Rasta laulaa ylistystä pyhälle yrtille

Reggae-musiikkia ja kannabista ei voi erottaa toisistaan. Niillä on yhteinen kulttuurihistoria. Jamaikalaiset artistit ovat laulaneet ylistystä yrtille 1970-luvun alusta lähtien.

Popmusiikkia harrastava nuoriso Yhdysvalloissa ja Euroopassa sai 1970-luvun alussa paljon ihmeteltävää. Karibianmeren pieneltä saarelta, Jamaikalta kulkeutuu maailmalle uusi musiikki, reggae. Se oli rytmisesti eksoottista ja eriskummallisella tavalla svengaavaa musiikkia. Se oli selkeästi tanssittavaa popmusiikkia, mutta siinä oli jotakin outoa.

Reggaen mukana ilmestyi mustia miehiä, jotka pitivät pitkiä hiuksiaan kummallisilla patukoilla, lukivat Raamattua, puhuivat vertauksin, ja kielellä, jota oli vaikea käsittää. Lauluissa vilisee outoja käsitteitä ja sanoja: Jah Rastafari, natty dreadlocks, Babylon, kaya.

Uusi messias nousi Etiopiassa

”Katsokaa Afrikkaan, kun siellä kruunataan musta kuningas, hän on oleva Messias”, ennusti jamaikalainen maallikkosaarnaaja Marcus Garvey 1920-luvun lopulla. Vuonna 1930 Etiopian keisariksi kruunattiin Ras Tafari. Hän otti hallitsijanimekseen Haile Selassie. Jamaikalla oli odotettu ennustuksen täyttymistä, ja pian asia oli selvä: Etiopian musta hallitsija, Ras Tafari oli uusi messias. Hän oli afrikkalaissyntyisten ihmisten vapahtaja, joka johdattaisi kansansa orjuudesta takaisin kotiin, Afrikkaan.

Näin syntyi Rastafari-uskonto. Rastafarismi on monoteistinen, raamattupohjainen uskonto, joka levisi Jamaikalta maailmalle reggae-musiikin myötä.

Kaikki rastafari-uskovaiset eivät soita reggaeta, eivätkä kaikki reggae-artistit ole rastoja, mutta yhteys on selkeä ja kaupallisesti houkutteleva. Eurooppalaiset ja amerikkalaiset levy-yhtiöt näkivät, miten helppo länsimaiselle nuorelle rock-yleisölle oli tarjota pakettia, jossa kaikki oli valmiina: musiikkia, kapinaa, svengiä, sanomaa, visuaalisia symboleita, villiä estetiikkaa, länsimaisten kovien arvojen kyseenalaistamista ja mietona pidetyn huumeen, marijuanan, polttelua.

Marleyssa yhdistyivät monet eksoottiset elementit uudella ja kiinnostavalla tavalla.

Rastafari-liikkeen johtohahmoksi nostettiin alle kolmekymppinen musiikillinen messias, Bob Marley. Hänessä yhdistyivät monet eksoottiset elementit uudella ja kiinnostavalla tavalla. Hän oli kapinallinen, yhteiskunnallisesti kantaa ottava gheton kasvatti. Hän oli etevä laulujen tekijä ja esittäjä ja persoonallinen maailmantähti. Hän oli myös rauhaa rakastava, filosofinen rastafari, joka noudatti uskontonsa sääntöjä, poltti kannabista ja lauloi musiikin hyvää tekevästä vaikutuksesta.

Polttelusta pyhä sakramentti

Rastoilla ei ole virallista uskonnollista oppirakennelmaa. Raamatun Vanha testamentti ja ennen muuta sen kuningas Jaakon aikainen englanninkielinen käännös (King James Version) on rastoille pyhä kirja. Se tarjoaa elämän perusfilosofian ja käytännön ohjeet.

