Hyppää pääsisältöön

Onko vauvaluukku lähimmäisenrakkautta vai pakotie vastuusta?

Jo keskiajalla tunnetut vauvaluukut ovat tehneet paluun keskelle vaurainta Eurooppaa. Synnytyssairaaloiden ja luostareiden rakennusten seinissä on niin sanottuja vauvaluukkuja, lämpimiä, turvajärjestelmillä varustettuja tiloja. Sinne äiti voi jättää nimettömänä vastasyntyneen lapsensa. Vauvaluukkujen uskotaan vähentävän vauvasurmia, mutta niitä pidetään myös keinona pakoilla vastuuta.

Luukkujen käyttö yleistyi 2000-luvulla muun muassa Saksassa, jossa monet vauvasurmat kuohuttivat maata. Kuolleita, mutta myös eläviä vastasyntyneitä löydettiin roskakoreista, rappukäytävistä tai sairaaloiden rapuilta.

Vauvaluukkujen perustaminen olikin vastareaktio vauvasurmille. Luukkuja kannattavien mielestä niiden avulla lapsi saa mahdollisuuden elämään ja tulevaisuuteen.

Vauvaluukut ovat liiketunnistimilla varustettuja lämmitettyjä tiloja. Kun lapsi on jätetty vauvaluukkuun, järjestelmä hälyttää esimerkiksi sairaalan henkilökunnalle siitä tiedon. Lapsi viedään sairaalassa osastolle, jossa hänen terveydentilansa tarkastetaan. Saksassa sairaalat ilmoittavat vauvaluukkuihin jätetyistä vastasyntyneistä lastensuojeluviranomaisille, jotka puolestaan käynnistävät adoptioprosessin. Yleensä lapset ovat vain muutaman tunnin ikäisiä ja hyväkuntoisia.

Lapsensa hylkäävät äidit eivät edusta tiettyä sosiaaliryhmää

Äiti voi kuitenkin saada lapsensa takaisin. Harkinta-aika on kaksi kuukautta, jonka aikana tiettyjä tunnisteita vastaan lapsi palautetaan. Näissä tapauksissa äidit ovatkin usein olleet äärimmäisen stressaavassa elämäntilanteessa, joten vauvaluukku on antanut heille tavallaan miettimisaikaa.

Lapsensa hylkäämistä naisista tiedetään vähän. Se kuitenkin tiedetään, että näiden äitien joukossa on prostituoituja, alaikäisiä tyttöjä, narkomaaneja, kouluttamattomia naisia mutta myös koulutettuja, joilla asiat ovat hyvin. Naiset ovat sekä naimattomia että naimisissa olevia eivätkä edusta jotain tiettyä sosiaaliryhmää.

Onko vauvaluukku osa ongelmaa?

Vauvaluukut ovat saaneet kiitosten lisäksi osakseen myös arvostelua. Saksassa vauvaluukun saa perustaa kuka tahansa, mutta käytännössä ne ovat luotettavien organisaatioiden ylläpitämiä, ja lapsi saa perheen virallisen adoptiojärjestelmän kautta. Mutta kriitikoiden mielestä lapsensa luovuttavan äidin nimettömyys antaa kuitenkin mahdollisuuden väärinkäytöksiin.

"Pahinta, mitä voisi tapahtua, on lapsen myyminen pedofiiliringille", huomauttaa Bernd Wacker Terre des Hommes -järjestön adoptioasiantuntija toimittaja Hannele Valkeeniemelle. Ei siis voida olla varmoja, tuoko äiti lapsensa luukkuun vapaaehtoisesti vai tuoko sen joku muu. Järjestön mukaan vauvaluukut antavat mahdollisuuden myös peitellä insestiä tai päästä eroon ei-toivotusta perillisestä. Arvostelijoiden mukaan vauvaluukut eivät ole vähentäneet Saksassa vauvasurmia.

Tutkijan mielestä tarkoitus on hyvä, mutta toteutus on osa ongelmaa. Hän myös muistuttaa, että vauvaluukut eivät takaa lapselle välttämättä onnellista elämää sen koommin kuin äidillekään. Myös YK näkee vauvaluukut ongelmallisena. Se itse asiassa haluaisi kieltää ne. Perusteluna YK käyttää lapsen oikeutta saada tietää alkuperänsä.

Arvostelijoiden mielestä vauvaluukkuja parempi vaihtoehto on anonyymi synnytys sairaalassa. Tuolloin lapsi saa 16-vuotiaana tietää alkuperänsä. Järjestelmä on jo ollut toiminnassa, vaikka sitä säätelevä lakia tulee mahdollisesti voimaan 2014.

Vaikka vauvaluukkuja on Saksassa paljon, niiden löytäminen voi olla todella vaikeaa. Kriitikot sanovatkin, että ei olekaan uskottavaa, että paniikissa oleva lapsensa surmaamista suunnitteleva äiti lähtisi etsimään vauvaluukkua.

"Yksikin pelastettu lapsi tekee vauvaluukusta kannattavan"Sisar Daniela Hyvän paimenen sisarten luostarista tuntee kritiikin. Hän kuitenkin muistuttaa arvostelijoita siitä, että jos yksikin lapsi pelastuu, vauvaluukku tai elämänluukku, joksi sitä luostarissa kutsutaan, on ollut kannattava. Ja toisaalta, onko omien juurien tunteminen aina tarpeellista? Taustalla kun voi olla monenlaista väkivaltaa tai lapsi ei ole ollut perheessä rakastettu.

"Me näemme elämänluukun lähimmäisenrakkautena. Se on apu naisille, jotka ovat todella vaikeassa tilanteessa."

Teksti: Sirpa Jegorow

Kommentit
  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.