Hyppää pääsisältöön

Marja Korhonen — Noita Nokinenä ja itsetunto-ongelmat

Näyttelijä Marja Korhosella (1924–2014) oli osansa monen tulevan teatterintekijäpolven töissä. Noita Nokinenän ja Ilkamien sketsien lisäksi moni muistaa hänet taitavana improvisaatio-opettajana. Päivi Istala haastatteli Korhosta vuonna 2006 Viikon taiteilijana. Korhosen huumorintajua ja itseironiaa ei ollut aika nakertanut, vaikka niiden takaa löytyi jo lapsena haavoittunut itsetunto.

Marja Korhonen menetti näyttelijävanhempansa Heidi Blåfieldin ja Jaakko Korhosen jo nuorena. Hän asui lapsuutensa siskonsa Heidin kanssa isovanhempiensa luona. Korhonen aloitti näyttelijänopintonsa Teatterikoulun (myöhemmin Teatterikorkeakoulu) ensimmäisellä vuosikurssilla 1943–45.

Näyttelijävanhempien varjo oli kuitenkin pitkä. Erityisesti Blåfieldin suuri suosio ja jatkuva vertailu äidin ja tyttären välillä synkistivät aikanaan Marjan mielen niin, että hän päätti jopa vaihtaa nimensä hetkeksi aikaa Koroskariksi. Myöhemmin hän vaihtoi nimensä takaisin, mutta itsetunto-ongelmat olivat jatkossakin läsnä hänen urallaan.

Parhaiten Korhonen muistetaan roolistaan Noita Nokinenänä 1970–80-lukujen satukuunnelmissa radiossa.

Korhonen esiintyi myös 70-luvun alun Ilkamat-tv-sarjassa, josta hänet muistetaan parhaiten yhteistyöstään Pentti Siimeksen kanssa sarjan sketseissä.

Vuoden 2006 Viikon taiteilija -henkilöhaastattelussa (artikkelissa ylinnä) Korhonen harmitteleekin useiden Ilkamat-ohjelman arkistonauhojen hävitystä. Hän kertoo myös itsetunto-ongelmistaan suosittuun Noita Nokinenään liittyen: Korhonen oli soittanut jopa kertaalleen radioon ja kieltänyt Noita Nokinenän esittämisen, koska hänen suoritustaan oli kritisoitu lehtiarvostelussa erityisen kipeästi.

Näyttelijäuransa lisäksi Korhonen toimi improvisoinnin opettajana Teatterikorkeakoulussa vuodesta 1965 vuoteen 1998. Korhosen opit ulottuivat myös tavallisten tallaajien maailmaan. Perustamallaan Ämmä K. -ilmaisukursseilla moni jännittäjä pääsi peloistaan Korhosen metodien avulla. Haastattelussa myös toimittaja Päivi Istala muistelee omia kokemuksiaan Korhosen opetuksista improvisaatioharjoituksissa.

Korhonen oli naimisissa näyttelijä Helge Heralan kanssa. Vuoden 2006 haastattelu on tehty Riistavuoren palvelukodissa.

Lue lisää:

Noita Nokinenä -kuunnelman näyttelijät Alli Häjänen (Noita Harvahammas), Marja Korhonen (Noita Nokinenä), Elsa Turakainen (alkuperäinen Noita Harvahammas) ja Rauha Rentola (Vilma Väkäleuka).

Noita Nokinenä seikkaili radiossa etenkin juhlapyhinä, myös juhannuksina

Näyttelijä Marja Korhosen esittämä Noita Nokinenä oli käsikirjoittaja Toini Vuoriston luoma rakastettu hahmo.

Lue lisää:

Marja Korhonen katsoo itseään peilistä (1972).

Marja Korhonen halusi elää nyt ja huomenna, ei eilen

Riitta Degerholmin vuonna 1972 ohjaama dokumentti piirtää syvän mutta humoristisen, kohteensa näköisen kuvan näyttelijä Marja Korhosesta. Ohjelmassa nähdään myös hersyviä otteita Korhosen koomikonkyvyistä.

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto