Hyppää pääsisältöön

Marsalkka Mannerheim -erikoisjakso

Stradan Ivan Puopolo selvitti syyskuussa 2012 Suomen Marsalkka -elokuvan ensi-iltana, oliko Ylen rahoittama kenialainen elokuva mistään kotoisin.

Suorassa lähetyksessä kirjailijat Jari Tervo, Elina Hirvonen ja Markus Leikola sekä elokuvakriitikko Kalle Kinnunen arvioivat elokuvan ja siitä nousseen kohun. Miksi Mannerheim jaksaa yhä kiihdyttää suomalaisia? Oliko elokuvan teettäminen Keniassa vain provosoiva vitsi?

Ville Ranta piirsi Mannerheimin

Mihin myyttiä tarvitaan?
Mihin tarvitaan myyttien Mannerheimia? Entä onko legenda Raatteen tien sankarivoitosta tosi ja miten suomalaiset ymmärtävät oman historiansa? Tutkijat Teemu Keskisarja ja Pilvi Torsti vastasivat.

Mannerheimin tiellä

Marskin iskurepliikki. Mikä oli naistenmiehenä tunnetun Marskin toimivin iskurepliikki? Ja mitä mieltä on kirjailija Raija Oranen uudesta Mannerheim -elokuvasta? Stradassa mukana myös Mannerheim -nuket!

Esitetty Stradassa 28.9.2012.

Sarja: Strada
Strada Facebookissa
Strada Twitterissä

  • Nelli Ruotsalainen puhuu runoissaan suunsa puhtaaksi patriarkaatista

    Nelli Ruotsalaisen teos kisaa Tanssivasta karhusta.

    Nelli Ruotsalaisen esikoisteos on suorapuheinen kuvaus sukupuolirooleista ja niistä vapautumisesta. Omaelämäkerrallisissa runoissa henkilökohtaisesta kasvaa poliittista. Täällä en pyydä enää anteeksi on ehdolla tämänvuotisen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri