Hyppää pääsisältöön

Kaksi vaikuttavaa kohdetta Hampurissa: Elbphilharmonie ja Messias-baletti

Lähikuva Elbphilharmoniestä.
Lähikuva Elbphilharmoniestä. Kuva: Helge Valtonen elbphilharmonie

Matkallamme oli kaksi ennalta päätettyä päämäärää: nähdä koreografilegenda John Neumeierin Messias-oratorio Hampurin Valtionoopperan balettipäivillä ja bongata Elbphilharmonie - rakenteilla oleva konserttitalo, joka kohoaisi jossain päin Hampurin satamaa ja olisi taatusti wow-arkkitehtuuria. Neumeierin järisyttävä Matteus-Passio vieraili Finlandia-talossa 1980-luvulla. Puhuttelisiko tämä teos samalla tavalla?

Elbphilharmonien rakennustyömaalle järjestetään retkiäkin, mutta halusimme etsiä ja löytää itse. Nykyisen Laieszhalle -konserttisalin ja Johannes Brahms-aukion liepeiltä vain paikallisbussiin ja Landungsbrücken pysäkille. Graniittisen maihinnousupaviljongin edustalla vallitsi kohina ja kuhina. Pujottelimme sen sivua rantaan satamaponttooneille, ja jähmetyimme tuijottamaan: veden takana vasemmalla kohosi Elbphilharmonien korkea, epätodellinen, lainehtiva siluetti, kuin Lentävän hollantilaisen laiva purjeineen. Julkisivu näytti läikehtivän ja heijasti valoa omituisesti.

Taustalla näkyy Elbharmonien rakennustyömaa.
Elbphilharmonien työmaa näkyy taustalla. Taustalla näkyy Elbharmonien rakennustyömaa. Kuva: Helge Valtonen elbphilharmonie taustalla
Oliko siinä reikiä? Miten pääsisimme lähemmäs? Hampurin mahtava satama vaimeni jonnekin taka-alalle.

Satamasta lähti aluksia kiertoajeluille, mutta jatkoimme bussilla HafenCityyn, kaupunginosaan, jonne rakennuksen siluetti näkyisi eri suunnasta, vaikkei lähempää. Kaupunginosan trenditoimistot ja punatiiliset miljoona-asunnot on rakennettu miltei historiallisten satamamakasiinien syliin. HafenCityn terasseilta päin Elbphilharmonie on modernin kaupunginosan looginen huipennus: massiivinen ja hätkähdyttävä, mutta puhuu samaa kieltä. Tämä näkyy etenkin Magellan-terasseilta, jotka kadun varresta viettävät kohti rantapengertä.

Vahingossa infopaviljonkiin

Terasseilla salibongareita odotti yllätys, sillä kadun ja terassien välissä jökötti kiiltävä kuutiomainen rakennelma. Sen metalliseinistä ulkoni kuin nurinpäisiä kuulotorvia, ja jos meni kyllin lähelle, jokaisesta soi eri teos. Sisältä löytyi näyttely.

Jokaisesta torvesta soi oma teoksensa.
Jokaisesta torvesta soi oma teoksensa. Jokaisesta torvesta soi oma teoksensa. Kuva: Maritta Alander-Valtonen hampuri pavillon torvet
Olimme osuneet Elbphilharmonie-Paviljonkiin, jonka avulla valotettiin sekä jättihanketta että kaupungin musiikkielämän historiaa. Philharmonien kaksijakoinen julkisivu sai selityksen: tontilla oli ollut vanha satamamakasiini, jonka tiiliseinät säästettiin uuden konserttitalon alakerroksiksi. Vasta niiden yläpuolelta alkaa välkehtivä julkisivu lainekattoineen, ja näin oli wow-efekti varmistettu! Pääsalin akustinen pienoismalli häämötti paviljongin yläkerrasta lasiseinien takaa. Konserttisaliin noustaan aikanaan pitkiä rullaportaita, ja yleisö ympäröi orkesteria kuten Helsingin Musiikkitalossakin. Akustikkokin on sama eli Yasuhisa Toyotan toimisto. Tulossa on myös pikkusali, hotelli, ravintola ja asuntoja.

Sen verran hurja näky arkkitehtien Herzon & de Meuron Elbphilharmonie jo nyt on, että salikin täytynee valmiina bongata. Se on tämän hetken tietojen mukaan mahdollista aikaisintaan keväällä 2017, jos venymistään venynyt aikataulu pitää ja lipunostajaa onnistaa.

Alla vanha tehdasrakennelma ja päällä uutta rakennelmaa. Wow-efekti on taattu.
Alla vanha tehdasrakennelma ja päällä uusi konserttitalo. Wow-efekti on taattu. Alla vanha tehdasrakennelma ja päällä uutta rakennelmaa. Wow-efekti on taattu. Kuva: Helge Valtonen elbphilmarmonie
Salista tulee Pohjois-Saksan radion (NDR) sinfoniaorkesterin kotisali, mutta koska vanhassa Laieszhalle-konserttisalissa jo nyt pyörivät uuden talon mukaan nimetyt sarjat, muutakin ohjelmistoa lienee luvassa.

Laieszhallen jugend-tyylisessä salissa pääsimme maailman ympäri 80 minuutissa - näin mainostettiin Hampurin filharmonikoiden kauden päättäjäiskonserttia. Filharmonikot toimivat myös Valtionoopperan orkesterina, ja tumma syttyvyys pääsi tilkkutäkkiohjelmassa oikeuksiinsa. Ylikapellimestari Simone Young johti plastisen määrätietoisesti John Adamsia moottoripyöräkypärä päässä. Yleisöä riemastutti australialaisen Paul Sculthorpe ”Earth Cry” -teoksen didgeridoo-solisti William Barton.

Baletissa sodan kuvat

John Neumeierin Messias-koreografia oli siis Hampurin balettipäivien ohjelmistoa, ja vasta käsiohjelmasta luin, että teos oli vuodelta 1999. Händelin oratoriomusiikkia oli lyhennetty, ja sitä kehystivät otteet Arvo Pärtin Berliner Messe-teoksesta. Alessandro De Marchi johti barokkijousiin vaihtanutta orkesteria, päteviä nuoria solisteja ja kuoroa. Katsomo oli yhtä 50-lukulainen kuin oopperan julkisivukin.

Baletin osat ovat Maanpako, Uhri ja Uudeksi syntyminen (Wiedergeburt), ja kaikesta näkyy, että Neumeier muokkasi teosta Kosovon sodan ja katastrofileirien kuvat mielessään. ”Elän nyt, enkä halua irrottautua siitä mitä ihmiselle tapahtuu.

Neumeierin vaikuttava Messias Hampurin valtionoopperassa.
Neumeierin vaikuttava Messias Hampurin valtionoopperassa. Neumeierin vaikuttava Messias Hampurin valtionoopperassa. Kuva: Maritta Alander-Valtonen hampurin valtionooppera
Haluan, että se vaikuttaa minuun ja johdattaa minua – jotta 1700-luvun teoksesta tulee elävä ja sen sanomasta nykypäivää. Jotta se koskettaa”, hän sanoo käsiohjelmassa.

Ja kyllä se kosketti - nyt vain sota on toinen. Kivet, joiden päällä tanssijat kivuliaasti kävelevät, vino taso, jota pitkin myös toisia vapahtamaan tullut (loistava Alex Martinez!) turhaan yrittää nousta, Halleluja -kuoron riemuitsevat nostot! Kärsimyshistoria ja koko ihmiskunnan kärsimys kietoutuvat yhteen, ja monien kohtausten tunnelma on merkillisellä tavalla rakastava ja lempeä.

Yleisö oli esityksen aikana poikkeuksellisen ”mykkä” ja sen vähiä reaktioita vaikea tulkita. Mutta sitä hurjemmat olivat loppuaplodit, ja kun koreografi ilmaantui seurueensa keskelle, väki pomppasi ylös, tömisti, huusi ja metelöi!
Neumeier on johtanut balettiaan pitkään, ja hänellä on Hampurissa varmasti kulttiasema. Hänen teoksensa hallitsevat baletin repertoaaria ja balettipäiviä myös.

Balettipäivien kantaesitys Tatjana pohjautuu Pushkinin romaaniin Eugen Onegin, mutta Neumeierin nimihenkilönä on nuori Tatjana, koska juuri hänessä tapahtuu suurin muutos. Tšaikovskia ei kuulla, vaan säveltäjänä on Lera Auerbach. Tatjana palaa näyttämölle marraskuussa ja Messias pääsiäisenä 2015.

Teksti: Maritta Alander-Valtonen - Kuvat: Helge Valtonen ja Maritta Alander-Valtonen

Maritta Pohjamaalla toisella kesäreissulla.
Maritta Pohjamaalla toisella kesäreissulla. Kuva: Helge Valtonen maritta alander-valtonen


Kirjoittaja on vapaa kulttuurikirjoittaja ja entinen Ylen toimittaja.