Hyppää pääsisältöön

Mitä tulikaan sanottua – politiikkaa lama-ajan Suomessa

Jouko Lehmuskallion ohjaama dokumentti "Mitä tulikaan sanottua: videomuistiinpanoja vuosilta 1991-1994" seuraa ministereiden ja kansanedustajien sanomisia kokonaisen hallituskauden ajan. Pieleen menevät ennustukset, ristiriitaiset puheet sekä erimielisyydet tulevat hyvin esille.

80-luvun nousukausi oli enää makea muisto, kun Suomi rimpuili lamassa vuonna 1991. Suomen pankki oli vapauttanut luoton hakemisen vuonna 1986 ja yritykset olivat rynnänneen halvan rahan perässä ottaen lainoja ulkomailta.

Silloisen puolustusministerin Elisabeth Rehnin mielestä rahamarkkinat vapautettiin huonoon aikaan, noususuhdanteessa, jossa elettiin kuin "juopuneet merimiehet maissa".

Moni oli huolissaan pankkien kasvavasta vallasta. Ulkoministeri Pertti Paasio, sosiaali ja terveysministeri Tuulikki Hämäläinen sekä kansanedustajat Paavo Väyrynen, Esko Juhani Tennilä ja Raimo Vistbacka totesivat kaikki, että pankeilla on enemmän valtaa kuin eduskunnalla. Paasio totesi, että pankkien valta on keskittymässä ja ajaudutaan pian tilanteeseen, jossa "kahdessa pääkonttorissa päätetään maan talouselämästä".

"Tonni vetoa, että vielä tänä vuonna devalvoidaan"

14 marraskuuta 1991 toimittaja Arvo Tuominen haastatteli valtiovarainministeri Iiro Viinasta A-studiossa. Viinanen oli vakuuttunut ettei devalvaatioon päädytä ja Tuomisen haastaessa "tonni vetoa että vielä tänä vuonna devalvoidaan", Viinanen totesi vain tyynesti: "Ei devalvoida".

Jo saman illan uutissa ilmoitettiin markan devalvoinnista ja Viinanen lupasi suunnata pankkiautomaatille nostamaan tuhat markkaa.

Syyskuussa 1992 hallitus ja Suomen pankki ilmoittivat markan kelluvan.

Ahon hallitus joutui kestämään kovaa kritiikkiä. Kansanedustaja Pekka Haavisto totesi, että Ahon hallitus on tullut Suomelle niin kalliiksi, että nyt olisi kriittisen arvioinnin ja eropyynnön paikka.

"Pankkituet saadaan takaisin viimeistä markkaa myöten"

Pankkikriisi oli heikentänyt pankkien maksuvalmiutta ja valtiovalta tuli apuun takaamalla pankkien velat sekä perustamalla Valtion vakuusrahaston jakamaan lainamuotoista pankkitukea.

Pääministeri Esko Aho suhtautui luottavaisesti pankkien elpymiseen ja totesi olevansa varma, että Suomen pankkirakenteet tulevat uudistumaan, "mutta pankkien konkursseja emme tule näkemään".

Pankkituista Aho totesi, että kun pankkien toiminta tervehtyy ne eivät saa maksaa osakkeenomistajille minkäänlaista osinkoa ennenkuin yhteiskunnan maksama tuki on maksettu takaisin "viimeistä markkaa myöten".

Lokakuun lopulla 1993 pankkitukia oli maksettu jo 40 miljardia markkaa. Suurimmat tukien saajat olivat SKOP ja Suomen Säästöpankki. Ahonkin käsitys lainasta oli muuttunut. Hän myönsi ettei tukien takaisinsaanti ole mahdollista ainakaan Suomen Säästöpankin osalta.

Tukia annettiin lopulta yhteensä 61 miljardia markkaa ja lisäksi takauksina 28,3 miljardia. Kymmenen vuotta myöhemmin takaukset olivat palautuneet, mutta rahoja uupui vielä 37,3 miljardia.

"Miksei kiteeläiset saisi tehdä pontikkaa"

Laman lisäksi aihe joka kuumensi tunteita oli alkoholi. Alkon monopoli jakoi mielipiteitä. Osa oli sitä mieltä, että viiniä pitäisi myydä ruokakaupoissa.

Ilkka Kanerva totesi ettemme voi "tällä holhoamismentaliteetilla enää kyetä Suomessa montaa vuotta elämään". Hänestä pitäisi luottaa ihmisten omaan harkintakykyyn. Elisabeth Rehn uskoi, että Suomi voisi oppia eurooppalaisille juomatavoille, jos sille annettaisiin mahdollisuus.

Opetusministeri Riitta Uosukainen mietti, miksi Alkolla pitää olla yksinoikeus viinaan ja näki, että jos alkoholin valmistus sallittaisiin, niin Suomeen voisi syntyä "virkeitä pontikka- ja sahtipitäjiä".

"Emme oikeastaan tiedä mistä päätämme"

Suomen liittymisestä EU:hun käytiin kovaa vääntöä. Osa koki sen uhkana Suomen itsenäisyydelle, osa näki sen ainoana mahdollisuutena pärjätä.

Kansanedustaja Toimi Kankaanniemi totesi: "me päättäjätkään, joilla on mahdollista saada paljon tietoa, emme oikeastaan tiedä mistä päätämme".

Sulo Aittoniemi totesi, että silloiseen Euroopan Yhteisöön liittymisen myötä "Suomi balsamoidaan köyhyyteen" ja siitä tulee Saksan liittovaltio.

"Jos mä olisin työtön, ni mä lähtisin tuonne risuja keräämään"

Työttömyyslukujen noustessa pilviin kansanedustajilla oli monenlaisia ratkaisuja ja näppäriä ehdotuksia.

Yksi persoonallisimmista ehdotuksista oli Elisabeth Rehnillä (kohdassa 25:15), joka kaipaili metsiin risujen kerääjiä:

"Se ois niin kaunista, jos ne risut saatais pois. Ne jotka haluaa olla ulkona luonnossa niin miksei näitä keräämään ja saadaan haketta tästä, joka on energiamuoto – – jos mä olisin työtön ni mä lähtisin tuonne risuja keräämään."

"Tämä on mediapeliä"

Dokumentin loppuosassa seurataan presidentinvaalikamppailua. Ensimmäisessä suorassa kansanvaalissa ehdokkaita oli yksitoista. Kolmanneksi tullut Paavo Väyrynen hävisi äänissä täpärästi Elisabeth Rehnille ja syytteli mediaa sanoen joutuneensa "mediapelin uhriksi". Väyryselle oli povattu laajaa suosiota ja gallupeissa ennustettu selkeää toista sijaa, mutta toisin kävi. Väyrynen uskoi, että ennustukset olivat vaikuttaneet hämmentävästi äänestäjiin.

Toiselle kierrokselle päässeet Elisabeth Rehn ja Martti Ahtisaari kävivät tasaisen kamppailun, joka päätyi Ahtisaaren voittoon 53,9 ääniosuudella.

Tietolaatikko

Pankkikriisi on tilanne, jossa pankki tai useampi pankki samaan aikaan ajautuu maksukyvyttömyyteen tai vaihtoehtoisesti pankista pakenee suuret määrät talletuksia. Siinä tilanteessa yleensä valtio tai keskuspankki joutuu ottamaan pankille kuuluvia vastuita ja mahdollisesti koko pankin hallintaansa, mikä saattaa tulla kalliiksi veronmaksajille mutta turvaa pankkiin talletetut rahat.

Devalvaatio tarkoittaa kotimaan valuutan arvon tarkoituksellista heikentämistä suhteessa ulkomaisiin valuuttoihin. Devalvointia käytetään rahapolitiikan keinona maan teollisuuden ja viennin kilpailukyvyn parantamiseksi. Kun maan valuutan arvo heikkenee, maan vientituotteet suhteellisesti halpenevat.

Lähde: Wikipedia

Kommentit
  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

  • Tylsät kesäpäivät muuttuvat ravisuttaviksi seikkailuiksi – Pertsa ja Kilu, Susikoira Roi ja muut sankarit nyt Areenassa

    Areenassa on julkaistu lapsuudesta tuttuja seikkailuja.

    Joskus eivät aikuisten taidot riitä ja silloin tarvitaan lasten neuvokkuutta. Areenan kesäkuun Toivotut-paketin katsoja saa apetta mielikuvitukselleen, kun Pertsa ja Kilu nuuskivat hämäräpuuhien jäljille tai hyväsydäminen Tomi pelastaa susikoira Roin.

    Toivotut: Pertsa, Kilu ja Roi – lapsia seikkailuissa Yle Areenassa

  • Finland’s First Dogs and other presidential pets

    Pets have accompanied Finnish presidents for decades.

    Though Lennu the Boston Terrier is probably Finland’s most-beloved First Dog, Finnish heads of state have been known animal lovers since Marshal Mannerheim, whose trusty steed Käthy even attended the marshal’s funeral at his request.

  • "Radiokin renkkailee" – yleisökirje 60 vuoden takaa avasi ikkunan menneisyyteen

    Nuori perheenäiti Aili kirjoitti Yleisradiolle runon 1951.

    Saimme yleisökirjeen. Nuori perheenäiti Aili, Nokian kupeesta Sarkolan kylästä, on kirjoittanut Yleisradiolle viisisivuisen kalevalamittaisen runon, jossa hän kertoo radion ohjelmavirran merkityksestä omassa arjessaan. Viiden pojan äitinä maalla, kiireisenä emäntänä, hänen sivistyksensä, virkistyksensä ja seuransa ovat pitkälti pohjautuneet radioon. Kirje on mummini kirjoittama vuonna 1951, hänen ollessaan 35-vuotias.

  • Turpaanvetoa taiteen eteen – Luomisen tuskaa Kummelissa

    Autertaiteilija Martti Hakonen on ehdoton taiteessaan.

    Auter-taiteilija Martti Hakonen on äärimmäisen ehdoton taiteessaan. Mies ei emmi kokeilla siipiään juuri minkään taidelajin saralla. Avustajaparat voisivat tosin olla hieman kykenevämpiä. Onneksi luovuus valuu neron mielestä myös yksinkertaisempien sielujen hyödynnettäväksi – joko täyttä kurkkua huutamalla tai viimeistään luuvitosen kultaisella kosketuksella. Artikkeliin on koottu kaikki Martti Hakosen taidekokeilut.

  • Charles Dickensin riemukas esikoisromaani kääntyi kesäiseksi kuunnelmaksi 1961

    Veijariromaani julkaistiin aluksi 19-osaisena jatkotarinana.

    Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit kertoo hupaisista hahmoista koostuvasta, “tieteellisille” tutkimuksille pyhitetystä seurasta ja sen tutkimusmatkoista ympäri vanhaa ja iloista Englantia. Tarina valloitti lukijoita aluksi kirjallisuuslehden jatkokertomuksena vuosina 1836–37. Reilu vuosisata myöhemmin veijariromaani sovitettiin kuunnelmaksi suomalaisille radioaalloille.

  • Tampereella sijainnut puuvillatehdas jätti jälkensä Suomen historiaan – ja sulkeutuessaan useat työttömäksi

    Finlaysonin tehdasalue oli merkittävä työllistäjä naisille.

    Tampereen Finlaysonin tehdasalue oli yli vuosisadan ajan suuri työllistäjä pääasiassa sikäläisille naisille. Tehtaassa valmistettiin erilaisia kangastuotteita sekä lankaa. Jylhät tiiliseinät kätkivät sisälleen monenlaista tarinaa ja tarjosivat myös omanlaisen yhteisönsä asumisjärjestelyineen ja palveluineen. Alueella toimi muun muassa oma sairaala, päiväkoti sekä poliisi ja palokunta. Vuonna 1999 julkaistu Naisia, pumpulia, ompelukoneita -dokumentti kertoo tehdasalueesta ja sen sydämestä – uutterista naistyöntekijöistä.