Hyppää pääsisältöön

Mitä tulikaan sanottua – politiikkaa lama-ajan Suomessa

Jouko Lehmuskallion ohjaama dokumentti "Mitä tulikaan sanottua: videomuistiinpanoja vuosilta 1991-1994" seuraa ministereiden ja kansanedustajien sanomisia kokonaisen hallituskauden ajan. Pieleen menevät ennustukset, ristiriitaiset puheet sekä erimielisyydet tulevat hyvin esille.

80-luvun nousukausi oli enää makea muisto, kun Suomi rimpuili lamassa vuonna 1991. Suomen pankki oli vapauttanut luoton hakemisen vuonna 1986 ja yritykset olivat rynnänneen halvan rahan perässä ottaen lainoja ulkomailta.

Silloisen puolustusministerin Elisabeth Rehnin mielestä rahamarkkinat vapautettiin huonoon aikaan, noususuhdanteessa, jossa elettiin kuin "juopuneet merimiehet maissa".

Moni oli huolissaan pankkien kasvavasta vallasta. Ulkoministeri Pertti Paasio, sosiaali ja terveysministeri Tuulikki Hämäläinen sekä kansanedustajat Paavo Väyrynen, Esko Juhani Tennilä ja Raimo Vistbacka totesivat kaikki, että pankeilla on enemmän valtaa kuin eduskunnalla. Paasio totesi, että pankkien valta on keskittymässä ja ajaudutaan pian tilanteeseen, jossa "kahdessa pääkonttorissa päätetään maan talouselämästä".

"Tonni vetoa, että vielä tänä vuonna devalvoidaan"

14 marraskuuta 1991 toimittaja Arvo Tuominen haastatteli valtiovarainministeri Iiro Viinasta A-studiossa. Viinanen oli vakuuttunut ettei devalvaatioon päädytä ja Tuomisen haastaessa "tonni vetoa että vielä tänä vuonna devalvoidaan", Viinanen totesi vain tyynesti: "Ei devalvoida".

Jo saman illan uutissa ilmoitettiin markan devalvoinnista ja Viinanen lupasi suunnata pankkiautomaatille nostamaan tuhat markkaa.

Syyskuussa 1992 hallitus ja Suomen pankki ilmoittivat markan kelluvan.

Ahon hallitus joutui kestämään kovaa kritiikkiä. Kansanedustaja Pekka Haavisto totesi, että Ahon hallitus on tullut Suomelle niin kalliiksi, että nyt olisi kriittisen arvioinnin ja eropyynnön paikka.

"Pankkituet saadaan takaisin viimeistä markkaa myöten"

Pankkikriisi oli heikentänyt pankkien maksuvalmiutta ja valtiovalta tuli apuun takaamalla pankkien velat sekä perustamalla Valtion vakuusrahaston jakamaan lainamuotoista pankkitukea.

Pääministeri Esko Aho suhtautui luottavaisesti pankkien elpymiseen ja totesi olevansa varma, että Suomen pankkirakenteet tulevat uudistumaan, "mutta pankkien konkursseja emme tule näkemään".

Pankkituista Aho totesi, että kun pankkien toiminta tervehtyy ne eivät saa maksaa osakkeenomistajille minkäänlaista osinkoa ennenkuin yhteiskunnan maksama tuki on maksettu takaisin "viimeistä markkaa myöten".

Lokakuun lopulla 1993 pankkitukia oli maksettu jo 40 miljardia markkaa. Suurimmat tukien saajat olivat SKOP ja Suomen Säästöpankki. Ahonkin käsitys lainasta oli muuttunut. Hän myönsi ettei tukien takaisinsaanti ole mahdollista ainakaan Suomen Säästöpankin osalta.

Tukia annettiin lopulta yhteensä 61 miljardia markkaa ja lisäksi takauksina 28,3 miljardia. Kymmenen vuotta myöhemmin takaukset olivat palautuneet, mutta rahoja uupui vielä 37,3 miljardia.

"Miksei kiteeläiset saisi tehdä pontikkaa"

Laman lisäksi aihe joka kuumensi tunteita oli alkoholi. Alkon monopoli jakoi mielipiteitä. Osa oli sitä mieltä, että viiniä pitäisi myydä ruokakaupoissa.

Ilkka Kanerva totesi ettemme voi "tällä holhoamismentaliteetilla enää kyetä Suomessa montaa vuotta elämään". Hänestä pitäisi luottaa ihmisten omaan harkintakykyyn. Elisabeth Rehn uskoi, että Suomi voisi oppia eurooppalaisille juomatavoille, jos sille annettaisiin mahdollisuus.

Opetusministeri Riitta Uosukainen mietti, miksi Alkolla pitää olla yksinoikeus viinaan ja näki, että jos alkoholin valmistus sallittaisiin, niin Suomeen voisi syntyä "virkeitä pontikka- ja sahtipitäjiä".

"Emme oikeastaan tiedä mistä päätämme"

Suomen liittymisestä EU:hun käytiin kovaa vääntöä. Osa koki sen uhkana Suomen itsenäisyydelle, osa näki sen ainoana mahdollisuutena pärjätä.

Kansanedustaja Toimi Kankaanniemi totesi: "me päättäjätkään, joilla on mahdollista saada paljon tietoa, emme oikeastaan tiedä mistä päätämme".

Sulo Aittoniemi totesi, että silloiseen Euroopan Yhteisöön liittymisen myötä "Suomi balsamoidaan köyhyyteen" ja siitä tulee Saksan liittovaltio.

"Jos mä olisin työtön, ni mä lähtisin tuonne risuja keräämään"

Työttömyyslukujen noustessa pilviin kansanedustajilla oli monenlaisia ratkaisuja ja näppäriä ehdotuksia.

Yksi persoonallisimmista ehdotuksista oli Elisabeth Rehnillä (kohdassa 25:15), joka kaipaili metsiin risujen kerääjiä:

"Se ois niin kaunista, jos ne risut saatais pois. Ne jotka haluaa olla ulkona luonnossa niin miksei näitä keräämään ja saadaan haketta tästä, joka on energiamuoto – – jos mä olisin työtön ni mä lähtisin tuonne risuja keräämään."

"Tämä on mediapeliä"

Dokumentin loppuosassa seurataan presidentinvaalikamppailua. Ensimmäisessä suorassa kansanvaalissa ehdokkaita oli yksitoista. Kolmanneksi tullut Paavo Väyrynen hävisi äänissä täpärästi Elisabeth Rehnille ja syytteli mediaa sanoen joutuneensa "mediapelin uhriksi". Väyryselle oli povattu laajaa suosiota ja gallupeissa ennustettu selkeää toista sijaa, mutta toisin kävi. Väyrynen uskoi, että ennustukset olivat vaikuttaneet hämmentävästi äänestäjiin.

Toiselle kierrokselle päässeet Elisabeth Rehn ja Martti Ahtisaari kävivät tasaisen kamppailun, joka päätyi Ahtisaaren voittoon 53,9 ääniosuudella.

Tietolaatikko

Pankkikriisi on tilanne, jossa pankki tai useampi pankki samaan aikaan ajautuu maksukyvyttömyyteen tai vaihtoehtoisesti pankista pakenee suuret määrät talletuksia. Siinä tilanteessa yleensä valtio tai keskuspankki joutuu ottamaan pankille kuuluvia vastuita ja mahdollisesti koko pankin hallintaansa, mikä saattaa tulla kalliiksi veronmaksajille mutta turvaa pankkiin talletetut rahat.

Devalvaatio tarkoittaa kotimaan valuutan arvon tarkoituksellista heikentämistä suhteessa ulkomaisiin valuuttoihin. Devalvointia käytetään rahapolitiikan keinona maan teollisuuden ja viennin kilpailukyvyn parantamiseksi. Kun maan valuutan arvo heikkenee, maan vientituotteet suhteellisesti halpenevat.

Lähde: Wikipedia

Kommentit
  • Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi

    Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.

    "Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.

  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Muistamme Eduard Uspenskia toivotuilla kuunnelmilla

    Fedja-setä ja krokotiili Gena seikkailevat jälleen.

    Eduard Uspenski (1937–2018) oli venäläinen kirjailija, jonka luomista hahmoista rakastetuin lienee Fedja-setä, aikuismainen pikkupoika, kissoineen ja koirineen sekä krokotiili Gena ikimuistoisine syntymäpäivälauluineen. Kirjailijan muistoa kunnioittaen, julkaisimme kolme Uspenskin kirjoihin perustuvaa kuunnelmasarjaa Areenaan.

  • Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi

    Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.

    "Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.

  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

  • Ysäripunastuttaja E-rotic live-vieraana ja musiikkivideoilla

    Saksalainen eurodance-yhtye Lista-ohjelmassa 1995 ja 1996

    Saksalainen eurodance-yhtye E-rotic nousi Suomessa korkeille listasijoituksille eroottisilla kappaleillaan. Suosionsa huipulla yhtye vieraili Lista TOP 40 -ohjelmassa vuosina 1995 ja 1996. Elävän arkiston koosteeseen on koottu E-roticin musiikkivideoita ja live-esiintymisiä.

  • Äiti peloton -dokumentti kertoo Makedoniasta paenneen äidin tarinan

    Ibadet Faziolova perheineen saapui pakolaisena Suomeen 1992.

    Tosi tarina: Äiti peloton (2003) kertoo Makedoniasta pakolaisena tulleen Ibadet Faziolovan elämästä Suomessa. Jaana Jetzingerin ohjaaman puolen tunnin pituisen jakson aikana Faziolova kertoo tarinansa – miten hän pääsi eroon naisiin kohdistuvista ahtaista lokeroista ja miten hän aloitti uuden, vapaan elämän. Makedonian albaani Ibadet Faziolova saapui pakolaisena Suomeen vuonna 1992.

  • Onko anorektikko kontrolliyhteiskunnan mallioppilas, Asta Leppä?

    Asta Leppä Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Toimittaja-kirjailija Asta Leppä puhuu anoreksiasta, riittämättömyydestä ja puolison äkillisestä kuolemasta. Miten selvitä tragediasta kahden lapsen kanssa, ja miksi onnellisuus johtaa yhteiskunnalliseen katastrofiin? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Maagisia kaupunkileikkejä ja salakavalaa valistusta – Ihmeellinen Ilokylä nyt Areenassa!

    1960-lapselle television leikki tuntui maagiselta.

    Isän tekemät puujalat ja liiterin edustan lankkukeinu eivät enää innostaneet, kun televisiossa Ilokylän tenavat seikkailivat kattokeinuissa ja polkivat polkuautoa. Ilokylä-ohjelmat saivat maaseudun lapsen kaipaamaan kaupunkiin. Toivotut: Lääkäri Pilleri ja tenavia Ilokylästä Siihen aikaan kun äiti television osti...

  • Aravalaina, pulsaattori ja nuoren perheen rahahuolet – Heikki ja Kaija pysyvästi Areenassa

    Heikki ja Kaija ovat moderni 1960-luvun pariskunta.

    Tuore äiti Kaija (Eila Roine) kaipaa jo konttoristin töihin, sillä nuoren perheen penni on pitkä. Heikki (Vili Auvinen) työskentelee konepajalla sorvarina, mutta yritys kärsii vähäisistä kaupoista. Heikki ja Kaija kertoo pienen perheen elämästä 1960-luvulla, mutta aivan yhtä hyvin se voisi kertoa tästä päivästä.

  • Jokerit ensimmäiseen Suomen mestaruuteen ja huhuja Euroopan ammattilaisliigasta

    Helsinkiläisseura julistettiin mestariksi 1973.

    Helsingin Jokerit voitti ensimmäisen jääkiekon Suomen mestaruutensa keväällä 1973. Ajankohtainen kakkonen tallensi narripaitojen voitonjuhlia. Muina aiheina raportissa käsiteltiin suomalaisten jääkiekkojoukkueiden taloutta sekä suunnitelmia Euroopan ammattilaisjääkiekkoliigasta. Haastateltavina pelaajat Pertti Ansakorpi, Ilpo Kuisma, Lauri Mononen ja Timo Sutinen sekä toimitusjohtaja Mikko Westerberg.