Hyppää pääsisältöön

Postiautojen kyydissä Savossa ja Karjalassa

Postiautojen kyyditseminä kierrämme Savoa ja Karjalaa, Suomen kaakkoisimpia maakuntia, talvesta kesään. Näemme muun muassa vasta rakenteilla olevan Saimaan uuden kanavan ja seuraamme uittotukkien lajittelua Tolvajärven Ristisalmessa. Postiautot kyyditsivät alueilla jopa kymmenkunta miljoonaa matkustajaa vuosittain. Filmi on valmistunut vuonna 1966. Tapio Hämäläinen selostaa.

Matka alkaa talvisesta Pohjois-Karjalasta, jossa tukkisavotan metsämiehet elävät eristyksissä ja erossa perheistään. Vain kirjeet toimivat yhdyssiteinä. Alueen kirjeenkantajat suorittavat velvollisuutensa lumisessa maastossa ihailtavasti polkupyörillä. Kantoreitit ovat usein jopa peninkulmien pituisia.

Talven Karjalasta siirrytään kevääseen ja seuraamaan Saimaan kanavan järjestyksessä kolmatta rakennusurakkaa. Kanavan uudelleenrakennustyöt oli aloitettu vuonna 1963, koska vanhan kanavan koko ei enää riittänyt alati kasvavien laivojen mitoille. Laajennettu kanava valmistui lopulta vuonna 1968.

Seuraavaksi onkin aika hypätä jälleen postiauton kyytiin ja suunnata kohti kesäistä Savonlinnaa. Tuolla sisä-Suomen saaristoalueilla posti kuljetettiin loppupisteisiinsä pääasiassa veneillä. Matkalla ehditään ihastella myös Olavinlinnaa, jonka innoittamina napataan maisemakortti matkalle mukaan.

Nopeilla leikkauksilla käyvässä filmissä esitellään myös Kerimäen puukirkko, Outokummun kuparikaivos ja Kuopiossa kohoava Puijon torni, joka toimi jo linkkitornina alueen langattomien yhteyksien mahdollistamiseksi.

Maamerkkien ja maisemien lisäksi filmi esittelee alueen puhelinyhteyksien rakennustyötä, jota tehtiin filmausvuonna kiihtyvällä vauhdilla. Urakkaa oli kuitenkin vielä paljon tekemättä "määrärahojen niukkuuden vuoksi", filmissä todetaan.

Teksti: Ville Matilainen

Lisää ohjelmasta

Kommentit
  • Möttönen ja Vehtaaja ratkovat Tehtäviä isolla T:llä

    Raija Orasen lastenkuunnelmasarja nyt pysyvästi Areenassa.

    Raija Oranen on urallaan kirjoittanut niin romaaneja, lastenkirjoja, novelleja kuin elokuva- ja televisokäsikirjoituksia. Hänen esikoislastenkirjansa Möttönen ja vehtaaja ilmestyi vuonna 1979 ja siitä tehtiin samaisena vuonna Ylelle radiokuunnelma. Lukijoina toimivat Jyrki Kovaleff, Aune Lind, Seppo Kolehmainen sekä Lea Pennanen-Mattila.

  • Pullantuoksuinen Hannes vaiko bensankatkuinen Sulo? Testaa, kuka tv-sarjojemme isähahmoista olet!

    Elävän arkiston leikkimielinen isyystesti.

    Oletko isänä Kotikadun Hannes vaiko Rintamäkeläisten Antti? Tai vaikkapa Kyllä isä osaa -sarjan isä? Se selviää tekemällä Elävän arkiston leikkimielisen isyystestin: valitse vastauksista vaihtoehto, joka kuvaa itseäsi parhaiten. Halutessasi voit toki myös selvittää, ketä suomalaista draamaisää oma isäsi muistuttaa. Onnea matkaan!

  • Venäläisen kirjanpitäjän traaginen kuolema käynnisti pitkän ketjun – Likaisen rahan liikkeitä etsitään eurooppalaisista pankeista

    Rahanpesuepäilyjä myös Suomessa toimivissa pankeissa.

    Eurooppalaiset pankit ovat joutuneet viime vuosina useiden rahanpesuepäilyjen kohteeksi. Viimeksi esillä on ollut Danske Bankin sekä Nordean epäillyt yhteydet rikollisen venäläisen rahan pesuoperaatioihin. Yksi epäilty rikollisen rahan lähde liittyy Sergei Magnitskin traagiseen tapaukseen. Ulkolinja kertoi tutkintavankeudessa epäselvissä oloissa kuolleen moskovalaisen kirjanpitäjän kohtalosta ohjelmassa Kuollut mies tuomiolla vuonna 2013.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto