Hyppää pääsisältöön

Elokuvan tarina

Kuvassa on sarjan tekijä Mark Cousins Hongkongissa Bruce Leen patsaalla. Yle kuvapalvelu.
Kuvassa on sarjan tekijä Mark Cousins Hongkongissa Bruce Leen patsaalla. Yle kuvapalvelu. Kuva: Kuvassa on sarjan tekijä Mark Cousins Hongkongissa Bruce Leen patsaalla. Yle kuvapalvelu. mark cousins

Mark Cousinsin 15-osainen Elokuvan tarina esitetään Teemalla toiveuusintana 10.9.–18.12. klo 21 sekä pikauusintoina sunnuntain myöhäisilloissa. Sarjaan liittyy runsas elokuvaohjelmisto.

Palkitun dokumentaristin ja globaalin filmihullun Mark Cousinsin ohjaama Elokuvan tarina (The Story of Film: An Odyssey) on maantieteellisesti, historiallisesti ja näkemyksellisesti huikean avara sarja elokuvataiteen kehityksestä 1800-luvun lopulta nykyhetkeen ja vähän ylikin.

Persoonallisen tutkimusmatkansa varrella Cousins tapaa suuren joukon elokuvantekijöitä eri puolilla maailmaa. 15-osaisen sarjan näkökulma on uuden etsimisessä ja löytämisessä, elokuvan suurissa visionääreissä ja elokuvailmaisun harppauksissa eteenpäin. Elokuvan tarinaa ei vie eteenpäin raha tai markkinointi vaan tekijöiden intohimo.

Mark Cousinsin odysseia ulottuu 12 vuosikymmenelle ja kuudelle mantereelle sekä kattaa noin tuhat elokuvaa. Spielbergin ja Chaplinin rinnalle nostetaan paitsi suuret eurooppalaiset auteurit myös Afrikan ja Aasian elokuvantekijät, unohdetut pioneerit ja suuret tähdet. Sarja etenee pääosin kronologisesti Mélièsistä Avatariin, mutta Cousins tekee kaiken aikaa pieniä aikamatkoja: Carl Th. Dreyerista edetään Lars von Trieriin, Cecil B. DeMillestä Tähtien sotaan.

Cousinsin omin sanoin: ”Tämä on maailmanlaajuinen road movie. Jäljitämme niitä ihmisiä, jotka antavat hengen subliimille, sanoin kuvaamattomalle taidemuodolle – elokuvalle.”

Britanniassa Elokuvan tarinaa kutsuttiin vuoden 2011 elokuvatapaukseksi. Sarja perustuu Pohjois-Irlannissa lapsuutensa viettäneen, nykyisin Skotlannissa asuvan Cousinsin samannimiseen kirjaan. Sarjaa tehtiin kuusi vuotta.

Elokuvan tarinan jaksot:

1/15. Uuden taidemuodon synty (1895–1918)
”Maailmaan ilmestyi 1800-luvun lopussa uusi taidemuoto. Se muistutti uniamme.” Näin alkaa eeppinen ja persoonallinen elokuvan tarina Mark Cousinsin kertomana. Avausjakso kattaa vuodet 1895–1918: elokuvan synnyn ja sen kielen kehittymisen, ensimmäiset trikit, lähikuvat ja leikkaukset sekä Hollywoodin ja elokuvapalatsien synnyn. Cousins jäljittää valon taidetta 1910-luvun Skandinaviasta ja nostaa esiin elokuvahistorian unohtamat ensimmäiset naisohjaajat. Käsittelyssä ovat mm. Lumiére-veljekset, George Méliès, G.A. Smith, Edwin S. Porter, Benjamin Christensen, Victor Sjöström, Cecil B. DeMille ja D.W. Griffith sekä ensimmäiset elokuvatähdet Florence Lawrence, Asta Nielsen ja Gloria Swanson.

2/15. Hollywoodin nousu (1918–1928)
Toisen jakson aiheena ovat elokuvan kehitysvuodet 1918–28: amerikkalaisen elokuvan voittokulku ja sen ensimmäiset kapinalliset. Cousins kuljettaa elokuvan tarinaa Douglas Fairbanksin romanttisesta, koristeellisesta Hollwood-fantasiasta Bagdadin varas tanskalaisen Carl Theodor Dreyerin pelkistettyyn Jean D’Arcin kärsimykseen. Dreyerista puhuu hänen maanmiehensä ja ihailijansa Lars von Trier. Jaksossa ovat mukana mm. mykkäelokuvan suuret koomikot Keaton, Chaplin ja Lloyd, japanilainen Yasujiro Ozu, venäläinen Jevgeni Bauer ja dokumenttielokuvan luoja Robert Flaherty. Varhaisista mestariteoksista erityishuomiota saavat Erich von Stroheimin Ahneus ja King Vidorin The Crowd.

3/15. Elokuvan suuret kapinalliset (1918–1932)
Kolmas jakso kattaa vuodet 1918–31 – elokuvahistorian kenties hienoimman aikakauden, arvelee sarjan tekijä Mark Cousins. Jakso keskittyy elokuvan suuriin kapinallisiin Hollywoodin ulkopuolella: oman tiensä kulkijoihin ja elokuvan kielen kehittäjiin. Saksassa työskentelivät tuolloin mm. Ernst Lubitsch, Robert Wiene, Fritz Lang ja F.W. Murnau, Ranskassa Abel Gance ja Luis Buñuel, Neuvostoliitossa Sergei Eisenstein, Japanissa Kenji Mizoguchi ja Yasuhiro Ozu - ”kaikkien aikojen suurin ohjaaja”, sanoo Cousins Ozusta.

4/15. Äänielokuva (1930-luku)
Neljäs jakso käsittelee 1930-lukua ja elokuvan lajityyppien kehitystä. Erityisesti tarkastellaan kahta genre-elokuvien mestaria Howard Hawksia ja Alfred Hitchcockia sekä ranskalaista elokuvaa (Cocteau, Vigo, Carné, Renoir). Vuosikymmen alkoi äänielokuvan tulolla, mikä aluksi vei elokuvan kieltä rajusti taaksepäin. Kun ääneen oli totuttu, Hollywoodissa alkoi syntyä eri lajityyppien mestariteoksia: musikaaleja (Love Me Tonight), kauhuelokuvaa (Frankenstein), gangsterifilmejä (Yhteiskunnan vihollinen, Arpinaama), lännenelokuvia, komediaa ja animaatiota. 1930-luku oli paitsi Ranskan runollisen realismin ja Hitchcockin englantilaisen kauden myös Leni Riefenstahlin natsispektaakkelien kulta-aikaa. Tässäkin jaksossa Mark Cousins avaa polkuja ja ovia 1930-luvun Hollywoodista muualle maailmaan ja nykyaikaan, innostuu ja innostaa.

5/15. Sodan tuhot ja elokuvan uusi kieli (1939–1952)
Viides jakso kattaa vuodet 1939–52, sodan tuhot ja sodan jälkeen syntyneen uuden elokuvakielen. Sodan raunioittamassa Italiassa kukoisti neorealismi, Amerikassa film noir kuvasti maailmankuvan synkkenemistä. Jaksossa ovat mukana mm. elokuvan ihmelapsen Orson Wellesin esikoisohjaus Citizen Kane ja syvätarkka kuva, John Fordin Hyökkäys erämaassa, Stanley Donenin ja Gene Kellyn Laulavat sadepisarat sekä brittielokuvan mestariteokset Kysymys elämästä ja kuolemasta, Listen to Britain ja Kolmas mies. Cousinsin assosiaatiot ulottuvat tässäkin jaksossa pitkälle: mukana ovat myös Bonnie & Clyde, Kuin raivo härkä, Blade Runner ja Tähtien sota.

6/15. Seksiä ja melodraamaa (1953–1957)
Dokumenttisarjan kuudes jakso on omistettu 1950-luvun melodraamalle ja elokuvatarinoille ympäri maailmaa. Elokuvat paisuivat ja pöhöttyivät, saumat alkoivat ratkeilla. Käsittelyssä ovat Hollywood-melodraaman mestarien Douglas Sirkin ja Nicholas Rayn lisäksi mm. egyptiläinen Youssef Chahine, japanilainen Akira Kurosawa, intialainen Satyajit Ray, amerikkalainen underground-ohjaaja Kenneth Anger sekä paljon muuta, Vertigosta Alastomaan satamaan.

7/15. Euroopan uusi aalto (1957–1964)
Seitsemännen jakson aiheena ovat vuodet 1957–64 ja uuden elokuvan nousu Länsi-Euroopassa. Mukana ovat modernin eurooppalaisen elokuvan neljä suurta mestaria – Ingmar Bergman, Robert Bresson, Jacques Tati ja Federico Fellini – sekä elokuvailmaisun vapauttanut "la nouvelle vague". Elokuvahullujen tekijöiden aloittaman Ranskan uuden aallon laineet levisivät nopeasti Italiaan, Espanjaan ja Ruotsiin. Elokuvan tarinaa veivät eteenpäin Varda, Resnais, Truffaut, Godard, Pasolini, Leone, Visconti ja Antonioni. Elokuvan tarinaa kertovat tämän jakson haastatteluissa muun muassa Lars von Trier, Paul Schrader, Claudia Cardinale, Baz Luhrmann, Bernardo Bertolucci ja Bill Forsyth.

8/15. Uusia ohjaajia, uusia muotoja (1965–1969)
Elokuvan uusi aalto levisi 1960-luvun alussa Länsi-Euroopasta Itä-Europpaan ja kaikkialle maailmaan. Elokuvailmaisua uudistivat Puolassa Andrzej Wajda ja Roman Polanski, Tshekkoslovakiassa Jiří Trnka, Milos Forman ja Vera Chytilova sekä Unkarissa Miklós Jancsó. Neuvostoliitossa nousi esiin kaksi ainutlaatuista ohjaajaa, Andrei Tarkovski ja Sergei Paradžanov. Uutta elokuvaa syntyi myös Japanissa, Intiassa, Brasiliassa, Kuubassa, Iranissa ja Senegalissa. Britanniassa tehtiin Kes ja A Hard Day's Night, USA:ssa Easy Rider ja 2001: Avaruusseikkailu. Cousinsin kertomaan tarinaan mahtuu myös dokumentti- ja animaatioelokuvaa.

9/15. Uusi amerikkalainen elokuva (1970-luku)
Elokuvan tarinan kahdeksannessa jaksossa Mark Cousins perehtyy 1960-luvun lopun ja 1970-luvun uuteen amerikkalaiseen elokuvaan: satiirikkoihin, toisinajattelijoihin, uudistajiin ja sopeutujiin. Mukana mm. Mike Nichols, Dennis Hopper, Francis Coppola, Martin Scorsese, Woody Allen, Peter Bogdanovich, Sam Peckinpah, Terrence Malick, Bob Fosse, Roman Polanski ja mustan elokuvan pioneeri Charles Burnett. Käsittelyssä mm. elokuvat Catch 22, Miehuuskoe, Yksi lensi yli käenpesän, Viimeinen elokuva, McCabe ja Mrs. Miller, Sudenpesä, Taksikuski, Kuin raivo härkä, American Gigolo, Killer of Sheep, Annie Hall, Cabaret, Kummisetä, Chinatown ja Onnellisten aika. Haastateltavina Buck Henry, Paul Schrader, Haskell Wexler, Robert Towne ja Charles Burnett.

10/15. Radikaali elokuva (1969–1979)
1970-luvun radikaalit ohjaajat mittaavat kansakunnan pulssin. Sarjan kymmenennessä jaksossa ovat käsittelyssä uuden saksalaisen elokuvan tekijät Wener Herzog, Wim Wenders, Margarethe von Trotta ja Rainer Werner Fassbinder sekä Pier Paolo Pasolini ja Bernardo Bertolucci Italiasta, Ken Russell ja Nicolas Roeg Britanniasta ja Martin Scorsese Amerikasta. Tässä jaksossa Mark Cousins tutkii ylipäätään radikaalien elokuvantekijöiden esittämiä suuria kysymyksiä identiteetistä ja seksuaalisuudesta.

11/15. Mainstream-elokuva (1970-luku)
Populaarin elokuvan maailmanlaajuiset innovaatiot 1970-luvulla: Hongkongin energinen elokuvateollisuus, Intian värikäs Bollywood, Muhammed, Manaaja ja Hollywoodin blockbusterit.

12/15. Protesti elokuvissa (1980-luku)
Vallan kyseenalaistajat 1980-luvun elokuvassa Kiinan "viidennestä sukupolvesta" ja glasnostin ajan neuvosto-ohjaajista Elem Klimovista ja Kira Muratovasta Krzysztof Kieslowskin Puolaan, John Saylesin Amerikkaan, Leos Caraxin Ranskaan ja Pedro Almodóvarin Espanjaan. Elokuvan tarina etenee 1980-luvulla Afrikasta Wall Streetille, musiikkivideoista David Lynchin ja Spike Leen kuviin, Thatcherin Britanniaan sekä David Cronenbergin Videodromeen. Haastateltavina muun muassa John Sayles, Bill Forsyth ja Terence Davies.

13/15. Selluloidin viimeiset päivät (1990–1998)
1990-luvun monimutkaiset tarinat todellisuudesta ennen digitaalisen elokuvan ja fantasiatarinoiden tulvaa. Jaksossa mukana mm. tytär ja isä Samira ja Mohsen Makhmalbaf sekä Abbas Kiarostami Iranista, Wong Kar-wain hongkongilaiset tarinat ja japanilainen kauhuelokuva.

14/15. Digitaalinen vallankumous (1990-luku)
1990-luku. Digitaalisuuden ensiaskeleet. Todellisuus menettää todellisuutensa Amerikassa ja Australiassa.

15/15. Elokuvan tulevaisuus (2000-luku)
2000-luvulta eteenpäin: ympyrä sulkeutuu. Mark Cousinsin 15-osainen dokumenttisarja elokuvan kehityksestä päättyy. Millainen on elokuvan tulevaisuus?

  • Elokuvan tarina 1–15 (The Story of Film: An Odyssey), Britannia 2011. Ohjaus Mark Cousins. Tuotanto Hopscotch Films.

Mark Cousins on Elokuvan tarinan jälkeen tehnyt tarinalle lapsia ja elokuvaa käsittelevän "jatko-osan", itsenäisen dokumenttielokuvan Elokuvan ja lasten tarina (A Story of Children and Film, 2013). Se esitettiin Teemalauantaissa 20.9.2014.

Elokuvan tarinan syksyä vietetään Teemalla muutenkin: Kino Klassikossa esitetään syksyn ajan Cousinsin sarjassa käsiteltyjä elokuvia Mélièsin Matkasta Kuuhun Mizoguchin elokuvaan Ugetsu – kalpean kuun tarinoita, Dreyeristä Bressoniin, Buñuelista Satyajit Rayhin. Myös kolme Teemalauantaita kertovat ja täydentävät elokuvan tarinaa, aiheinaan Renoir, Ford ja Rossellini.

Mark Cousins vieraili Rakkautta ja Anarkiaa -festivaalin vieraana Helsingissä syyskuun alussa, esitteli sarjan ja vastasi Teeman katsojien kysymyksiin: Viimeksi itkettänyt elokuva? Parhaat suomalaiset elokuvat? Paras Bond? Iranilaisen elokuvan lumo? Katseen merkitys?

Elokuvan tarina sai Suomen-ensi-iltansa Teemalla syyskaudella 2012.

Kommentit

Yle Teema