Hyppää pääsisältöön

Mika Waltari loi kirjallista psykedeliaa kokaiinista ja kärpässienistä

Mika Waltari (vas.) ja Olavi Paavolainen.
Mika Waltari (vas.) ja Olavi Paavolainen. Mika Waltari (vas.) ja Olavi Paavolainen. Kuva: Wikimedia Commons olavi paavolainen

Ensimmäinen maailmansodan jälkeen Euroopassa nuuskattiin kokaiinia jazzin raikuessa. Myös suomalaiset kulttuuripiirit olivat huumehuuruisia 1920-luvulla.

Ensimmäisen maailmansodan jäljiltä Pariisissa oli paljon mustia amerikkalaissotilaita. Näiltä kaupunki oppi uusia ihmeitä. Tuli uusi musiikki jazz, oli tanssijatar Josephine Baker, jonka paljas musta pinta sai miehet sekoamaan, tutustuttiin kokaiiniin, jota amerikkalaisten tapaan alettiin käyttää nuuskaamalla. Pariisissa vietti aikaa myös suomalaisen papin poika, nuori kirjailija Mika Waltari, joka häilyi uskonnollisuuden ja boheemiuden välillä.

Waltari halusi kirjoittaa ”maailmansodan jälkeisestä kuumeisesta, hermosairaasta, epäilevästä nuorisosta”.

Euroopassa elettiin 1920-luvulla kiihkeää aikaa. Nuori sukupolvi halusi karistaa mielestään ensimmäisen maailmansodan kauhut. Mika Waltari oli suunnitellut jo 17-vuotiaana kirjoittavansa romaanin, joka kertoo ”maailmansodan jälkeisestä kuumeisesta, hermosairaasta, epäilevästä nuorisosta, jazz-musiikista ja maailmanlopun melusta”.

Maisteri Hellaksen kaikki paheet

Suuri illusioni on Waltarin tulkinta kiihkeästä 1920-luvusta. Kirjan keskiössä on uuden ajan jazz-tyttö, itsetietoinen, moderni nainen Caritas. Kirja on kuvaus paitsi saavuttamattomasta rakkaudesta myös kuvaus suomalaisten taiteilijapiirien elämästä Helsingissä ja Pariisissa.

Ennen Suurta illusionia nuori mies löysi Tulenkantajien seuran ja imi vaikutteita muun muassa Olavi Paavolaiselta – tuolta originellilta ja hillittömältä taiteilijalta. Paavolaisesta tuli Suuren illusionin maisteri Hellas, jonka harteille Waltari heitti kaikki ajan paheet aina liiallisesta alkoholinkäytöstä kokaiiniin ja epämääräisistä suhteista saatuun sukupuolitautiin. Sukupuolitautia Paavolaisella ei tiettävästi ollut, mutta muilta osin Waltarin ei tarvinnut edes liioitella maisterin boheemeja piirteitä. Tulenkantajien kirjailijaryhmittymä haki inspiratsioonia Paavolaisen huvilalleen sisustamasta itämaisesta huoneesta ja juhlista, joissa piti hänen mielestään olla ”bolssia, likööriä, punssia, viinaa, oopiumia, tupakkaa, kukkia, piippuja…”

Syntyy teoksia, joissa ollaan kummallisissa, psykedeelisissä tunnelmissa.

Salakauppaa Helsingin kahviloissa

On huomattavasti helpompaa kuvitella taiteilijat nuuskaamaan kokaiinia Pariisin ja Berliinin cabaret-ravintoloihin kuin Helsingin kuppiloihin. Kokaiinin käyttö oli 1920-luvun Helsingissä kuitenkin yleistä. Myös suomalaisissa kulttuuripiireissä oltiin morfiinikoukussa ja haettiin tietoisuuden uusia tasoja kokaiinista, aikakauden muotihuumeesta. Tämä näkyi myös kirjallisuudessa. Syntyi Suuri illusioni ja muita teoksia, joissa ollaan kummallisissa, psykedeelisissä tunnelmissa, vedetään kokaiinia ja liotellaan kärpässieniä konjakkiin.

Useissa helsinkiläiskahviloissa harjoitettiin salakauppaa, ja poliisiin haaviin ainetta jäi takavarikoissa kilokaupalla. Määrät olivat jopa suurempia kuin tänä päivänä. Niin suuria, että kansainliitto puuttui suomalaisten huumeidenkäyttöön 1930-luvulla.

Hallusinaatioita ja henkimatkoja

Netin keskustelupalstoilla törmää usein Mika Waltarin nimeen. Romaani Neljä päivänlaskua kertoo Sinuhe egyptiläisen synnystä. Tarina alkaa siitä, kun päähenkilö löytää sydämensä vaimonsa vaatekaapista ja kadottaa sen pian uudelleen sinisilmäisen naisen asunnolle. Sydämensä kadottanut mies viettää kesää huvilalla, jonka ullakolla asustelee egyptiläisten henkiä. Niistä muuan Sinuhe vaatii miestä kertomaan tarinansa. Kirja on alusta loppuun melko psykedeelinen ja tarjoaa mahdollisuuksia monenlaisiin spekulaatioihin.

Paranormaaleihin ilmiöihin keskittyvillä keskustelupalstoilla pohditaan, onko Sinuhe egyptiläinen syntynyt muinaisten egyptiläisten henkien sanelemana. Selittäisihän se joidenkin mielestä sen, miten Mika Waltari saattoi tietää niin paljon Egyptistä käymättä siellä koskaan. Sieniin ja muihin tajunnanlaajentajiin keskittyvillä palstoilla puolestaan pohditaan, onko Waltari synnyttänyt mestariteoksensa hallusinogeenien voimalla.

Mika Waltari Kansallisbiografiassa.
Sinuhe Egyptiläinen -kuunnelman tarjoaa Elävä arkisto.

Kommentit
  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Finnjet oli kaikkien aikojen matkustajalaiva, joka pilkottiin kylmästi palasiksi – entisen konepäällikön rakkaus ei katoa

    Finnjet oli merimatkailun ylellinen tulevaisuus.

    Finnjet oli maailman suurin ja nopein matkustaja-autolautta. Samalla se oli uuden ajan airut, joka uitti Suomen maailmankartalle. Kaikkien aikojen matkustaja-alus paloiteltiin 10 vuotta sitten Intiassa. Konepäällikkö Juhani Puontille se oli kova isku. Onneksi muistot eivät katoa. Niitä tulvii mieleen, kun katsoo vanhan virkapuvun murentuvia kenkiä.