Kannabis on keskeinen asia rastojen uskonnollisessa elämässä. – Siksi Bob Marleykin polttelee levynsä kannessa jäätelötötterön kokoista, käsin käärittyä maripötköä. Se on pyhä sakramentti. Se ei ole viihteen väline, vaan jumalanpalvelusten, meditaation ja itsetutkiskelun yhteydessä käytettävä pyhä yrtti. Rastat eivät näe yrtin polttamisessa mitään ongelmaa, nauttiihan valkoinen mieskin kirkkonsa alttarilla ehtoollisviiniä. Viini on rastoille myrkkyä: ”Pidättyköön hän viinistä ja väkijuomasta; älköön juoko hapanviiniä tai hapanta juomaa älköönkä mitään viinirypäleen mehua; älköön syökö tuoreita älköönkä kuivia rypäleitä” (4. Moos. 6:3).

Rastojen tulkinnan mukaan Vanha testamentti johdattaa ruohon pariin: ”Maa tuotti vihantaa, ruohoja, jotka tekivät siementä lajiensa mukaan, ja puita, jotka lajiensa mukaan kantoivat hedelmää, jossa niiden siemen oli. Ja Jumala näki, että se oli hyvä” (1. Moos. 1:12). Rastojen englanninkielisessä Raamatussa tuo ”vihantaa, ruohoja” ilmaistaan sanoilla ”grass and herb”, ruoho ja yrtti. Molemmat ovat kannabiksen kutsumanimiä. Jamaikalla nimiä on monia: sensi, sinsemilla, weed, collie, ganja ja kaya.

Vuonna 1981 kuollut Bob Marley totesi rastafari-uskovaisten pyhästä sakramentista: ”Yrtti on tärkeää meille, mutta tärkeämpää se olisi niille, jotka eivät vielä hyväksy sitä. Yrtti on vain kasvi, mutta se on kasvi joka auttaa moneen asiaan. Miksi ne kaikki jotka sanovat tekevänsä hyvää ja ajattelevansa vain muiden parasta, hallitukset ja muut sellaiset, miksi ne tahtovat kieltää yrtin? Kun asiaa kysyy, he sanovat ettet saa polttaa yrttiä, koska se tekee sinusta kapinallisen. Kapinallisen mitä vastaan? Ihmisen ahneutta vastaan?”

Bob Marley puhuu ruohoista ja yrteistä:

Suosiostaan tietämätön vapahtaja

Etiopian keisari Haile Selassie ei vuosikymmeniin tiennyt olevansa rastafari-uskovaisten messias, uudelleensyntynyt vapahtaja, rastojen elävä jumala. Kun joukko rastoja vieraili vuonna 1961 Etiopiassa, sikäläinen arkkipiispa pyysi, etteivät he kertoisi keisarille pitävänsä häntä jumalana. Haile Selassie oli harras ortodoksikristitty, tuon aikaisen valtionkirkon eli Etiopian ortodoksisen kirkon jäsen.

Kun Haile Selassie saapui ensi kertaa Jamaikalle vuonna 1966, hän oli yllättynyt ja peloissaan. Kun häntä kuljettanut lentokone laskeutui Kingstonin lentokentälle, näky oli tyrmäävä: Sata tuhatta ihmistä oli tullut vastaanottamaan elävää jumalaa. Valtaisan ihmisjoukon etunenässä yli kymmenen tuhatta pelottavan näköistä, leijonanharjaista rastafari-uskovaista.

Sata tuhatta ihmistä oli tullut vastaanottamaan elävää jumalaa.

Kaikki tahtoivat nähdä jumalansa elävänä ja tungeksivat kaoottisesti lentokoneen ympärillä.

Keisari siirtyi lentokoneen avoimelle ovelle, vilkaisi rappujen huipulta lentokenttää ja palasi nopeasti takaisin sisätiloihin. Hän ei uskaltanut nousta koneesta.

*

Bob Marley: Kaya. Live at Madison Square Garden, New York, 1978.