Hyppää pääsisältöön

Aktiivipihatossa hevonen saa olla hevonen

Hevonen kurkistaa kameraan tallissa
Hevonen kurkistaa kameraan tallissa Kuva: Emmi Kähkönen aktiivipihatossa hevonen saa olla hevonen

Pihatto –sana herättää ikäviä mielleyhtymiä: mutainen katos kivisen tarhan kupeessa, takkuturkkisia poneja ja röykkiöittäin keräämättömiä lantakasoja. Maailmalla pihatot nähdään kuitenkin hevosalan tulevaisuutena, jossa hevoset voivat entistä paremmin.

Hevostallin aktiivipihatto
Hevostallin aktiivipihatto Kuva: Emmi Kähkönen aktiivipihatossa hevonen saa olla hevonen

Ruotsissa sijaitsevassa Strömsholman hevoskeskuksessa on vastavalmistunut aktiivipihatto, jossa asuu 25 ruunaa vuorokauden ympäri. Pihaton hevoset ovat joko vaativa B –tason kouluratsuja, tai 130 cm hyppääjiä. Hienojen kilpahevosten pitämistä ulkona ei pidetä erikoisena, vaan hevosystävällisenä toimintana.

Aktiivipihatto pohjaa sille ajatukselle, että hevosten tulee saada olla hevosia ja toteuttaa niille lajityypillistä käytöstä. Hevoset on tehty liikkumaan, ja ne viettävätkin päivänsä mieluiten käyskentelemällä ulkona, eivätkä nököttämällä karsinassa. Pihatossa hevoset ovat vuorokauden ympäri tarhassa ja liikkuvat siellä vapaasti. Nukkumaan hevoset kulkevat oljella pehmustettuihin katoksiin, joissa ne voivat nukkua laumassa.

Hevostallin aktiivipihaton katos
Hevostallin aktiivipihaton katos Kuva: Emmi Kähkönen aktiivipihatossa hevonen saa olla hevonen

hevostalli
hevostalli Kuva: Emmi Kähkönen aktiivipihatossa hevonen saa olla hevonen

Katos hevostallin aktiivipihatossa
Katos hevostallin aktiivipihatossa Kuva: Emmi Kähkönen aktiivipihatossa hevonen saa olla hevonen

Sää eiole este aktiivipihatolle, koska hevoset kestävät hyvin kylmää ja lämmintä. Hevonen ja ihminen ovat siitä ainutlaatuisia lämmönsäätelijöitä, että molemmat lajit hikoilevat koko kropallaan. Hevosilla on upea taito pitää itsensä viileänä tai lämpimänä.

Kovalla tuiskulla hevoset saavat pihatossakin ylleen loimet, jotka peittävät suurimmat rungon lihakset. Jaloissa ja päässä hevosella ei ole juurikaan lihaksia, joten se ei siksi palele loimen ulkopuolelle jäävistä ruumiinosista. Strömsholmassa hevosilla on myös mahdollisuus mutustaa aikansa kuluksi olkea, koska jatkuva syöminen pitää hevosia lämpimänä. Strömsholma sijaitsee Helsingin leveysasteilla, mutta kilpahevoset ovat pärjänneet ulkona myös paukkupakkasilla.

ruskea hevonen tulee kameraa kohti
ruskea hevonen tulee kameraa kohti Kuva: Emmi Kähkönen aktiivipihatossa hevonen saa olla hevonen

Ruskean hevosen jalat ja pään alaosa
Ruskean hevosen jalat ja pään alaosa Kuva: Emmi Kähkönen aktiivipihatossa hevonen saa olla hevonen

Kylmän sijaan hevonen ei siedä huonoa ilmaa, joka on usein ongelma tallirakennuksissa. Ihmiselle sopivan lämpöinen talli-ilma kun ei välttämättä ole hevoselle ideaalein ilma hengittää. Aktiivipihatossa ilmanlaatu on aina kohdillaan, mikä edistää hevosen terveyttä. Hevosen ruumiinrakenne on myös suunniteltu siten, että sen tulee viettää päivänsä turpa maassa ruohoa syöden. Pihatossa tuo luontainen tarve toteutuu ja toiminto pitää hevosten hengitystiet puhtaina.

Tumma hevonen tarhassa
Tumma hevonen tarhassa Kuva: Emmi Kähkönen aktiivipihatossa hevonen saa olla hevonen

Niin sanottu tallinteko vie Strömsholman aktiivipihatossa aikaa tunnin aamulla ja tunnin illalla. Ero on järisyttävä verrattuna siihen aikaan, joka samankokoisen tallin pyörittämiseen menee. Mikä tekee aktiivipihatosta niin tehokkaan hoitaa?

Hevostallin aktiivipihatto
Hevostallin aktiivipihatto Kuva: Emmi Kähkönen aktiivipihatossa hevonen saa olla hevonen

Pihatossa hevosia ei tarvitse tarhata. Näin ollen aikaa ei mene loimitukseen ja tarhoille kävelemiseen, mikä huonossa kelissä nielaisee ison osan tallityöntekijän päivää. Jos hevoset tarvitsevat loimia, saavat ne takit päälleen ratsastajien toimesta jotka palauttavat hevoset pihattoon. Kaikki hevosten hoitotoimenpiteet tehdään erillisessä rakennuksessa, joka on lämmitetty ihmisten mukavuuden takia. Pihattohevosen ratsastaja ei siis joudu satuloimana ratsuaan kohmeisin sormin ulkona.

Ruokinta hoidetaan aktiivipihatossa automaateilla. Lehmien ruokinta-automaattien tapaan hevosilla on kaulassaan pannat, joissa oleva mikrosiru avaa ruokinta-automaatin oven ruokinta-aikaan. Automaatti takaa jokaisen kilpahevosen yksilöllisen ruokinnan. Tallityöntekijän tehtävänä on vain täyttää automaattia ja seurata tietokoneen ruudulta, kuinka monta prosenttia kukin hevonen on rehustaan syönyt.

Hevonen menossa talliin
Hevoset kävelevät ruokinta-automaattiin yksistä ovista sisään ja ruoakailun päätyttyä toisista ulos. Hevonen menossa talliin Kuva: Emmi Kähkönen aktiivipihatossa hevonen saa olla hevonen

Hevonen menossa talliin
Automaatin ovet avautuvat ruokinta-aikaan kunkin hevosen yksilöllisellä mikrosirulla. Ruokinta-automaatissa hevonen saa syödä rauhassa ilman muita hevosia. Hevonen menossa talliin Kuva: Emmi Kähkönen aktiivipihatossa hevonen saa olla hevonen

Hevonen seisoo pää ruokintakatoksessa
Kun ruoka on loppunut, luukut sulkeutuvat ja hevoset poistuvat automaatista ilman eri kehoitusta. Hevonen seisoo pää ruokintakatoksessa Kuva: Emmi Kähkönen aktiivipihatossa hevonen saa olla hevonen
Tallitöistä raskain ja aikaa vievin lannankeruu on tehty aktiivipihatossa mahdollisimman helpoksi. Alueelta kerätään mönkijän kauhaan talikolla isoimmat kasat, mutta esimerkiksi katoksen olkipatjalle vain lisätään puhtaita kuivikkeita. Kun patja on tarpeeksi korkea, nostetaan katoksen seinät ylös ja koko olkipatja pusketaan traktorilla lantalavalle. Strömsholman hippologi Kati Ojala sanookin, että tulevaisuudessa hevosalan on päästävä ikiaikaisesta lannankeruusta, ja ajateltava tallirakennuksessa aktiivipihaton kaltaisia menetelmiä.
kolme hevosta seisoo ulkona turvat vastakkain
Kaikilla pihattohevosilla on mikrosirulla varustetut kaulapannat. kolme hevosta seisoo ulkona turvat vastakkain Kuva: Emmi Kähkönen aktiivipihatossa hevonen saa olla hevonen

Aktiivipihatossa elävät hevoset vaikuttavat virkeiltä, seurallisilta ja terveiltä. Strömsholmassa ja muualla maailmassa vastaavanlainen hevosenpito nähdään tulevaisuutena, ja suuntana johon myös Suomi voisi olla matkalla. Aktiivipihaton rakentaminen ei ole tallin rakentamista kalliimpaa, mutta sillä voi saada huomattavasti terveemmän hevosen. Suuri hevosmaa Saksa on pihattojen pioneerimaita, kun Suomessa ja Ruotsissa aktiivipihattoja on vasta muutamia.

Aktiivipihatto vaatii toimiakseen paljon tilaa, mikä nähdään isona esteenä rakentamiselle. Toisaalta, jos kaikki hevostilan hevoset asuvat aktiivipihtossa, tallilla ei ole tarhojen tarvetta. Olisikin mahtavaa, jos myös Suomessa löytyisi fyysistä ja henkistä tilaa hevosenpidon tulevaisuudelle, aktiivipihatoille.

nainen rapsuttaa hevosen kaulaa
nainen rapsuttaa hevosen kaulaa Kuva: Emmi Kähkönen aktiivipihatossa hevonen saa olla hevonen

Juttu on tehty hippologi Kati Ojalan kanssa käydyn keskustelun perusteella.

Kommentit
  • SUMMERIN PODCASTSARJASSA KYSYTÄÄN "ONKS KAIKKI OK?"

    17-vuotias Milla selvittää podcastsarjassa tunnetilojaan.

    “Kaikki ok?" -podcastsarjassa 17-vuotias Milla Solaranta pohtii elämänsä suuria tunnetiloja ja päästää kuulijan kurkistamaan tunne-elämänsä syövereihin.

  • Kesä ilman pomoa?!

    Miltä tuntuisi olla yrittäjä ja oma pomosi?

    Oletko unelmoinut oman rantakahvilan pitämisestä parhaan kaverin kanssa? Tai miettinyt, miten saada kaveriporukalla rahat kokoon yhteistä reissua varten?

  • Tume menee taas oikeisiin töihin

    Tume menee taas oikeisiin töihin

    Tume kävi viime kesänä todistetusti oikeissa töissä. Te halusitte nähdä lisää ja saamanne pitää. Toinen kausi Tumen oikeita töitä löytyy nyt Areenasta.

  • Ystäväni hevosen lukijoiden parhaita leirimuistoja

    Unelmien leirillä sattuu ja tapahtuu.

    Ratsastusleireillä aina sattuu ja tapahtuu. Kysyimme lukijoilta Instagramissa, millaisia muistoja heille on kertynyt leirikesien aikana. Mukaan mahtuu hullunkurisia kokemuksia sekä ihania tunnelmia tärkeiden hevosten kanssa. @aanniella Varmaa yks hauskimmista kommelluksista tapahtui vuonna 2016, kun hengailtiin asuinrakennuksessamme.