Hyppää pääsisältöön

Ransulla ja Jormalla on asiaa lääketieteestä

"Hei Jorma, oletko kuulolla? Mitäs tänään päästään ihmettelemään?" videonoutaja Ransu kysyy lastenlääkäri Jorma Komulaiselta Sano aaa -sarjassa. Jokaisessa 21 jaksossa tutustutaan sairaalamaailmaan ja lääketieteeseen liittyviin asioihin Alavan lastensairaalassa Kuopiossa. Jorman lisäksi oppaina toimivat reippaat lapset.

Jakso 1: Katsotaanpa, mitä kaikkea jännittävää tapahtuu Alavan lastensairaalan eri osastoilla. Oppaina toimivat Jorman lisäksi Milja ja Ruuth.

Jakso2: Eno-Elmeriä pelottaa tulevat laboratoriokokeet, mutta ovatko ne oikeasti niin pelottavia? Paula kestää urheasti verikokeen.

Jakso 3: Tiesittekös, että ihmisestä voi ottaa valokuvia ihon läpi? Jorma ja Pauno katselevat röntgenkuvia ja ottavat uusia.

Jakso 4: Aivot ovat pääkopassa hyvässä tallessa. Mutta mitenkäs niitä sitten voidaan tutkia? Ruuth ja Milja pääsevät tutkimaan, miten heidän aivonsa toimivat.

Jakso 5: Uskokaa tai älkää, mutta sydänkin toimii sähköllä! Paunon sydäntä tutkitaan kädellä ja stetoskoopilla. Sydäntä voidaan tutkia myös verenpainemittarilla.

Jakso 6: Miksi hengittäminen on meille niin tärkeää? Ville hengittää oikein syvään, jotta Jorma saa tietoa hänen keuhkojensa toiminnasta.

Jakso 7: Luut pitävät ihmiset kasassa, ja liikkumiseen tarvitaan lihaksia ja niveliä. Ruuth ja Milja tutustuvat liikkumisen salaisuuksiin.

Jakso 8: Nyt on korvien vuoro. Korvista löytyvät esimerkiksi sellaiset asiat kuin vasara, alasin, jalustin ja simpukka. Paunon korvia katsellaan otoskoopilla.

Jakso 9: Perintötekijät vaikuttavat siihen, millaisia meistä tulee. Yksi asia, mihin ne vaikuttavat, on pituuskasvu. Jorma näyttää Miljalle ja Ruuthille kromosomikartastoa.

Jakso 10: Aina se Jorma puhuu, kuinka tärkeätä ravinto oikein on. Mutta onko sillä sitten jotain väliä, millä masunsa oikein täyttää? Paula ja Jorma keskustelevat ruuan matkasta mahassa.

Jakso 11: Tuukka on astunut lasin päälle ja saanut haavan jalkaansa. Puudutuspiikki sattuu, mutta se on laitettava, jotta Jorma voi katsoa, onko haavaan jäänyt sirpaleita.

Jakso 12: Ransua mietityttää, miten pienenpieniä vauvoja eli keskosia oikein voidaan hoitaa. Pauno ja Milja käyvät katsomassa keskoskaapissa nukkuvaa vauvaa, joka on syntynyt kolme kuukautta liian aikaisin.

Jakso 13: Miljalla on ollut kesänuhaa, ja nyt testataan, olisiko kyseessä kuitenkin allergia. Mihin aineisiin Miljan iho reagoi allergisesti?

Jakso 14: Jorma kutsutaan kiireellisesti hoitajien huoneeseen. Poika on kaatunut pyörällä, ja nyt nenästä vuotaa verta. Onneksi Jorma löytää vuotokohdan ja osaa tyrehdyttää sen.

Jakso 15: Nyt tehdään lääkärintarkastus vauvalle, joka on lähdössä kotiin. Pauno testaa vauvan kuulon, ja Milja kokeilee, miten vauva reagoi valoon.

Jakso 16: Vatsa on aika merkillinen kapistus. Vaikka yleensä se toimii kuin itsestään, joskus sieltäkin nipistää ikävästi, kuten nyt Paulalla. Löytääkö Jorma syyn tytön mahakipuihin?

Jakso 17: Luppakorvainen Ransukin tietää, miten ikävää korvatulehdus voi olla. Ruuthia koskee vähän oikeaan korvaan, mitähän Jorma siellä näkee?

Jakso 18: On inhottavaa, kun vatsa on oikein löysällä ja oksettaa. Paulalla on paha olo, koska hän on oksennellut koko yön. Siksi tyttö saa sokeriliuosta tipan kautta.

Jakso 19: Pauno on kaatunut portaissa, ja siinä hötäkässä on nilkka nyrjähtänyt. Nyt tarvitaan tukiside jalkaan.

Jakso 20: Miljalla on ollut yskää ja nyt hänen on vaikea hengittää. Jorma kuulee stetoskoopilla, että tytöllä on keuhkoputkissa limaa ja turvotusta.

Jakso 21: Kellarin katosta tippui jotain ihmeen töhnää Tompan silmään. Ensin laitetaan silmään puudutustippoja, jotta se voidaan puhdistaa kunnolla.

Teksti: Sonja Fogelholm

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Äänestä suosikkijoulukalenterisi Areenaan

    Äänestys käynnissä 26.11. asti.

    Kenet heistä tahdot nähdä Areenassa joulukuussa: Tonttu Toljanteri, Histamiini, Olga P. Postinen, Gommi ja Pommi vai Tonttu Tomafoi? Käytä äänesi ja vaikuta. Äänestää voit 26.11. asti. Kaksi eniten ääniä saanutta joulukalenteria on katsottavissa Areenassa 1.12. alkaen.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.

  • Mikko Kuustosen Q-klubi oli bluesin, suomirokin ja eksoottisten rytmien sulatusuuni

    Kolmetoistaosainen musiikkisarja vuodelta 1991.

    Vuonna 1991 esitetty Q-klubi oli laulaja Mikko Kuustosen ensimmäinen pitkäaikaisempi juontopesti Ylen ohjelmasarjoissa. Yleisradion live-rocktaltioiden perinnettä jatkanut sarja kuvattiin Tampereen Tullikamarin klubilla. Vieraina ohjelmissa nähtiin Suomen tunnetuimpia rokkareita Juice Leskisestä Sielun Veljiin sekä ulkomaalaisia muusikkohuippuja. Vakiobändinä toimi Kuustosen Q.Stone-bluesorkesteri.