Hyppää pääsisältöön

Posti- ja lennätinlaitos oli saaristolaisen asialla

Fennada-Filmi Juniorin lyhytelokuvassa seurataan posti- ja lennätinlaitoksen osuutta Suomen saariston ja mantereen välisten yhteyksien ylläpitäjänä 1960-luvun puolivälissä. Lossit, lentokoneet, pienveneet ja jopa potkukelkat valjastettiin viestinvälittäjien avuksi Hailuodosta Haapasaareen.

Suomen saariston asukkaat elivät 1960-luvulla nöyrinä mahtavan, oikukkaan ja välillä armottomankin meren lakien alaisina. Kelirikko katkaisi joillain alueilla yhteydet mantereelle kahdesti vuodessa. Uusia keinoja oli keksittävä jäiden saartamien asukkaiden auttamiseksi. Posti- ja lennätinlaitoksella oli merkittävä osa aikakauden yhteyksien ylläpitäjänä. Postin lisäksi se kuljetti myös matkustajia ja elintärkeitä tavaroita.

Talvella Turun saaristossa hurautettiin kevyillä henkilöautoilla jäälle, niin pitkälle kuin se oli turvallista, ja lastauduttiin lossiin, joka liikennöi edestakaisin avoimena pidetyllä laivaväylällä. Filmissä näemme myös esimerkkitapauksen Utön linjalta, jossa urhea postinkantaja polkee potkukelkallaan laivaväylän reunalle ja vastaanottaa postilastin kelkkaansa. Kyseessä oli pahimmillaan tuntien tarpominen aavalla jäällä.

Kesällä postinkulku palasi saaristoissa tavallisiin uomiinsa. Kekseliäisyyttä ja vaivannäköä vaadittiin kuitenkin myös avoveden aikoina. Postialukset toimittivat postin suurempiin saariin, joista maalaiskirjeenkantajat jatkoivat veneillään pienempiin. Näemme myös osin lavastetun tilanteen lentopostin pudotuksesta syrjäiselle saarelle.

Filmin jälkimmäisellä puoliskolla esitellään myös Suomen rannikon lennätinyhteyksiä ja kerrotaan lennätinlinjan historia tyylikkään animaation avulla.

Teksti: Ville Matilainen

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto