Hyppää pääsisältöön

Mitä tulikaan sanottua – politiikkaa lama-ajan Suomessa

Jouko Lehmuskallion ohjaama dokumentti "Mitä tulikaan sanottua: videomuistiinpanoja vuosilta 1991-1994" seuraa ministereiden ja kansanedustajien sanomisia kokonaisen hallituskauden ajan. Pieleen menevät ennustukset, ristiriitaiset puheet sekä erimielisyydet tulevat hyvin esille.

80-luvun nousukausi oli enää makea muisto, kun Suomi rimpuili lamassa vuonna 1991. Suomen pankki oli vapauttanut luoton hakemisen vuonna 1986 ja yritykset olivat rynnänneen halvan rahan perässä ottaen lainoja ulkomailta.

Silloisen puolustusministerin Elisabeth Rehnin mielestä rahamarkkinat vapautettiin huonoon aikaan, noususuhdanteessa, jossa elettiin kuin "juopuneet merimiehet maissa".

Moni oli huolissaan pankkien kasvavasta vallasta. Ulkoministeri Pertti Paasio, sosiaali ja terveysministeri Tuulikki Hämäläinen sekä kansanedustajat Paavo Väyrynen, Esko Juhani Tennilä ja Raimo Vistbacka totesivat kaikki, että pankeilla on enemmän valtaa kuin eduskunnalla. Paasio totesi, että pankkien valta on keskittymässä ja ajaudutaan pian tilanteeseen, jossa "kahdessa pääkonttorissa päätetään maan talouselämästä".

"Tonni vetoa, että vielä tänä vuonna devalvoidaan"

14 marraskuuta 1991 toimittaja Arvo Tuominen haastatteli valtiovarainministeri Iiro Viinasta A-studiossa. Viinanen oli vakuuttunut ettei devalvaatioon päädytä ja Tuomisen haastaessa "tonni vetoa että vielä tänä vuonna devalvoidaan", Viinanen totesi vain tyynesti: "Ei devalvoida".

Jo saman illan uutissa ilmoitettiin markan devalvoinnista ja Viinanen lupasi suunnata pankkiautomaatille nostamaan tuhat markkaa.

Syyskuussa 1992 hallitus ja Suomen pankki ilmoittivat markan kelluvan.

Ahon hallitus joutui kestämään kovaa kritiikkiä. Kansanedustaja Pekka Haavisto totesi, että Ahon hallitus on tullut Suomelle niin kalliiksi, että nyt olisi kriittisen arvioinnin ja eropyynnön paikka.

"Pankkituet saadaan takaisin viimeistä markkaa myöten"

Pankkikriisi oli heikentänyt pankkien maksuvalmiutta ja valtiovalta tuli apuun takaamalla pankkien velat sekä perustamalla Valtion vakuusrahaston jakamaan lainamuotoista pankkitukea.

Pääministeri Esko Aho suhtautui luottavaisesti pankkien elpymiseen ja totesi olevansa varma, että Suomen pankkirakenteet tulevat uudistumaan, "mutta pankkien konkursseja emme tule näkemään".

Pankkituista Aho totesi, että kun pankkien toiminta tervehtyy ne eivät saa maksaa osakkeenomistajille minkäänlaista osinkoa ennenkuin yhteiskunnan maksama tuki on maksettu takaisin "viimeistä markkaa myöten".

Lokakuun lopulla 1993 pankkitukia oli maksettu jo 40 miljardia markkaa. Suurimmat tukien saajat olivat SKOP ja Suomen Säästöpankki. Ahonkin käsitys lainasta oli muuttunut. Hän myönsi ettei tukien takaisinsaanti ole mahdollista ainakaan Suomen Säästöpankin osalta.

Tukia annettiin lopulta yhteensä 61 miljardia markkaa ja lisäksi takauksina 28,3 miljardia. Kymmenen vuotta myöhemmin takaukset olivat palautuneet, mutta rahoja uupui vielä 37,3 miljardia.

"Miksei kiteeläiset saisi tehdä pontikkaa"

Laman lisäksi aihe joka kuumensi tunteita oli alkoholi. Alkon monopoli jakoi mielipiteitä. Osa oli sitä mieltä, että viiniä pitäisi myydä ruokakaupoissa.

Ilkka Kanerva totesi ettemme voi "tällä holhoamismentaliteetilla enää kyetä Suomessa montaa vuotta elämään". Hänestä pitäisi luottaa ihmisten omaan harkintakykyyn. Elisabeth Rehn uskoi, että Suomi voisi oppia eurooppalaisille juomatavoille, jos sille annettaisiin mahdollisuus.

Opetusministeri Riitta Uosukainen mietti, miksi Alkolla pitää olla yksinoikeus viinaan ja näki, että jos alkoholin valmistus sallittaisiin, niin Suomeen voisi syntyä "virkeitä pontikka- ja sahtipitäjiä".

"Emme oikeastaan tiedä mistä päätämme"

Suomen liittymisestä EU:hun käytiin kovaa vääntöä. Osa koki sen uhkana Suomen itsenäisyydelle, osa näki sen ainoana mahdollisuutena pärjätä.

Kansanedustaja Toimi Kankaanniemi totesi: "me päättäjätkään, joilla on mahdollista saada paljon tietoa, emme oikeastaan tiedä mistä päätämme".

Sulo Aittoniemi totesi, että silloiseen Euroopan Yhteisöön liittymisen myötä "Suomi balsamoidaan köyhyyteen" ja siitä tulee Saksan liittovaltio.

"Jos mä olisin työtön, ni mä lähtisin tuonne risuja keräämään"

Työttömyyslukujen noustessa pilviin kansanedustajilla oli monenlaisia ratkaisuja ja näppäriä ehdotuksia.

Yksi persoonallisimmista ehdotuksista oli Elisabeth Rehnillä (kohdassa 25:15), joka kaipaili metsiin risujen kerääjiä:

"Se ois niin kaunista, jos ne risut saatais pois. Ne jotka haluaa olla ulkona luonnossa niin miksei näitä keräämään ja saadaan haketta tästä, joka on energiamuoto – – jos mä olisin työtön ni mä lähtisin tuonne risuja keräämään."

"Tämä on mediapeliä"

Dokumentin loppuosassa seurataan presidentinvaalikamppailua. Ensimmäisessä suorassa kansanvaalissa ehdokkaita oli yksitoista. Kolmanneksi tullut Paavo Väyrynen hävisi äänissä täpärästi Elisabeth Rehnille ja syytteli mediaa sanoen joutuneensa "mediapelin uhriksi". Väyryselle oli povattu laajaa suosiota ja gallupeissa ennustettu selkeää toista sijaa, mutta toisin kävi. Väyrynen uskoi, että ennustukset olivat vaikuttaneet hämmentävästi äänestäjiin.

Toiselle kierrokselle päässeet Elisabeth Rehn ja Martti Ahtisaari kävivät tasaisen kamppailun, joka päätyi Ahtisaaren voittoon 53,9 ääniosuudella.

Tietolaatikko

Pankkikriisi on tilanne, jossa pankki tai useampi pankki samaan aikaan ajautuu maksukyvyttömyyteen tai vaihtoehtoisesti pankista pakenee suuret määrät talletuksia. Siinä tilanteessa yleensä valtio tai keskuspankki joutuu ottamaan pankille kuuluvia vastuita ja mahdollisesti koko pankin hallintaansa, mikä saattaa tulla kalliiksi veronmaksajille mutta turvaa pankkiin talletetut rahat.

Devalvaatio tarkoittaa kotimaan valuutan arvon tarkoituksellista heikentämistä suhteessa ulkomaisiin valuuttoihin. Devalvointia käytetään rahapolitiikan keinona maan teollisuuden ja viennin kilpailukyvyn parantamiseksi. Kun maan valuutan arvo heikkenee, maan vientituotteet suhteellisesti halpenevat.

Lähde: Wikipedia

  • Robotti Atorox syntyi Outsiderin kynästä 1940-luvun lopulla

    Kaksiosainen kuunnelmasarja toteutettiin 1990.

    Aarne Haapakoski, nimimerkki Outsider, oli Suomen ensimmäisiä tieteiskirjailijoita. Hänen luomansa Atorox-robotti toimii aivokaseteilla ja syö aktiinouraania. Atorox vapautui kirjojen sivuilta radioaalloille kaksiosaisessa kuunnelmassa Atorox - koneihminen, jossa robotti sotkeutuu pankkiryöstöön. Atoroxin seikkailut ovat kuunneltavissa 21.11.2018 saakka Areenassa.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Robotti Atorox syntyi Outsiderin kynästä 1940-luvun lopulla

    Kaksiosainen kuunnelmasarja toteutettiin 1990.

    Aarne Haapakoski, nimimerkki Outsider, oli Suomen ensimmäisiä tieteiskirjailijoita. Hänen luomansa Atorox-robotti toimii aivokaseteilla ja syö aktiinouraania. Atorox vapautui kirjojen sivuilta radioaalloille kaksiosaisessa kuunnelmassa Atorox - koneihminen, jossa robotti sotkeutuu pankkiryöstöön. Atoroxin seikkailut ovat kuunneltavissa 21.11.2018 saakka Areenassa.

  • Äänestä suosikkijoulukalenterisi Areenaan

    Äänestys käynnissä 26.11. asti.

    Kenet heistä tahdot nähdä Areenassa joulukuussa: Tonttu Toljanteri, Histamiini, Olga P. Postinen, Gommi ja Pommi vai Tonttu Tomafoi? Käytä äänesi ja vaikuta. Äänestää voit 26.11. asti. Kaksi eniten ääniä saanutta joulukalenteria on katsottavissa Areenassa 1.12. alkaen.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.