Hyppää pääsisältöön

Retki kesäiselle Saimaalle vuonna 1979

Kesä on yleensä parasta aikaa luonnossa liikkumiseen. Telttaretki järvimaisemiin on oivallinen tapa nauttia kesäisestä Suomesta. Retki Saimaalla -ohjelma vuodelta 1979 esittelee mitä kaikkea telttaretkellä voikaan tehdä.

Kesäisellä Saimaalla lipuu monenlaista laivaa ja venettä. Yksi niistä on matkalla Halosenluodolle telttaretkelle. Veneessä istuu kolme retkeilijää: Pertti Itkonen ja lapset Kimmo ja Panu Pulliainen.

Kolmikon saapuessa saarelle aloitetaan tärkeimmästä, eli telttapaikan etsimisestä. Seurueen vanhin opettaa pojille tärkeitä asioita teltan pystytyksestä: narut pitää olla tiukalla ja teltta on pystytettävä suojaiselle paikalle.

Retkeilijöiden kalareissu aloitetaan lorun saattelemana:
”Anna Ahti ahvenia, Pekka pieniä kaloja, Jussi julman suuria ja Heikki hevosen kokoisia.”

Nopeasti kala nappaakin ja vedestä nousee komean kokoinen ahven.

Ihmisen jälki näkyy valitettavasti luonnossa. Muun muassa lasinsiruja ja roskia löytyy saarelta. Ohjelman retkeilijät ovat kuitenkin vastuullisia ja hautaavat lasinsirut ja keräävät roskat talteen.

Kolmikko vierailee myös vanhalla kyläkaupalla. Kaupan pitäjä kertoo liikkeen juurien yltävän 75 vuoden taakse. Kaupan valikoimasta matkailijat löytävät kaiken tarvitsemansa ruuasta tulitikkuihin.

Retki saatetaan päätökseen grillailun merkeissä. Makkarat tirisevät pimeneveässä Saimaan illassa nuotion loisteessa. Grillatessa on hyvä hetki rauhoittua ja kuunnella hetki hiljaisuutta.

Retki Saimaalle on opettavainen tarina luonnossa liikkumisesta. Luontoa tulee kunnioittaa ja siellä pitää muistaa tietyt pelisäännöt.

”Meidän pitää säilyttää tää luonto jos me aiotaan siitä nauttia”, toteaakin Itkonen viisaasti.

Teksti: Pasi Lehtola

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto