Hyppää pääsisältöön

Iberian laihojen vuosien perintö

Espanja ja Portugali ajautuivat pahoihin talousongelmiin 2000-luvulla. Molempien ahdinkoon oli omat syynsä, mutta yhteinen historia. Vuosikymmeniä Iberian niemimaan talous oli notkahtanut ja noussut yhdessä.

Tietolaatikko

Barcenas-skandaalin tutkinta ei heinäkuuhun 2014 mennessä ollut tuottanut näkyvien poliitikkojen eroa tai tuomiota. Pääministeri Rajoy kiisti syytteet korruptiosta (lähde: HS)

Ajankohtainen kakkonen tutustui maiden talouden tilanteeseen vuonna 1985. Molempiin maihin oli vihdoin juurtunut demokratia diktatuurin vallan jälkeen. Portugalin oikeistojuntta oli kaatunut neilikkavallankumouksessa vuonna 1974. Seuraavana vuonna kuoli Espanjan diktaattori Francisco Franco.

Mutta demokratia ei ollut yhtä kuin hyvinvointi vaan itse asiassa yhteiskuntajärjestelmän vaihdos oli yksi syy kurjuuteen. Koko valtion läpikäymä uudistus ei sujunut noin vain ja varsinkin ruoantuotanto ja maatalous kärsivät.

Portugalissa nälkä oli läsnä, kun työttömyys oli räjähtänyt eikä niillekään, jotka olivat töissä, maksettu palkkaa ajallaan. Hinnat olivat nopeasti nousseet ja elintaso romahtanut. Kurjuus näkyi koulussakin. Moni lapsi joutui lopettamaan koulunkäynnin ennen kuin täytti yksitoista ja vain kuusi lasta 24:stä söi lounaan joka päivä.

Espanjan huolena oli vienti, jonka avaamiseksi se halusi liittyä EEC:hen eli Euroopan yhteisöön. Sen varaan laskettiin kaikki toivo hiipuvasta maatalouspainotteisesta taloudesta ja kokonaisen kansan vetämisestä parempaan tulevaisuuteen.

Espanja joutui kuitenkin suostumaan rajoituksiin maa- ja kalatalouttaan sekä työvoiman liikkuvuutta koskien.

Rajoituksista huolimatta EEC-jäsenyys nosti ainakin hedelmien viennin uudelle tasolle, kuten Keidas Espanjan taloudessa -ohjelmasta vuodelta 1987 selviää. Almerian alueen talouskasvu oli ollut vuodessa 15 prosenttia. Alue eli vihannesten ja hedelmien viennillä.

Säästökuuri puristi portugalilaisista kaiken

Reilu kaksikymmentä vuotta myöhemmin 2000-luvulla Iberian niemimaalla oli jälleen pula. Maailmanlaajuinen talousahdinko iski pahasti Espanjaan ja erityisesti Portugaliin 2000-luvun loppupuolella paljastaen niiden talousjärjestelmien kestämättömyyden ja politiikan korruptoituneisuuden.

Vuoden 2013 helmikuussa Portugali palasi kansainvälisille lainamarkkinoille ensimmäisen kerran sitten toukokuun 2011, jolloin maa oli ottanut vastaan EU:n tukipaketin, jonka tarkoituksena oli pelastaa konkurssin partaalla oleva valtio. Ulkolinja: Portugalin helmikuu kertoo köyhtyvän kansan näkemyksen tilanteesta.

Kaksi vuotta portugalilaiset olivat eläneet kuin löysässä hirressä. Taloustuen ehto oli säästökuuri, joka puristi portugalilaisista kaiken mahdollisen. Palkkoja alennettiin, samoin entisestään pieniä eläkkeitä. 50 000 virkamiestä irtisanottiin, veroja korotettiin.

"Me olemme leikanneet kuluja 13 miljardia", yritti pääministerin valtiosihteeri Carlos Moedas puolustella hallituksen talousohjelmaa, jota kutsuttiin napalmiksi kansantaloudelle.

Talouskuri vietiin äärimmilleen ja säästöohjelmaa valvova EU:n, Euroopan Keskuspankin ja IMF:n troika esitti vuonna 2013 uusia leikkauksia. Mutta mistä leikata, kun raskaana olevat naiset eivät pääse tutkimuksiin, koska heillä ei ole varaa maksaa kohonneita bussilippuja? Tai kun ruumishuoneet täyttyvät, koska ihmisillä ei ole varaa haudata omaisiaan. Mistä silloin leikataan, kysyy ohjelman toimittanut Vesa Toijonen.

Talouskuurin seurauksena 42 prosenttia portugalilaisista vajosi köyhyyteen tai oli vaarassa pudota köyhyysrajan väärälle puolelle.

Kansalaisaktiivit yrittävät pelastaa espanjalaiset

Pertti Pesosen toimittama Ulkolinja: Varkaita auringossa vuodelta 2013 kertoo Espanjasta, jossa työttömiä on kuusi miljoonaa, mutta työttömien kohtalo ei ole kummankaan Espanjan pääpuolueen huolenaiheista päällimmäisenä. Enemmän puolueita huolettaa, miten ne selviävät korruptioskandaaleista, joihin ne molemmat ovat sotkeutuneet.

Työttömyyden ja asuntokuplan räjähdettyä jäivät monet espanjalaiset asunnottomiksi ja ikuisesti velkavankeuteen. Syntyi aktivistiliike 15M, joka paitsi puolustaa espanjalaisten etuja myös vastustaa talouskurin tuottamaa ääriliberaalia talouspolitiikkaa sekä luottamuksensa menettänyttä, korruptoitunutta hallitusta.

Hallitusvaltaa pitävä kansanpuolue on jäänyt kiinni pimeästä puoluerahoituksesta ja 50 miljoonan euron salaisista tileistä sveitsiläisissä pankeissa. Rahoilla on muun muassa maksettu pimeitä palkkoja puolueen johtohenkilöille. Sotkusta kirjan kirjoittaneen toimittajan ja kommentaattorin Ernesto Ekaizerin mukaan niin kutsuttu Barcenas-skandaali on Espanjan Watergate. Sen selvittämisellä mitataan koko Espanjan poliittisen järjestelmän uskottavuutta korjata ja paljastaa omat virheensä.

Toisin kuin Watergatessa, Barcenas-skandaalin vuoksi johtavat poliitikot ei kokeneet tarvetta erota. Jopa pääministeri Rajoy kertoi tutkinnassa, että ei muista mitään tapaukseen liittyvää.

"Pitää tehdä ero syyllisyyden ja vastuullisuuden välillä. Syyllisen passittaa vankilaan tuomari. Poliittisesta vastuusta puolestaan ei päätä tuomari. Vastuu pitää kuitenkin kantaa -- Espanjassa tähän suhtaudutaan nihkeästi", kommentoi ekonomisti César Molinas, joka myös kertoo ministeristä, joka jatkoi työtään vielä jäätyään kiinni yli 50 000 euron lahjuksien vastaanottamisesta.

Oppositiossa oleva sosialistipuolue on puolestaan sotkeutunut mittasuhteiltaan vielä suurempaan skandaaliin. Andalucian maakunnassa jo yli 120 puolueen aktiivia, puoluetta lähellä olevaa ay-johtajaa ja puolueen jäsentä on joutumassa oikeuteen julkisten rahojen väärinkäytöstä. Syytettyjen joukossa on 40 korkeaa maakuntajohtajaa, sama määrä, kuin Ali Baballa oli rosvoja, sanoo El Mundo -lehden toimittaja Fransisco Rosell.

Teksti: Juhana Säilynoja/Elävä arkisto, Pertti Pesonen/Ulkolinja, Vesa Toijonen/Ulkolinja

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?