Hyppää pääsisältöön

Valtio, joka meni konkurssiin − ja selvisi siitä

Argentiinan syvä lama päättyi vuonna 2002, kun se julistautui konkurssiin. Saman tien valtiontalous lähti nousuun. Kymmenen vuotta myöhemmin kysyttiin, miksei Euroopan kriisimaiden voisi antaa seurata Argentiinan tietä.

Ulkolinja: Nyt itkeä saat, Argentiina vuodelta 2002 kertoo rajun tarinan maasta, jossa oli ollut Latinalaisen Amerikan suurin keskiluokka, mutta joka yhtäkkiä huomasi olevansa kansainvälisten rahoitusorganisaatioiden armoilla ja jonka kansa näki nälkää ja puutetta.

Argentiinan talous ei ollut vakaalla pohjalla. Niin kansalaisten kuin valtionkin oli helppo saada lainaa ja sitä myös otettiin. Ei vain tuottamiseen vaan myös elintason nostamiseksi. Pian pankit olivatkin pulassa ja maahan tuotiin ulkopuolelta talousoppeja. Nuo opit veivätkin ojasta allikkoon, ja vuonna 2001 Argentiina oli maksukyvytön eikä se saanut lainaa mistään.

Köyhyys ja työttömyys lisääntyivät hurjaa vauhtia, ja nälkäiset buenosaireslaiset ryöstivät tuhansia kauppoja saadakseen ruokaa.

Seuraavan vuoden alussa Argentiina lopetti ulkomaanvelkojen maksamisen eli julisti itsensä konkurssiin. Vuodesta 1998 jatkunut alamäki tyssäsi, ja jo huhtikuussa 2002 Argentiinan talous lähti nousuun. Jo samana vuonna Argentiinan vaihtotase oli 17 miljardia ylijäämäinen, paras tulos maan historiassa.

Dollari karkasi pesolta

Mutta ei kai valtio voi noin vain julistautua konkurssiin?

"Jouduimme maksamaan karmean hinnan", kertoo Argentiinan keskuspankin johtaja Mercedes Marcó del Pont Ulkolinjan ohjelmassa Konkurssivaltio vuodelta 2012. Maan bruttokansantuote putosi jyrkästi sen jälkeen, kun peso irrotettiin dollarista, jonka seurauksena työttömyys, köyhyys ja puute lisääntyivät rajusti.

Pelkästään ulkomaanvelkojen maksamisen lopettaminen ei kuitenkaan riittänyt valtiontalouden pelastamiseksi, vaan rahaa piti myös saada jostain. Argentiina nojasikin jälleen tuottavaan maaperäänsä ja maatalouteen, jonka perusteet olivat kunnossa.

"Ongelmana olivat rahoitusongelmat, joten mitä me teimme? Loimme maataloudelle mahdollisuuden alkaa tuottaa ruokaa", tiivistää Argentiinan teollisuusliiton johtaja Ignacio de Mendiguren.

Rajut keinot olivat kuitenkin hävittäneet säästöt. Argentiinan peso oli pitkään sidottuna Yhdysvaltojen dollariin. Yksi peso oli yksi dollari. Kun peso devalvoitiin, karkasivat ihmisten dollarilainat pilviin. Palkat maksettiin pesoissa, jonka arvo pian yli puolittui. Eläkkeet katosivat kohoavan dollarin arvon myötä. Kun talous lähti nousuun, alkoi valtio korvaamaan menetyksiä. Vuoteen 2012 mennessä se maksoi menetetyt varat takaisin kansalaisille.

”Banksterit syyllisiä”

Mikä sitten on erilaista Argentiinan ja Euroopan maiden taloustilanteessa?

Italialla on yksi Euroopan suurimmista velkataakoista kannettavanaan. Vuonna 2012 sen velka oli melkein 1900 miljardia euroa, kun Argentiinan velka konkurssin alla oli 140 miljardia dollaria.

Senaattori Elio Lannuttin mukaan Italialla ei kuitenkaan ole yhtä hyviä lähtöasetelmia konkurssin varalta kuin Argentiinalla.

"Argentiina on kuitenkin meidän maastamme poiketen suuri ja rikas maa. Sillä on luonnonrikkauksia. Meidän tulonlähteemme ovat turismi ja teollisuus. Taloutemme selkäranka ovat noin neljä miljoonaa pientä ja keskisuurta yritystä."

Lannuttin mielestä pankkiirit ovat syyllisiä maailmantalouden syvään lamaan.

"He ovat bankstereita. Pankkiirien ja gangstereiden sekoituksia. Paino gangsterilla."

Tuotantoa, ei keinottelua

Intesa Sanpaolo -pankin tutkimusjohtaja Fabrizio Guelpan mielestä Euroopan kriisimailla on yhtä lukuunottamatta vakaampi riskirakenne kuin Argentiinalla oli 2000-luvun alussa.

"Kyseessä ovat maat, joilla Kreikkaa lukuun ottamatta on paljon vahvemmat perustat."

Italian kohdalla nuo perustat ovat laajat yksittäisten kansalaisten säästöt ja sijoitukset.

Argentiinan keskuspankin johtaja del Pont antaa yksinkertaisuudessaan herättävän analyysin maailmantaloudesta eurooppalaisille kollegoilleen.

"Olen itse johtaja keskuspankissa, jota vuosikymmenten ajan johdettiin neoliberaaliin politiikkaan nojaten, mikä johti maamme historian pahimaan kriisiin. Paras keino pääomien kartuttamiseen on tuotanto. Tuotannon pitää olla rikkauksien ja työpaikkojen lähde. Rahoituskeinottelu ei voi olla niiden lähde." Hänen mukaansa kuilu, joka on auennut reaalitalouden ja rahoitusmarkkinoiden välille kaikkialla maailmassa, on kriisin suurin selittävä tekijä.

Vaikka maan talous lähtikin nousuun, olisi väärin uskoa, että Argentiinassa olisi kaikki hyvin vuonna 2012. Maan terveydenhuolto ja koulutusjärjestelmä eivät ole palautuneet lamanaikaisista heikennyksistä, ja valtionvelka painaa vieläkin.

Teksti: Juhana Säilynoja

Kommentit
  • Kummelin rienaavat ja riehuvat varikset raakkuivat "Heii kaverii!"

    Kukapa ei olisi kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista?

    Kukapa ei olisi joskus kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista? Tämä mustaselkäinen kaksikko kiusaa ja keppostelee kuitenkin ihan omassa sarjassaan. Siipiveikot menevät herkästi henkilökohtaisuuksiin ja useimmat kolttoset voisi tuomita silkkana väkivaltana. Kummelin variskaksikko rienasi koko Suomen tv-kansaa vuosina 1992 ja 1993. Artikkeliin on koottu lintusten edesottamukset.

  • Vuodenkierto Koloveden kansallispuistossa

    Dokumentissa seurataan puiston vuodenkiertoa.

    Dokumentissa seurataan kansallispuiston elämää vuonna 1989. Koloveden alueella on runsaasti metsiä ja se edustaa näytävine kallioineen suomalaista järvierämaata parhaimmillaan. Puistossa on tiheä saimaannorppakanta ja alueelta on löydetty myös kalliomaalauksia.

  • Martti Suosalo – ostoskanavakielto ja menestyksen salaiset aseet

    Martti Suosalo Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Hiivasyndroomakuuri, Turkan haamu, paniikkihäiriö ja ostoskanavakielto – Martti Suosalo poimii värikkäitä hetkiä elämästään Maarit Tastulan haastateltavana. Miksi verhot menivät kiinni kuukaudeksi? Yrittikö uskonnollinen lahko huumata näyttelijän? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

    Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

    Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Kummelin rienaavat ja riehuvat varikset raakkuivat "Heii kaverii!"

    Kukapa ei olisi kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista?

    Kukapa ei olisi joskus kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista? Tämä mustaselkäinen kaksikko kiusaa ja keppostelee kuitenkin ihan omassa sarjassaan. Siipiveikot menevät herkästi henkilökohtaisuuksiin ja useimmat kolttoset voisi tuomita silkkana väkivaltana. Kummelin variskaksikko rienasi koko Suomen tv-kansaa vuosina 1992 ja 1993. Artikkeliin on koottu lintusten edesottamukset.

  • Vuodenkierto Koloveden kansallispuistossa

    Dokumentissa seurataan puiston vuodenkiertoa.

    Dokumentissa seurataan kansallispuiston elämää vuonna 1989. Koloveden alueella on runsaasti metsiä ja se edustaa näytävine kallioineen suomalaista järvierämaata parhaimmillaan. Puistossa on tiheä saimaannorppakanta ja alueelta on löydetty myös kalliomaalauksia.

  • Martti Suosalo – ostoskanavakielto ja menestyksen salaiset aseet

    Martti Suosalo Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Hiivasyndroomakuuri, Turkan haamu, paniikkihäiriö ja ostoskanavakielto – Martti Suosalo poimii värikkäitä hetkiä elämästään Maarit Tastulan haastateltavana. Miksi verhot menivät kiinni kuukaudeksi? Yrittikö uskonnollinen lahko huumata näyttelijän? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

    Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

    Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

  • Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin

    Sarja oli Hardwickin taidonnäyte tabujen rikkomisesta

    Vuonna 1986 esitetty kuusiosainen komediasarja Sisko ja sen veli onnistui yli odotusten jopa isänsä Neil Hardwickin mielestä. Tuija Ernamon ja Ilmari Saarelaisen puheenparresta kummunnut dialogi tiivistyi Hardwickin otteessa timantinkovaksi huumoriksi. Uutta olivat rytmi ja aiheet: tässä sarjassa rikottiin tabuja vastaansanomattoman ytimekkäästi.

  • Onnea Neil Hardwick! Tunnetko sitaatit ohjaajan teoksista?

    Muistatko, kuka sanoi nämä lauseet?

    Neil Hardwick täyttää 70 vuotta 22. heinäkuuta. Sen kunniaksi Areenaan julkaistaan lisää hänen ohjaamiaan sarjoja, jotka kutittelevat nauruhermoja. Sisko ja sen veli sekä Reinikainen ovat katsottavissa nyt. Tankki täyteen löytyy Areenasta jo ennestään.

  • Se aito oikea Andy McCoy – The Real McCoy on fiktiota ja dokumenttia yhdistävä elokuva maamme yhdestä tunnetuimmasta rokkarista

    The Real McCoy on mieleenpainuva kertomus Andy McCoysta.

    Pikimustat hiukset, kirjavia huiveja ja hattuja. Röyhelöä, koruja ja kajaalia. Suuri rakkaus musiikkiin sekoitettuna kyltymättömään rock-asenteeseen – kyseessä on tietysti Andy McCoy. Pekka Lehdon ohjaamassa The Real McCoy -elokuvassa (1999) kuvataan kiistatta Suomen yhden tunnetuimman rock-muusikon elämää dokumentaation ja fiktion kautta.

  • Suomen presidentit – tasavallan ensiaskeleita ja vallan vaiheita

    Presidentit kautta aikain kuvina ja äänessä.

    Elävän arkiston kooste esittelee Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön arkistofilmien, tv-ohjelmien ja audioiden kautta. Varhaisimmistakin presidenteistä löytyy liikkuvaa kuvaa, sillä filmille on aikoinaan taltioitu muun muassa virkaanastujaispuheita. Ja mitä pidemmälle mennään, sitä enemmän löytyy myös epävirallisempaa kuvamateriaalia – presidentit ovat tulleet lähelle kansaa television välityksellä ja esitelleet niin harrastuksiaan kuin lemmikkejään.

  • Luotsi on merten henkivartija

    Luotsiveneet ovat elintärkeitä merellä työskennellessä.

    Vuonna 1994 julkaistu Meri työmaana -dokumentti käy läpi luotsien historiaa aina 90-luvulle asti. Dokumentin ovat toimittaneet Bosse von Willebrand ja Rikard Thölix.

  • Karvian ourat – uniikki saariryhmä Selkämerellä

    Ohjelma vuodelta 1971.

    Vuonna 1971 valmistuneessa tunnelmallisessa dokumentissa Karvian Ourat tutustutaan Ouran saaristoon ja asukkaisiin. Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Selkämerellä sijaitseva, sadoista saarista ja luodoista koostuva säpäleinen kokonaisuus on maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Pirunpellot ja louhikko luovat saariryhmälle ominaisen maiseman.

  • Merikartan reunoilla – suomalaista saaristoa linssin läpi

    Lähde saaristomatkalle arkisto-ohjelmien parissa.

    Viettelevien postikorttimaisemien ohella osa saaristoromantiikan lumoa on eristäytyneisyys ja meren mahdin edessä nöyrtyminen. Kaukaiset luodot ja autiot majakat eivät lakkaa kiehtomasta venematkailijoita, mutta millaista on syrjäinen saaristolaiselämä paikallisväestön silmin? Nosta ankkuri ja lähde Elävän arkiston luotsaamalle merimatkalle Suomenlahdelta Perämerelle saaristoaiheisten dokumenttien parissa.