Hyppää pääsisältöön

Postiautojen kyydissä Savossa ja Karjalassa

Postiautojen kyyditseminä kierrämme Savoa ja Karjalaa, Suomen kaakkoisimpia maakuntia, talvesta kesään. Näemme muun muassa vasta rakenteilla olevan Saimaan uuden kanavan ja seuraamme uittotukkien lajittelua Tolvajärven Ristisalmessa. Postiautot kyyditsivät alueilla jopa kymmenkunta miljoonaa matkustajaa vuosittain. Filmi on valmistunut vuonna 1966. Tapio Hämäläinen selostaa.

Matka alkaa talvisesta Pohjois-Karjalasta, jossa tukkisavotan metsämiehet elävät eristyksissä ja erossa perheistään. Vain kirjeet toimivat yhdyssiteinä. Alueen kirjeenkantajat suorittavat velvollisuutensa lumisessa maastossa ihailtavasti polkupyörillä. Kantoreitit ovat usein jopa peninkulmien pituisia.

Talven Karjalasta siirrytään kevääseen ja seuraamaan Saimaan kanavan järjestyksessä kolmatta rakennusurakkaa. Kanavan uudelleenrakennustyöt oli aloitettu vuonna 1963, koska vanhan kanavan koko ei enää riittänyt alati kasvavien laivojen mitoille. Laajennettu kanava valmistui lopulta vuonna 1968.

Seuraavaksi onkin aika hypätä jälleen postiauton kyytiin ja suunnata kohti kesäistä Savonlinnaa. Tuolla sisä-Suomen saaristoalueilla posti kuljetettiin loppupisteisiinsä pääasiassa veneillä. Matkalla ehditään ihastella myös Olavinlinnaa, jonka innoittamina napataan maisemakortti matkalle mukaan.

Nopeilla leikkauksilla käyvässä filmissä esitellään myös Kerimäen puukirkko, Outokummun kuparikaivos ja Kuopiossa kohoava Puijon torni, joka toimi jo linkkitornina alueen langattomien yhteyksien mahdollistamiseksi.

Maamerkkien ja maisemien lisäksi filmi esittelee alueen puhelinyhteyksien rakennustyötä, jota tehtiin filmausvuonna kiihtyvällä vauhdilla. Urakkaa oli kuitenkin vielä paljon tekemättä "määrärahojen niukkuuden vuoksi", filmissä todetaan.

Teksti: Ville Matilainen

Lisää ohjelmasta

Kommentit
  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto