Hyppää pääsisältöön

Iberian laihojen vuosien perintö

Espanja ja Portugali ajautuivat pahoihin talousongelmiin 2000-luvulla. Molempien ahdinkoon oli omat syynsä, mutta yhteinen historia. Vuosikymmeniä Iberian niemimaan talous oli notkahtanut ja noussut yhdessä.

Tietolaatikko

Barcenas-skandaalin tutkinta ei heinäkuuhun 2014 mennessä ollut tuottanut näkyvien poliitikkojen eroa tai tuomiota. Pääministeri Rajoy kiisti syytteet korruptiosta (lähde: HS)

Ajankohtainen kakkonen tutustui maiden talouden tilanteeseen vuonna 1985. Molempiin maihin oli vihdoin juurtunut demokratia diktatuurin vallan jälkeen. Portugalin oikeistojuntta oli kaatunut neilikkavallankumouksessa vuonna 1974. Seuraavana vuonna kuoli Espanjan diktaattori Francisco Franco.

Mutta demokratia ei ollut yhtä kuin hyvinvointi vaan itse asiassa yhteiskuntajärjestelmän vaihdos oli yksi syy kurjuuteen. Koko valtion läpikäymä uudistus ei sujunut noin vain ja varsinkin ruoantuotanto ja maatalous kärsivät.

Portugalissa nälkä oli läsnä, kun työttömyys oli räjähtänyt eikä niillekään, jotka olivat töissä, maksettu palkkaa ajallaan. Hinnat olivat nopeasti nousseet ja elintaso romahtanut. Kurjuus näkyi koulussakin. Moni lapsi joutui lopettamaan koulunkäynnin ennen kuin täytti yksitoista ja vain kuusi lasta 24:stä söi lounaan joka päivä.

Espanjan huolena oli vienti, jonka avaamiseksi se halusi liittyä EEC:hen eli Euroopan yhteisöön. Sen varaan laskettiin kaikki toivo hiipuvasta maatalouspainotteisesta taloudesta ja kokonaisen kansan vetämisestä parempaan tulevaisuuteen.

Espanja joutui kuitenkin suostumaan rajoituksiin maa- ja kalatalouttaan sekä työvoiman liikkuvuutta koskien.

Rajoituksista huolimatta EEC-jäsenyys nosti ainakin hedelmien viennin uudelle tasolle, kuten Keidas Espanjan taloudessa -ohjelmasta vuodelta 1987 selviää. Almerian alueen talouskasvu oli ollut vuodessa 15 prosenttia. Alue eli vihannesten ja hedelmien viennillä.

Säästökuuri puristi portugalilaisista kaiken

Reilu kaksikymmentä vuotta myöhemmin 2000-luvulla Iberian niemimaalla oli jälleen pula. Maailmanlaajuinen talousahdinko iski pahasti Espanjaan ja erityisesti Portugaliin 2000-luvun loppupuolella paljastaen niiden talousjärjestelmien kestämättömyyden ja politiikan korruptoituneisuuden.

Vuoden 2013 helmikuussa Portugali palasi kansainvälisille lainamarkkinoille ensimmäisen kerran sitten toukokuun 2011, jolloin maa oli ottanut vastaan EU:n tukipaketin, jonka tarkoituksena oli pelastaa konkurssin partaalla oleva valtio. Ulkolinja: Portugalin helmikuu kertoo köyhtyvän kansan näkemyksen tilanteesta.

Kaksi vuotta portugalilaiset olivat eläneet kuin löysässä hirressä. Taloustuen ehto oli säästökuuri, joka puristi portugalilaisista kaiken mahdollisen. Palkkoja alennettiin, samoin entisestään pieniä eläkkeitä. 50 000 virkamiestä irtisanottiin, veroja korotettiin.

"Me olemme leikanneet kuluja 13 miljardia", yritti pääministerin valtiosihteeri Carlos Moedas puolustella hallituksen talousohjelmaa, jota kutsuttiin napalmiksi kansantaloudelle.

Talouskuri vietiin äärimmilleen ja säästöohjelmaa valvova EU:n, Euroopan Keskuspankin ja IMF:n troika esitti vuonna 2013 uusia leikkauksia. Mutta mistä leikata, kun raskaana olevat naiset eivät pääse tutkimuksiin, koska heillä ei ole varaa maksaa kohonneita bussilippuja? Tai kun ruumishuoneet täyttyvät, koska ihmisillä ei ole varaa haudata omaisiaan. Mistä silloin leikataan, kysyy ohjelman toimittanut Vesa Toijonen.

Talouskuurin seurauksena 42 prosenttia portugalilaisista vajosi köyhyyteen tai oli vaarassa pudota köyhyysrajan väärälle puolelle.

Kansalaisaktiivit yrittävät pelastaa espanjalaiset

Pertti Pesosen toimittama Ulkolinja: Varkaita auringossa vuodelta 2013 kertoo Espanjasta, jossa työttömiä on kuusi miljoonaa, mutta työttömien kohtalo ei ole kummankaan Espanjan pääpuolueen huolenaiheista päällimmäisenä. Enemmän puolueita huolettaa, miten ne selviävät korruptioskandaaleista, joihin ne molemmat ovat sotkeutuneet.

Työttömyyden ja asuntokuplan räjähdettyä jäivät monet espanjalaiset asunnottomiksi ja ikuisesti velkavankeuteen. Syntyi aktivistiliike 15M, joka paitsi puolustaa espanjalaisten etuja myös vastustaa talouskurin tuottamaa ääriliberaalia talouspolitiikkaa sekä luottamuksensa menettänyttä, korruptoitunutta hallitusta.

Hallitusvaltaa pitävä kansanpuolue on jäänyt kiinni pimeästä puoluerahoituksesta ja 50 miljoonan euron salaisista tileistä sveitsiläisissä pankeissa. Rahoilla on muun muassa maksettu pimeitä palkkoja puolueen johtohenkilöille. Sotkusta kirjan kirjoittaneen toimittajan ja kommentaattorin Ernesto Ekaizerin mukaan niin kutsuttu Barcenas-skandaali on Espanjan Watergate. Sen selvittämisellä mitataan koko Espanjan poliittisen järjestelmän uskottavuutta korjata ja paljastaa omat virheensä.

Toisin kuin Watergatessa, Barcenas-skandaalin vuoksi johtavat poliitikot ei kokeneet tarvetta erota. Jopa pääministeri Rajoy kertoi tutkinnassa, että ei muista mitään tapaukseen liittyvää.

"Pitää tehdä ero syyllisyyden ja vastuullisuuden välillä. Syyllisen passittaa vankilaan tuomari. Poliittisesta vastuusta puolestaan ei päätä tuomari. Vastuu pitää kuitenkin kantaa -- Espanjassa tähän suhtaudutaan nihkeästi", kommentoi ekonomisti César Molinas, joka myös kertoo ministeristä, joka jatkoi työtään vielä jäätyään kiinni yli 50 000 euron lahjuksien vastaanottamisesta.

Oppositiossa oleva sosialistipuolue on puolestaan sotkeutunut mittasuhteiltaan vielä suurempaan skandaaliin. Andalucian maakunnassa jo yli 120 puolueen aktiivia, puoluetta lähellä olevaa ay-johtajaa ja puolueen jäsentä on joutumassa oikeuteen julkisten rahojen väärinkäytöstä. Syytettyjen joukossa on 40 korkeaa maakuntajohtajaa, sama määrä, kuin Ali Baballa oli rosvoja, sanoo El Mundo -lehden toimittaja Fransisco Rosell.

Teksti: Juhana Säilynoja/Elävä arkisto, Pertti Pesonen/Ulkolinja, Vesa Toijonen/Ulkolinja

  • Tohveli paljasti virolaisloikkari Treialin pakoyrityksen Helsingistä 1950

    Treialin tapausta seurattiin tarkasti meillä ja muualla

    Neuvostoliitosta Suomeen loikannut virolainen kapteeni Herman Treial nousi kansainvälisiin uutisotsikoihin syksyllä 1950, jolloin hänen suomalaisten avustama pakoyrityksensä Helsingistä epäonnistui. Tom Östlingin vuonna 2011 ohjaamassa dokumentissa Loikkari käydään tapaus läpi paossa avustaneen sairaanhoitajan ja tutkijan kanssa sekä nähdään otteita vuonna 1962 tehdystä elokuvasta Vaarallista vapautta.

  • Onko nainen parempi johtaja kuin mies, Merja Ylä-Anttila?

    10 kirjaa vallasta -sarjan aiheena Katariina Suuri ja valta.

    10 kirjaa vallasta -sarjan (2012) kymmenennessä osassa aiheena oli Laila Hirvisaaren Minä, Katariina. Kirjassa 1700-luvun esifeministi hallitsee Venäjää. Onko nainen parempi johtaja kuin mies, pohtivat MTV3:n tuolloinen päätoimittaja Merja Ylä-Anttila, toimittaja Timo Harakka ja sarjan vakiovieras tietokirjailija Anna Kortelainen.

  • Pieni pyhiinvaellus on kertomus häpeästä ja kunniasta, uskosta ja armosta

    Elokuva salaisuuksien verkosta, johon yhteisö pakottaa

    Syntymä ja kuolema, häpeä ja kunnia kietoutuvat yhteen koskettavaksi tarinaksi Heikki Kujanpään vuonna 2000 ohjaamassa elokuvassa Pieni pyhiinvaellus. Nuori Ritva saa aviottoman lapsen, jonka hän luovuttaa hädissään pois. Kohtalo puuttuu kuitenkin peliin elämän ja kuoleman porteilla.

  • Lauluja keväästä – onko oma suosikkisi joukossa?

    Vuodenajoista toiveikkain on ikuisuusaihe myös musiikissa.

    Vuodenajoista toiveikkain on myös kotimaisen musiikin ikuisuusaihe. Elävän arkiston koosteeseen on koottu ikonisia kappaleita sekä mieltä ylentäviä rallatuksia kevään kunniaksi ja pimeämpien aikojen varalle.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Tohveli paljasti virolaisloikkari Treialin pakoyrityksen Helsingistä 1950

    Treialin tapausta seurattiin tarkasti meillä ja muualla

    Neuvostoliitosta Suomeen loikannut virolainen kapteeni Herman Treial nousi kansainvälisiin uutisotsikoihin syksyllä 1950, jolloin hänen suomalaisten avustama pakoyrityksensä Helsingistä epäonnistui. Tom Östlingin vuonna 2011 ohjaamassa dokumentissa Loikkari käydään tapaus läpi paossa avustaneen sairaanhoitajan ja tutkijan kanssa sekä nähdään otteita vuonna 1962 tehdystä elokuvasta Vaarallista vapautta.

  • Lataa aidot pieruäänet vapaaseen käyttöön!

    Ylen äänitehosteita Freesound-palvelussa

    Prööööööt! Pufff! Millä kaikin tavoin pieru voikaan kajahtaa, tussahtaa ja plörähtää. Kuuntele ja lataa pieruja äänitehosteina vapaaseen käyttöön. Yle julkaisee äänitehostekokoelman aarteitaan kaikkien käyttöön Freesound-palvelussa. Tuoreimpana lisäyksenä ovat paljon toivotut pierut. Pääset kuuntelemaan ja lataamaan pierujen muikean kavalkadin tästä linkistä! .

  • Onko nainen parempi johtaja kuin mies, Merja Ylä-Anttila?

    10 kirjaa vallasta -sarjan aiheena Katariina Suuri ja valta.

    10 kirjaa vallasta -sarjan (2012) kymmenennessä osassa aiheena oli Laila Hirvisaaren Minä, Katariina. Kirjassa 1700-luvun esifeministi hallitsee Venäjää. Onko nainen parempi johtaja kuin mies, pohtivat MTV3:n tuolloinen päätoimittaja Merja Ylä-Anttila, toimittaja Timo Harakka ja sarjan vakiovieras tietokirjailija Anna Kortelainen.

  • Ruusunen ja muita klassikkosatuja Areenassa – tarinoissa mittelevät valon ja pimeyden voimat

    Fiat lux, tulkoon valkeus! Ruususen ja Grimmin satujen taika

    "Fiat lux – tulkoon valkeus!" hyvän haltijan kasvot valaisivat koko tv-ruudun. Vuonna 1982 esitetty televisioteatterin Prinsessa Ruusunen on jättänyt muistiin hehkuvan jäljen. Vielä nytkin silmä sivuuttaa aikansa tv-tekniikan ja näkee taian. Klassikkosaduissa pimeys ja valo, hyvä ja paha hakevat rajojaan voimallisesti. Areenaan kootuissa toivotuissa saduissa nähdään Ruusunen mm. Susanna Haaviston ja Karvakuonon hahmossa, piirrettynä sekä Sinikka Sokan vivahteikkaasti kertomana. Sokan tarinoimina eläväksi tulevat myös monet muut Grimmin sadut.

  • Pieni pyhiinvaellus on kertomus häpeästä ja kunniasta, uskosta ja armosta

    Elokuva salaisuuksien verkosta, johon yhteisö pakottaa

    Syntymä ja kuolema, häpeä ja kunnia kietoutuvat yhteen koskettavaksi tarinaksi Heikki Kujanpään vuonna 2000 ohjaamassa elokuvassa Pieni pyhiinvaellus. Nuori Ritva saa aviottoman lapsen, jonka hän luovuttaa hädissään pois. Kohtalo puuttuu kuitenkin peliin elämän ja kuoleman porteilla.

  • Suuri kaniinisuunnitelma – eli miten Venezuelan vallankumous muuttui ensin farssiksi, sitten tragediaksi

    Venezuelan bolivariaanien vallankumous on tuhonnut maan.

    Venezuela on ristiriitaisuuksien maa. Presidentti Hugo Chavez loi maahan köyhyyden kultin, jossa oli rumaa oli olla rikas. Samalla Chavezin lähipiiri varasti suunnattomat määrät valtion öljytuloja itselleen. Nyt maata on johtanut jo viisi vuotta Nicolas Maduro, entinen bussinkuljettaja. Terveydenhuolto on romahtanut, ihmiset näkevät nälkää, öljyntuotanto hiipuu. Presidentti on tarjonnut ratkaisuksi muun muassa kaniinien kasvatusta.

  • Lauluja keväästä – onko oma suosikkisi joukossa?

    Vuodenajoista toiveikkain on ikuisuusaihe myös musiikissa.

    Vuodenajoista toiveikkain on myös kotimaisen musiikin ikuisuusaihe. Elävän arkiston koosteeseen on koottu ikonisia kappaleita sekä mieltä ylentäviä rallatuksia kevään kunniaksi ja pimeämpien aikojen varalle. Kerro oma kevätkappale-ehdotuksesi!

  • Suomalainen lapsenlikka tapasi 1960-luvun popjulkkikset

    Au pair Hilkka Ikonen raportoi svengaavasta Lontoosta.

    Hilkka Ikonen (os. Kantelinen) työskenteli au pairina 1960-luvun "svengaavassa Lontoossa". Lastenhoidon ohessa hän toimi mm. Iskelmä-lehden ja Yleisradion pop-kirjeenvaihtajana haastatellen monia aikakauden tähtiä kuten The Beatlesia, Rolling Stonesia, Manfred Mannia ja Cliff Richardia. Radiohaastatteluja vuosilta 1964–1965 on säilynyt alun kolmattakymmentä.

