Hyppää pääsisältöön

Posti- ja lennätinlaitos oli saaristolaisen asialla

Fennada-Filmi Juniorin lyhytelokuvassa seurataan posti- ja lennätinlaitoksen osuutta Suomen saariston ja mantereen välisten yhteyksien ylläpitäjänä 1960-luvun puolivälissä. Lossit, lentokoneet, pienveneet ja jopa potkukelkat valjastettiin viestinvälittäjien avuksi Hailuodosta Haapasaareen.

Suomen saariston asukkaat elivät 1960-luvulla nöyrinä mahtavan, oikukkaan ja välillä armottomankin meren lakien alaisina. Kelirikko katkaisi joillain alueilla yhteydet mantereelle kahdesti vuodessa. Uusia keinoja oli keksittävä jäiden saartamien asukkaiden auttamiseksi. Posti- ja lennätinlaitoksella oli merkittävä osa aikakauden yhteyksien ylläpitäjänä. Postin lisäksi se kuljetti myös matkustajia ja elintärkeitä tavaroita.

Talvella Turun saaristossa hurautettiin kevyillä henkilöautoilla jäälle, niin pitkälle kuin se oli turvallista, ja lastauduttiin lossiin, joka liikennöi edestakaisin avoimena pidetyllä laivaväylällä. Filmissä näemme myös esimerkkitapauksen Utön linjalta, jossa urhea postinkantaja polkee potkukelkallaan laivaväylän reunalle ja vastaanottaa postilastin kelkkaansa. Kyseessä oli pahimmillaan tuntien tarpominen aavalla jäällä.

Kesällä postinkulku palasi saaristoissa tavallisiin uomiinsa. Kekseliäisyyttä ja vaivannäköä vaadittiin kuitenkin myös avoveden aikoina. Postialukset toimittivat postin suurempiin saariin, joista maalaiskirjeenkantajat jatkoivat veneillään pienempiin. Näemme myös osin lavastetun tilanteen lentopostin pudotuksesta syrjäiselle saarelle.

Filmin jälkimmäisellä puoliskolla esitellään myös Suomen rannikon lennätinyhteyksiä ja kerrotaan lennätinlinjan historia tyylikkään animaation avulla.

Teksti: Ville Matilainen

Kommentit
  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    "Suk-suk-suk-sukset ja sau-sau-sau-sauvat" mukaan ja ladulle! Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto