kokapensas on Andien intiaanikansoille pyhä kasvi. Siitä valmistetaan lääkkeitä ja sitä käytetään pyhissä rituaaleissa. Sitä nautitaan joko pureskeltuna tai teenä. Vientiin tehdään myös erilaisia kokatuotteita, kuten saippuaa tai karkkia.

Sen terveys- ja piristevaikutukset johtuvat alkaloideista, siinä on muun muassa pienissä määrin kokaiinia, jota kasvista myös valmistetaan. Eteläamerikkalainen Bolivia on maailman kolmanneksi suurin kokaiinin tuottajamaa.

Ulkomaalaiset ovat aina yrittäneet kieltää kokapensaan viljelyä Andeilla. Espanjan katolinen kirkko halusi kieltää intiaaneilta kokan pureskelun, mutta kuningas esti pyrkimykset kuultuaan, että kaivoksessa työskentelevien intiaanien tuottavuus laskisi ilman kokanlehtiä.

Myös YK yrittää löytää keinoja vähentää kokanviljelyä. Bolivialaisista ja perulaisista tuntuu epäoikeudenmukaiselta, että heiltä yritetään kieltää heidän kulttuuriperintöään, jota samaan aikaan sallitaan amerikkalaisille suuryrityksille. Coca-Colassa käytettiin kokanlehtiä mausteena, josta juoman nimikin tulee.

Onkin noussut kysymys, kenellä on oikeus kokaan ja sen nimeen.

Asia on niin tärkeä ja poliittinen, että Bolivian presidentti Morales nousi virkaansa kokanviljelijöiden äänillä heidän etujärjestön johtajan paikalta. Hän on myös ensimmäisiä Latinalaisen Amerikan valtionpäämiehiä, joka on taustaltaan intiaani. Hän on aymaraintiaani.

YK yrittää vähentää viljelyä

Toimittaja Mika Mäkeläinen tutustui vuonna 2000 Perussa Monzónin ja Tingo Marian kaupunkien lähellä kokanviljelijöihin. Alueella rehottaa myös kokaiinikauppa ja -valmistus.

Alueen asukkaista suuri osa elää kokasta vaikka siitä ei saada kovinkaan paljon tuottoa. Kokan vahvuus on sen helppous viljelykasvina. Se tuottaa neljän kuukauden välein satoa ilman muuta työtä.

YK:n tuella moni viljelijä on siirtynyt tuottavimpiin kasveihin. YK on maksanut tutkimuksen ja jopa lahjoittanut kasveja, jotta kokan viljely vähenisi alueella.

Teksti: Juhana Säilynoja

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto