Hyppää pääsisältöön

Sairaalaklovnin työ on vakavaa pelleilyä

Kun lapsi on vakavasti sairas, hymyn huulille voi tuoda sairaalaklovni. Mitään kevyttä hassuttelua ja pelleilyä taiteenlaji ei kuitenkaan ole: työtä tehdään tietäen, että vuoteessa makaava pikkupotilas ei välttämättä pääse enää omaan sänkyyn nukkumaan.

Tietolaatikko

Sairaalaklovnit ry:n kouluttamat klovnitohtorit ovat ammattiartisteja taiteiden eri aloilta. Yhdistyksellä on tällä hetkellä 40 koulutettua artistia. Kaksi Klovnitohtoria kulkee osastoilla kokonaisen päivän ”lääkärikierrolla” sairaalan johdon kanssa sovituilla osastoilla sovittuun aikaan ja vierailevat potilashuoneessa vain, jos lapsi antaa siihen luvan. Klovnitohtorit kiertävät poliklinikoiden lisäksi ortopedistraumatologisilla, hematologisilla, neurologisilla, yleispediatrisilla, lastenkirurgisilla, gastro-urologisilla sekä sydän-, munuais- ja elinsiirto-, teho- ja infektio-osastoilla.

Lähde: Sairaaklovnit.fi

Pellenenä, värikäs peruukki, äänekäs torvi ja hassut kengät eivät tee kenestä tahansa hyvää sairaalaklovnia.

"Sulla pitää olla joku semmonen ihmeellinen nenän asento, jotta sä ylipäätään kestät olla siellä", sairaalaklovni Lilli Sukula-Lindblom kuvailee työtään Tosi tarinan dokumentissa.

Suomessa sairaalaklovneria on henkilöitynyt vahvasti juuri Sukula-Lindblomiin. Hän toi taiteenlajin Suomeen vuonna 2002 opiskeltuaan alaa ensin sen synnyinkodissa New Yorkissa.

Kun hän HYKSissä sitten ensimmäisen kerran esitti idean pellejen tuonnista sairaalan käytäville ja huoneisiin, herätti se kummastusta ja hieman ennakkoluulojakin. Kaikeksi onneksi HYKSissä oli myös osastonhoitajia, jotka olivat tutustuneet taiteenlajiin muualla maailmassa.

Sairaalaklovneista on sittemmin tullut odotettuja ja arvostettuja vieraita: vuonna 2005 kuvatussa Akuutissa HYKSin osastonhoitaja Annika von Schantz kiitteli hymyn ja naurun positiivista vaikutusta lapsien tervehtymiseen.

Ennakkoluuloilta ei säästynyt myöskään taiteenlajin amerikkalainen perustaja Michael Christensen 1980-luvun puolessa välissä, kertoo sairaalaklovni Markku Kykkänen Tosi tarinassa. Newyorkilaisen sairaalan teho-osaston ylilääkäri oli ilmoittanut Christensenille, että klovnit eivät kuulu teho-osastolle. Siihen mies oli todennut, että eivät lapsetkaan.

Sairaalaklovnin tilannetajun pitää olla kohdillaan

Siinä missä lääkkeet hoitavat lapsen sairasta puolta, hoitaa sairaalaklovni lapsen tervettä puolta, Sukula-Lindblom luonnehti Ajankohtaisessa Kakkosessa toiminnan alkamisvuonna 2002.

Puoli seitsemän toimittaja Pauliina Ståhlberg haluaa mukaan sairaalaklovnien kierrokselle Lastenklinikalla. Pelleasuunsa sonnustautuva Kykkänen toppuuttelee, että noin vain kadulta ei kuka tahansa voi hommaan ryhtyä. Pestiin havittelevalla täytyy olla esittävän taiteenalan perustutkinto sekä sairaalaklovnikurssi käytynä. Myös tilannetajun pitää olla kohdillaan, huomauttaa Aarni Kivinen. Samoja ominaisuuksia listaavat myös sairaalaklovnit Sirpa Taivainen ja Minna Kivelä Tuu juttuun -ohjelmassa. Kivelä lisää kuitenkin vielä yhden ominaisuuden: luovan hulluuden.

Sairaalaklovnin työ lasten kanssa on täynnä koskettavia tapaamisia, joissa lapsi voidaan saada nauramaan ensimmäistä kertaa pitkään aikaan. Kykkänen luonnehtii Tosi tarinan dokumentissa, että näkymätön yhteys sairaalaklovnin ja sairaan lapsen kanssa on jotain niin erikoislaatuista, että kukaan muu ei sitä pysty sitä näkemään tai kokemaan.

"Se on se taika ja kipinä", hän sanoo.

Kuoleman mahdollisuus on hyväksyttävä

Klovnit työskentelevät toisinaan erittäin vakavasti sairaiden lasten kanssa, ja tieto yleisön menehtymisen mahdollisuudesta on raskain osa klovnien työtä. Ensimmäisenä sairaalaklovnien toimintavuotena tämä mahdollisuus tuntui kuitenkin varsin kaukaiselta, Sukula-Lindblom kertoo toimittajalle Tosi tarinassa.

Kunnes sitten eräänä päivänä klovnit joutuivat hyväksymään sen, että eräs heille kovin tuttu lapsi todella kuolisi pian. Poika oli kuulunut heidän vakioyleisöönsä jo kahdeksan kuukauden ajan, ja hän oli ollut yksi vaativimmista asiakkaista.

Pojan viimeisenä toiveena oli nähdä hänelle rakkaat ja tutut klovnitohtorit. Heille hän halusi kertoa, että isona hänestä tulisi sairaalaklovni.

Seuraavalla viikolla poika kuoli, ja klovnit itkivät poikaa pitkään. Sukula-Lindblom sanoo pojan antaneen heille lahjan: hän oli heidän paras koulunsa.

Teksti: Sonja Fogelholm

Kommentit
  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.