Hyppää pääsisältöön

Rönttösistä Raveliin - Kuhmon 45. kamarimusiikkifestivaali

Kuhmossa sauna maistuu niin suomalaiselle, ranskalaiselle kuin irlantilaisellekin artistille.
Kuhmossa sauna maistuu niin suomalaiselle, ranskalaiselle kuin irlantilaisellekin artistille. Kuva: Stefan Bremer kuhmon kamarimusiikkijuhlat

Mikä vetää vuosi vuodelta musiikinystävät Kainuun korpeen? Rönttöset ja Ravel? Kuhmon turistien väkiluku moninkertaistuu vuosittain kahden kamarimusiikkiviikon ajaksi heinäkuun puolessa välissä. Festivaalitunnelman keskiössä on aamusta iltaan raikuva musiikki, joka on yleisölle sitä parasta huumetta Kainuun puhtaan korven kainalossa.

Palkintona pitkälle ja vaikeahkolle matkalle festivaalivieras kokee Kuhmon ainutlaatuisen tunnelman. Kainuun luonto, erämainen taiga, ulottuu aivan Kuhmon keskustaan saakka. Kaupunki onkin Suomen toiseksi erämaisin kaupunki heti Kemijärven jälkeen. Kalevalan myyttien laulumaat ovat aivan kivenheiton päässä.

Suomalaisen karelianismin synnyinjuuret

Elias Lönnrot (1802–1884) piti Kuhmoa useaan kertaan tukikohtanaan omilla Vienan Karjalan runonkeruumatkoillaan 1830- ja 40-luvuilla. Kuhmon pappilassa hän puhtaaksikirjoitti Kalevalaa mikäli viinapulloltaan kerkisi.

Osa taiteilijoista on jo neljän vuosikymmen ajan luovuttanut sauna-illoissa vertaan Kuhmon hyttysille.
Akseli Gallen-Kallelaa (1865-1931) Kuhmon karelianismi viehätti niinkin paljon, että hän päätti viettää siellä häämatkansakin kesällä 1890. Gallen-Kallelan kalevalais-karjalainen romantiikka pääsi valloilleen hänen 1890-luvun töissään (mm. Aino-taru, Sammon taonta, Kullervon kirous).

Kuhmon itäinen raja Venäjän kanssa on Euroopan vanhinta.

Kuhmossa sauna maistuu niin suomalaiselle, ranskalaiselle kuin irlantilaisellekin artistille.
Kuhmossa sauna maistuu niin suomalaiselle, ranskalaiselle kuin irlantilaisellekin artistille. Kuhmossa sauna maistuu niin suomalaiselle, ranskalaiselle kuin irlantilaisellekin artistille. Kuva: Stefan Bremer pojat saunassa
Talvisodan muistomerkkejä, entisöityjä taistelupaikkoja ja kenttälinnoituksia on kaupungissa melkoinen määrä. Kaikki urhoollisesti Suomen puolella, rajan tuntumassa.

Täällä mänty- ja kuusimetsien, lakkasoitten ja järvien välissä on melkoinen riski jäädä koukkuun erämaan hiljaisuuteen. Kunnes heinäkuun toisella viikolla, pitäjän valtaa joukko kansainvälisiä ja kotimaisia huippumuusikkoja, jotka tuovat mukanaan tuulahduksen Eurooppaa.

Osa taiteilijoista on jo neljän vuosikymmen ajan luovuttanut sauna-illoissa vertaan Kuhmon hyttysille. Suomen eturivin muusikoista muun muassa pianisti Juhani Lagerspetz ja sellisti Martti Rousi ovat viettäneet kesiään Kuhmossa jo 1980-luvulta alkaen.

Nyt jo 45. kerran järjestettävä Kuhmon kamarimusiikkifestivaali on ansainnut paikkansa suomalaisten klassisen musiikin festivaalien joukossa.

Useat festivaalin yli 70 konsertista ovat loppuunmyytyjä. Eniten yleisöä tuntuu kiinnostavan kamarimusiikin merkkiteokset sekä suuret taitelijanimet Pekka Kuusistosta Meta4 –jousikvartettiin. Erilaiset teemakonsertit mm. elokuvista ja kuvataiteista ammentaviin konserttikokonaisuuksiin ovat olleet myös suosittuja.

Päivittäisten 5-6 konsertin väliajoilla voi nauttia sitten lomatunnelmasta: Kaesan kotileipomon rönttösistä tai lettukahveista. Kesähelteiden yllättäessä pulahdukseen Lammasjärvessä on Kuhmo-talon kalevalais-karjalaisvaikutteisesta Lentua-konserttisalista matkaa vain muutamia kymmeniä metrejä.

J.S. Bachin Matteus-passion harjoitukset.
J.S. Bachin Matteus-passion harjoitukset. J.S. Bachin Matteus-passion harjoitukset. Kuva: Juuso Westerlund kuhmon kamarimusiikkijuhlat
Parasta Kuhmossa on silti konserttien jälkeen vietetty aika festivaaliravintola Salakamarin nuotiolla uusien ja vanhojen tuttavuuksien keskellä. Kansainväliset taitelija- ja yleisönedustajat tuovat oman tuulahduksensa nuotiolle maailman eri musiikkikentiltä. Juuri tämä taiteilijoiden ja yleisön välitön suhde tekee festivaalista rennon ja poikkeuksellisen muitten musiikkijuhlien keskuudessa. Kaikki viettävät iltaa saman tulen ympärillä.
Jeesus esitetään tässä teoksessa inhimillisenä hahmona. Toivo tulevasta ja ylösnousemuksesta on taka-alalla ja Jeesus nähdään ristiriitojen keskellä

Festivaalin taiteellinen johtaja Vladimir Mendelssohn on myös ajan tasalla, eurooppalaisellakin mittapuulla, nostamassa unohdettuja säveltäjänimiä uuteen kukoistukseen. Franz Schreker, Ernest Chausson, Kim Borg, Barbara Strozzi, Augusta Holmès, George Antheil ja Darius Milhaud ansaitsevat kaikki enemmän esityskertoja ja yleisön korvapareja.

Festivaali päättyy kärsimysnäytelmään

Festivaali alkoi Johann Sebastian Bachin Markus-passion fragmentaarisella esityksellä ja päättyi lauantaina 26.7 Bachin monumentaalisimpaan teokseen, kahdelle kuorolle ja orkesterille sävellettyyn Matteus-passioon.

Baritoni Jaakko Kortekangas oli nyt viidettä kesää Kuhmossa ja päätti täällä tämän vuoden konserttiurakkansa Matteus-passion Jeesuksen rooliin. Minkälainen hahmo Jeesus on Bachin Matteus-passiossa?

”Jeesus esitetään tässä teoksessa inhimillisenä hahmona. Toivo tulevasta ja ylösnousemuksesta on taka-alalla ja Jeesus nähdään ristiriitojen keskellä. Matteus-passion ja -evankeliumin Jeesuksessa on tunteita valtavasta innostuksesta valtavaan epätoivoon. Teos sopii melko hyvin suomalaiselle luonnolle, koska se on niin synkkä. Johanneksen evankeliumiin verrattuna Matteuksessa ei ole mitään valoisaa, tulevaisuuteen iloisesti katsovaa.”

Jos teoksen tarina onkin synkkä ja traaginen on musiikki sitäkin kauniimpaa.”Olen laulanut Jeesuksen roolin lisäksi myös basso-aariat, jotka ovat aivan järkyttävän hienoja, puhumattakaan altto- ja sopraanoaarioista.

Pia Komsi, Jaakko Kortekangas ja Mari Palo Kuhmossa.
Laulajat Piia Komsi, Jaakko Kortekangas ja Mari Palo Pia Komsi, Jaakko Kortekangas ja Mari Palo Kuhmossa. Kuva: Stefan Bremer mari palo
Kun elää baritonina tässä maailmassa, on välillä hienoa, että tässä teoksessa tenorille ei ole annettu kauneinta melodiaa laulettavaksi. Tenorin aariat ovat laulajalleen ennen kaikkea vaikeita. Matteus-passiossa on juuri matalille äänille annettu kaikista kauneimmat melodialinjat.”

Onko Bachin tulkitsemisessa ja laulamisessa jotain erityisen vaikeaa? ”Olen saanut tehdä Bachin teoksien kanssa kyllä paljon töitä. Lauloin onneksi Bachia jo opiskeluaikanani, etenkin Saksassa, jossa oli traditiona esittää Bachin kantaatteja aina sunnuntaisin. Ei niitä silloin yhdessä kovinkaan paljoa harjoiteltu, mutta itse jouduin niitä silloin kyllä vakavissani työstämään.”

Kuhmossa Matteus-passio kuultiin nyt ensimmäistä kertaa, mutta muuten Bachin passioilla on sekä Suomessa että Saksassa varsin stabiili esitystraditio. Laulaminenhan käy työstä, joten Bachin täytyy olla yhä nykymuusikoille melkoinen tulonlähde.

”Eräs kollegani, joka laulaa tällä hetkellä ainoastaan Wagneria sanoi kerran, että viimeiset 20 vuotta Wagner on maksanut hänen laskunsa. Olen kuitenkin kovin kiitollinen säveltäjille kuten Mozart, Bach, Puccini ja Verdi, jotka edelleen antavat meille muusikoille työtilaisuuksia. Saan heidän teoksillaan omat laskuni maksetuksi.”

Rönttöset vai lörtsyt? ”Rönttönen on hymyillyt itselleni viime vuosina enemmän, mutta annan mielelläni lapsuudenystävälleni lörtsylle vielä mahdollisuuden.”

Sellotaitelija Martti Rousin päivän työ on tehty.
Sellotaitelija Martti Rousin päivän työ on tehty. Sellotaitelija Martti Rousin päivän työ on tehty. Kuva: Juuso Westerlund auringonlasku

















Jonas Rannila

Jonas Rannila on Taide-yliopiston Sibelius-Akatemian opiskelija, joka kesän ajan kiertelee musiikkifestivaalilta toiselle. Savonlinnan oopperajuhlilla hän toimi tänä kesänä maestro Okko Kamun apulaiskapellimestarina. Nuori musiikin sekatyömies kuvaa itseään bachmaanikoksi ja kriittiseksi wagneriaaniksi.

Seuraava Kuhmon kamarimusiikkifestivaali järjestetään 12.-25.7.2015.

  • KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    Äänitysprojektien toteuttaminen pandemiaolosuhteissa ei useimmiten ole ihan suoraviivainen prosessi. Tämän sai omakohtaisesti todeta myös 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri. Lykkäyksistä huolimatta saatiin ensimmäinen julkaisu uuden taiteellisen johtajan viulisti Malin Bromanin kanssa tehtyä.

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.