Hyppää pääsisältöön

Posti- ja lennätinlaitos oli saaristolaisen asialla

Fennada-Filmi Juniorin lyhytelokuvassa seurataan posti- ja lennätinlaitoksen osuutta Suomen saariston ja mantereen välisten yhteyksien ylläpitäjänä 1960-luvun puolivälissä. Lossit, lentokoneet, pienveneet ja jopa potkukelkat valjastettiin viestinvälittäjien avuksi Hailuodosta Haapasaareen.

Suomen saariston asukkaat elivät 1960-luvulla nöyrinä mahtavan, oikukkaan ja välillä armottomankin meren lakien alaisina. Kelirikko katkaisi joillain alueilla yhteydet mantereelle kahdesti vuodessa. Uusia keinoja oli keksittävä jäiden saartamien asukkaiden auttamiseksi. Posti- ja lennätinlaitoksella oli merkittävä osa aikakauden yhteyksien ylläpitäjänä. Postin lisäksi se kuljetti myös matkustajia ja elintärkeitä tavaroita.

Talvella Turun saaristossa hurautettiin kevyillä henkilöautoilla jäälle, niin pitkälle kuin se oli turvallista, ja lastauduttiin lossiin, joka liikennöi edestakaisin avoimena pidetyllä laivaväylällä. Filmissä näemme myös esimerkkitapauksen Utön linjalta, jossa urhea postinkantaja polkee potkukelkallaan laivaväylän reunalle ja vastaanottaa postilastin kelkkaansa. Kyseessä oli pahimmillaan tuntien tarpominen aavalla jäällä.

Kesällä postinkulku palasi saaristoissa tavallisiin uomiinsa. Kekseliäisyyttä ja vaivannäköä vaadittiin kuitenkin myös avoveden aikoina. Postialukset toimittivat postin suurempiin saariin, joista maalaiskirjeenkantajat jatkoivat veneillään pienempiin. Näemme myös osin lavastetun tilanteen lentopostin pudotuksesta syrjäiselle saarelle.

Filmin jälkimmäisellä puoliskolla esitellään myös Suomen rannikon lennätinyhteyksiä ja kerrotaan lennätinlinjan historia tyylikkään animaation avulla.

Teksti: Ville Matilainen

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto