Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-ohjelman sivuilta.

Sinivalkoisia pelimuistoja

Pelihahmoja
Pelihahmoja Kuva: Shutterstock/chuckchee pikselit

Peliala on ollut parin viime vuoden ajan otsikoissa enemmän kuin koskaan. Kotimaisten mobiilimenestyjien talouslukujen ohella on ihmetelty alan tulevaisuuden näkymiä Nokian matkapuhelinten takavalojen näkyessä vielä tummenevassa illassa.

Toimittaja Juho Kuorikosken kirjoittama Sinivalkoinen pelikirja taustoittaa kotimaisen peliteollisuuden nousua siihen, missä se nykyään on. Se on ensimmäinen teos, joka yhdistää alan historian ja kaupalliset tuotteet yksiin kansiin. 30 vuodessa on julkaistu yli 600 sinivalkoista peliä.

Suomalaisen peliteollisuuden menestyksen on monessa yhteydessä todettu liittyvän vahvaan demokulttuuriin. Mutta miksi suomalaiset sitten nauttivat demojen tekemisestä?

Juho Kuorikoski
Juho Kuorikosken mukaan demot ja pelien kräkkääminen loivat pohjan kotimaiselle peliteollisuudelle Juho Kuorikoski Kuva: Juho Kuorikoski juho kuorikoski

- Demoskene liittyy vahvasti Suomen laitekantaan. Esimerkiksi Yhdysvalloissa perheeseen ostettu pelikone oli poikkeuksetta konsoli, mutta Suomessa ja Ruotsissa suosittiin kotitietokoneita. Niillä pystyi pelaamisen lisäksi myös ohjelmoimaan, jonka ansiosta harrastajat alkoivat keksiä muutakin käyttöä laitteilleen kuin pelaamisen, Juho Kuorikoski kertoo.

Vaikka se ehkä oudolta kuulostaakin, pelien piratismikin johti osaltaan siihen, että suomalaisista tuli hyviä pelintekijöitä. Ainakin jos kehitysviivoja vetää vähän suoraksi.

- Toinen tekijä demokulttuurin nousussa on piratismi, sillä demot eriytyivät omaksi ilmiökseen murrettujen eli kräkättyjen pelien crack-introista. Omalle kräkkiporukalle haettiin nimeä ja mainetta tekemällä pelin alkuun lyhyt, graafinen esittely tekijöistä, jossa oli erinäisiä audiovisuaalisia elementtejä. Jossain vaiheessa tietty porukka kiinnostui kopioinnin sijaan näiden introjen tehtailusta ja ne muuttuivat demoiksi.

Kaikki alkoi kuuslankusta

Juho Kuorikosken mukaan keskeisessä osassa Suomen tietokoneistumisessa ja kotimaisen peliteollisuuden synnyssä on ollut legendaarinen ”tasavallan tietokone” eli Commodore 64, joka oli Suomen suosituin tietokone 80-luvulla.

- Ensimmäiset kotimaisen peliteollisuuden läpimurrot tehtiin Commodore 64:n peleillä. Sekä Stavros Fasoulas että Jukka Tapanimäki työstivät pelinsä kuuslankulle. Fasoulasin Sanxion vuodelta 1986 on ensimmäinen kaupallisesti menestynyt suomalaispeli, hän sanoo.

- Sanxion oli ylä- ja sivunäkymän yhdistävää pelimekaniikkaansa lukuun ottamatta varsin perinteinen avaruusräiskintä, mutta se sai Jukka Tapanimäen kokeilemaan siipiään kansainvälisillä markkinoilla. Tapanimäki ja Fasoulas ovat ensimmäiset kotimaiset pioneerit, jotka onnistuivat saamaan pelinsä myyntiin Suomen rajojen ulkopuolella. Sanxion oli äärimmäisen tärkeä päänavaus, sillä Tapanimäen ohella se taatusti valoi uskoa myös moniin muihin kellarikoodareihin, Kuorikoski uskoo.

Kirjailijalla on itselläänkin lämpimiä muistoja kuuslankuksi kutsutusta tietokoneesta.

- Commodore 64 oli ensikosketukseni digitaalisiin peleihin. Laite oli kytketty meillä pieneen mustavalkoiseen televisioon ja ensimmäinen koskaan pelaamani peli oli Space Invaders -klooni.

Uuno muuttaa pelimaailman

Stavros Fasoulasin ja Jukka Tapanimäen nimet ovat kultaisella 80-luvulla pelanneille tai pelialaa enemmän seuraaville varmasti tuttuja, mutta vähemmän tunnettu lienee lähtöpiste, josta kotimaisten kaupallisten pelien katsotaan alkaneen.

Uuno Turhapuro menestyi myös pelinä.

- Amer-tupakan alaisuudessa toiminut softatalo Amersoft julkaisi vuonna 1984 Simo Ojaniemen koodaaman Raharuhtinaan Commodore 64:lle. Tätä voidaan pitää kotimaisten pelien lähtölaukauksena. Dungeon Masteria muistuttava, ensimmäisen persoonan näkökulmasta kuvattu seikkailupeli oli teknisesti yllättävän paljon edellä aikaansa, Kuorikoski arvioi.

Elokuvien puolella 80-luvun kotimainen menestystuote oli Uuno Turhapuro, joten ei ole ihme, että bisnesmies Tuuran inhoama vävypoika osoittautui menestykseksi myös pelinä.

- Uuno muuttaa maalle on noin 2000 myydyn kappaleensa voimin heittämällä myydyin suomeksi tehty peli. Sen julkaisi niinikään Amersoft.

80-luvulla ja nykypäivän pelien tekemisellä on itse asiassa yhteistäkin. Tuolloin pelin pystyi tekemään yksi mies, nyt mobiilipelien aikakaudella tilanne on sama. Pelihistoriaa kartoittanut Kuorikoski on tästä tyytyväinen.

- Tilanteen voi nähdä noin. Olen itse asiassa hyvin mielissäni siitä, että ala on palaamassa vanhojen aikojen pioneerihenkeen. Esimerkiksi viime vuonna julkaistu kotimainen The Swapper on hieno esimerkki siitä, miten pieni porukka voi saada ihmeitä aikaan. Tunnelmallinen, muovailuvahagrafiikalla tehty pulmaloikinta on varsin timanttinen peli.

Välikäsien poistuminen avaa ovet

valve steam
Valven digikauppa Steam tasoitti tietä pelintekijöille valve steam valve steam

Vaikka suomalaiset olivat alkuvaiheessa innokkaasti kokeilemassa pelikoneiden lumoa, ei peliteollisuus lähtenyt laajemmin lentoon kuin vasta paljon paljon myöhemmin. Mikä oli suomalaisten heikkous?

- Näkisin, että 1990-luvulla ongelma oli kontaktien puuttuminen. Tuolloin pelit julkaistiin perinteisellä kehittäjä-julkaisija-mallilla, jossa julkaisija löi tuohet tiskiin ja maksoi pelikehityksen viulut. Tämä kääntyi päälaelleen vasta, kun Valve lanseerasi Steam-digikauppansa. Applen App Store nojaa samaan logiikkaan.

- Kotimaisen peliteollisuuden läpimurto on mielestäni suoraa seurausta jakelumallin murroksesta. Digijakelua voidaan pitää etenkin kotimaisen peliteollisuuden näkökulmasta höyrykonetta vastaavana innovaationa, Kuorikoski hehkuttaa.

Jos kontaktien puuttumista ja markkinointia pitää suomalaisten Akilleen kantapäänä, voi teknologista osaamista kirjailijan mielestä jälleen hehkuttaa.

- Tämä näkyy erityisesti vaikkapa Housemarquen ja Remedyn pelikatalogissa. Viime vuosina suomalaiset ovat todistaneet, että trendejä osataan haistella. Rovio nappasi kiinni alle euron hintaisten pelien tuomasta menestyksestä, kun taas Supercell ymmärsi jo varhain free to play -jakelumallin vahvuudet, Kuorikoski miettii.

Tämä ei jää tähän

quantum break remedy
Vuonna 2015 julkaistavasta Quantum Breikistä odotetaan seuraavaa Suomi-menestystä quantum break remedy Kuva: Remedy quantum break remedy

Samalla kun Supercellin kaltaiset pelitalot nauttivat ilmaispelien tuomasta menestyksestä jatkaa kehitys tietysti vääjäämättä eteenpäin. Mitä sitten on tulevaisuudessa odotettavissa pelialalla? Kotimaisista pelitaloista ainakin Remedyltä on odotettavissa suuri konsolipeliuutuus Quantum Break.

- Ala todennäköisesti kasvaa ja kehittyy. En usko, että Rovion ja Supercellin menestystarinat jäävät yksittäisiksi tapauksiksi. Odotan tällä hetkellä kotimaisista peleistä kuumeisesti Legend of Grimrockin jatko-osaa sekä Resetiä, ensimmäistä kotimaista joukkorahoituspeliä.

Seuraavaa suurta nimeä kotimaisella pelialalla kirjailija Kuorikoski joutuu pohtimaan.

- Jaa-a. Oma veikkaukseni on pc:lle pelinsä julkaisevat indiestudiot, kuten The Swapperin julkaissut Facepalm Games sekä Resettiä työstävä Theory Interactive. Isoja konsoliprojekteja tuskin Remedyn lisäksi Suomesta tulee, ja mobiilipelimarkkinoilla kilpailu kiristyy jatkuvasti.

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.