  • YYA-sopimus oli Suomelle välttämättömyys, josta tuli hyve

    YYA-sopimus oli ystävyyttä, yhteistoimintaa ja avunantoa

    Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja avunannosta syntyi aikana, jolloin pienen maan oli tarkoituksenmukaista tehdä liitto suuren naapurinsa kanssa rauhanomaisten olojen takaamiseksi. Sopimus hyödytti Suomea myös taloudellisesti ja se lisäsi vähintäänkin välillisesti suomalaisten tietämystä itänaapurista. Mutta aikaa myöten siitä tuli ulko- ja sisäpoliittinen rasite, kun välttämättömyydestä tehtiin hyve.

  • Pääsiäisruokia à la Patakakkonen ja Makupalat

    Suosikkiohjelmissa on nähty monenlaisia pääsiäismenuita.

    Suosituissa ruoka-ohjelmissa on nähty monenlaisia pääsiäiskokkailuja. Perinteisen lampaan ja pashan lisäksi on tuunattu marenkijoutsenia Vanamon ja Kolmosen opeilla, tutustuttu ortodoksikarjalaisten paastonajan ruokiin ja valmistettu pippurista porohöystöä Makupalojen opein.

  • Etkö ole koskaan katsonut Kotikatua? Nyt on hyvä sauma aloittaa!

    Kotikadun neljäs ja viides kausi Areenassa.

    Jos et ole koskaan katsonut Kotikatua, mutta haluaisit, kannattaa katsominen aloittaa nyt. Areenassa nyt katsottavissa olevat neljäs ja viides kausi ovat todella hyviä kohtia hypätä sarjaan mukaan. Neljännen kauden aluksi sarjaan tulee uusi henkilö, kun yhden päähenkilön, Eeva Mäkimaan, äiti Kaisa ilmestyy Kotikadulle. Kaisan kautta tulevat sarjan perheet ja muut hahmot hyvin tutuiksi.

  • Sisällissota 1918 viilsi keskustelijoiden muistoissa ja yleisön tekstiviesteissä teemaillassa 2008

    Mukana punaisten ja valkoisten jälkeläisia sekä tutkijoita

    Ajankohtaisen kakkosen teemailta kysyi keväällä 2008, miksi vuosi 1918 kiihdyttää yhä mieliä? Onko se kansallinen kipupiste vai vastakkainasettelua? Sisällissodasta oli tuolloin tullut kuluneeksi 90 vuotta. Salla Paajasen ja Jan Anderssonin vetämässä keskustelussa oli mukana punaisten ja valkoisten jälkeläisiä sekä vuoden 1918 tapahtumien tutkijoita. Katsojat osallistuivat keskusteluun tekstiviestein, joita tuli suorana Tampereelta lähetetyn teemaillan aikana puolitoista tuhatta.

  • Tv-draamat Lennu ja Kuilu kuvasivat sisällissodan kauhuja rintamakarkurin ja lapsen silmin

    Kaksi tv-draamaa sisällissodasta

    Sisällissodalle on haettu ymmärrystä myös tv-draaman kautta. Tässä artikkelissa esitellään kaksi teosta, joissa käsitellään sodan järjettömyyttä ja sen seurauksia yksilötasolla. Vuonna 1968 valmistunut Lennu, Tampere 1918 seuraa punaisen rintamakarkurin mielenliikkeitä. Vuonna 1973 filmatun, omaelämäkerralliseen romaaniin perustuvan Kuilun päähenkilö taas on ruotsinkielisen työläisperheen 10-vuotias tyttö.

  • Ilman kavaluutta ja muuta kotimaista draamaa bisneksestä ja arvonsa tuntevista naisista Areenassa

    Toivottua draamaa mm. Ilman kavaluutta ja Tuliportaat

    Nainen ei anna periksi, nainen pitää puolensa ja rahansa, mutta ei osta niillä rakkautta. Areenassa on katsottavissa draamaa rahan arvon tuntevista naisista, bisnesuvuista ja pankkimaailman laeista. Toivottujen draamojen paketista löytyvät mm. llman kavaluutta, Tuliportaat ja Elämää suurempaa -sarjat sekä tv-elokuva Työn orja.
    Toivotut: Ilman kavaluutta – Katso draamaa bisneksestä ja bisnessuvuista Yle Areenassa